Hyvinvointialueiden muutostuki tiivisti hyvinvointialueiden ja valtion yhteistyötä
Alkuvuoden aikana viidelle hyvinvointialueelle järjestetty vapaaehtoinen muutostuki paransi ja syvensi hyvinvointialueiden ja valtion ymmärrystä kunkin hyvinvointialueen tilanteesta. Keskusteluissa pureuduttiin muun muassa sote-palvelujen ja erikoissairaanhoidon kustannusrakenteeseen, jonka tarkastelu on olennaista kustannusten hillitsemiseksi.
Hallitus linjasi syksyn 2024 budjettiriihen yhteydessä, että se tiivistää seurantaa ja vuoropuhelua hyvinvointialueiden kanssa. Tiiviimpään valtion ohjaukseen otettiin kuusi hyvinvointialuetta, joiden valinta perustui taloudellisen tilanteen kokonaisarvioon. Muutostukiprojektiin osallistuminen oli hyvinvointialueille vapaaehtoista. Kutsun ottivat vastaan Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen, Lapin, Satakunnan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen osalta ministeriöt ja alue itse totesivat yhteisymmärryksessä syksyn aikana, että alueen tilanne oli muuttunut eikä sen ollut tarpeen osallistua muutostuen toteutukseen.
”Alkusyksyllä 2024 olimme hyvin huolissamme hyvinvointialueiden talouden tilanteesta. Syksyn aikana alueiden talouden tilanne lähti kuitenkin merkittävästi parantumaan niiden muutosohjelmien ansiosta. Edelleen kannamme huolta useamman hyvinvointialueen talouden tilanteesta ja palveluiden tilasta, mutta pelkästään muutostuen piirissä olleiden alueiden joukossa moni paransi merkittävästi juoksuaan syksyn aikana”, taustoittaa muutostuen käynnistämistä valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen.
Valtion tarjoamalla tuella pyrittiin edistämään hyvinvointialueen kestävää talouden ja toiminnan suunnittelua ja uudistumiskykyä. Hyvinvointialueiden kanssa järjestettyjen keskustelujen teemat sovittiin yhdessä kunkin alueen kanssa. Muutostuen toteutukseen osallistuivat valtiovarainministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Muutostuki on hyvä esimerkki rakentavasta yhteistyöstä hyvinvointialueen ja valtion välillä
Hyvinvointialueille tarjottu muutostuki ei ollut lakiin perustuva ohjausmenettely, vaan esimerkki vapaamuotoisemmasta yhteistyöstä ja vuoropuhelusta hyvinvointialueen ja valtion välillä. Vuorovaikutteinen toteutustapa paransi ja syvensi hyvinvointialueen ja valtion toimijoiden ymmärrystä hyvinvointialueen tilanteesta. Lisäksi keskusteluissa hyvinvointialue pystyi myös nostamaan valtion toimijoiden tietoisuuteen alueen erityispiirteitä tai huomioita alueita koskevan lainsäädännön toimivuudesta.
”Hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa runsaat kaksi vuotta. Tietopohja palveluista, palvelutarpeesta sekä myös taloudesta on sekä alueilla että valtiolla kehittymässä. Muutostuki lisäsi ymmärrystämme ja tietoamme sekä käytettävissä olevasta tiedosta että tiedon käytön pelisäännöistä. Luottamuksemme siihen, että tietopohjan kehittämisessä edetään oikeaan suuntaan, vahvistui", toteaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta.
Lisäksi projektin yhtenä lähtökohtana oli hyödyntää hyvinvointialueiden onnistuneita ratkaisuja ja käytäntöjä, koska hyvät käytännöt eivät ole riittävästi levinneet alueiden välillä ensimmäisinä toimintavuosina. Tämä voi johtua siitä, että uusien, muualla kehitettyjen käytäntöjen ja toimintamallien käyttöönotto edellyttää aina mukauttamista alueen olosuhteisiin.
Sote-palvelujen ja erikoissairaanhoidon kustannusrakenne nousi yhdeksi keskeiseksi teemaksi alueiden keskusteluissa
Keskustelut toivat näkyväksi aiempaa selkeämmin hyvinvointialueen perustason sote-palveluiden kustannusrakennetta. Erikoissairaanhoidon tuottavuustiedoista voitiin eritellä tuotannon tehottomuudesta ja erikoissairaanhoidon käytöstä johtuvia poikkeamia. Nämä tiedot auttavat jatkossa hyvinvointialueita tunnistamaan palveluistaan elementtejä, joiden kustannusten muodostumista on syytä arvioida tarkemmin ja löytämään ratkaisuja kustannusten hillitsemiseksi. Tämä kuitenkin edellyttää, että alueiden käytössä oleva tietopohja on kattavaa ja luotettavaa.
Hyvinvointialueiden muutostuen loppuraportti
Lisätietoja:
Osastopäällikkö, ylijohtaja Ville-Veikko Ahonen, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30066
Johtava erityisasiantuntija Anna-Liisa Pasanen, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30023
Johtaja Andreas Blanco Sequieros, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 02951 63347
Sähköpostit:
etunimi.sukunimi(at)gov.fi