Neuvotteleva virkamies Markku Mölläri ja erityisasiantuntija Jari Mäkäläinen:
Alueen hyvinvointia rakennetaan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien avulla
Hyvinvointialueet rakentavat omaan toimintaympäristöönsä parhaiten sopivat asukkaiden osallistumisen menetelmät. Ihmisten välisten yhteyksien vahvistaminen ja demokratian kehittäminen ovat kannattavia investointeja.
Aluevaltuustolla ja -hallituksella velvollisuus järjestää osallistumisen paikkoja
Hyvinvointialueiden rakentaminen on talouden, palvelujen ja demokratian tasapainottamista. Äänestävät asukkaat, palvelujen käyttäjät ja työntekijät ovat rahan tavoin tärkeitä resursseja, joista on pidettävä hyvä huoli. On käytettävä aiempaa laajemmin näiden arjen asiantuntijoiden panosta palvelujen järjestämisessä.
Laissa ei ole asukkaille osallistumisvelvoitetta, mutta heille pitää järjestää mahdollisuuksia vaikuttamiseen. Hyvinvointialueen on tärkeää saada myös kansalaiset mukaan kehitystyöhön.
Alueellisen kansanvallan kulmakivistä säädetään useassa eri hyvinvointialuelain pykälässä: 22 § aluevaltuuston tehtävät, 29 § osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, 32 § vaikuttamistoimielimet ja 41 § hyvinvointialuestrategia. Aluevaltuusto päättää keskeisistä talouteen ja toimintaan liittyvistä tavoitteista. Se hyväksyy hyvinvointialuestrategian, jonka osana ovat asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.
Aluevaltuuston on huolehdittava monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä. Aluehallitus asettaa lakisääteiset vaikuttamistoimielimet ja huolehtii niiden toimintaedellytyksistä.
Asukkaita voi osallistaa monin tavoin
Laki tarjoaa listauksellaan suuntaviivat keinoista, joita hyvinvointialue voi hyödyntää asukkaidensa osallistumisen tukena. Niitä ovat
- keskustelu- ja kuulemistilaisuudet, sekä asukasraadit
- asukkaiden mielipiteiden selvittäminen
- palvelujen käyttäjien valitseminen toimielimiin
- palvelujen yhteissuunnittelu ja kehittäminen
- asukkaiden ottaminen mukaan talouden suunnitteluun (osallistava budjetointi) sekä
- asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteisen asioiden suunnittelun ja valmistelun tuki.
Joustavista toimintamalleista tavoitteelliseksi kokonaisuudeksi
Lista on joustava ja siitä voidaan edetä lain minimiä pidemmälle. Ajatus on, että jokainen alue löytää oman, sille luontevan ja sopivan tapansa järjestää kansalaisten mukaan ottaminen.
Kun kyse on kuntia suuremmista alueista, on luontevaa olettaa, että digitaalisuutta ja etäyhteyksiä käytetään aiempaa enemmän. Samaan aikaan korostuu ketteryyden tarve. Esimerkiksi kansalaisraateja ei ole käytetty meillä kovin paljon julkisessa hallinnossa: nopeasti reagoiva, palvelujen käyttäjistä koottu asukasraati voi olla tärkeä virheiden ehkäisijä ja toimintojen käytännön sujuvoittaja. Näin voidaan saavuttaa myös kustannussäästöjä.
Alue voi itse päättää, rakentaako se ketterän ja modernin vai pohtivamman ja perusteellisemman asukasraadin mallin – tai jotain niiden väliltä.
Hyvinvointialueen onnistumisessa keskeistä ovat yhteydet. Tiedon pitää kulkea joka suuntaan, asukkaiden kesken, viranomaisiin päin ja heidän välillään, sekä toimielimien välillä.
Hyvinvointistrategia sitoo kokonaisuutta yhteen ja suuntaa sitä tavoitteelliseksi. Sitä kautta toimintaan ja talouteen on odotettavissa tehoja: myös veronmaksaja saa rahoilleen vastinetta ja palvelujen käyttäjä luvattua laatua.
Hyvinvointialueiden perustaminen tarjoaa demokratialle suuria mahdollisuuksia
Kun ajattelemme hyvinvointialueilla käynnistynyttä työtä, siinä on demokratian ja talouden paremman yhteyden kannalta suuria mahdollisuuksia. Edustuksellista päätöksentekoa valtuustossa täydentää ketterä asukkaiden ja vaikuttamistoimielimien osallisuuspanos. Niiden rinnalle voidaan rakentaa myös uutta, deliberatiivista eli keskustelevaa vaikuttamismallia. On tärkeää, että valittavat aluevaltuustot ottavat tämän huomioon hyvinvointialuestrategiaa hyväksyessään. Myös omalla esimerkillään ja sisäisellä kulttuurillaan ne ovat johtamassa hyvinvointialueen demokratiakokonaisuutta.
Asukkaiden osallisuuteen ja syvempään demokratiaan panostaminen on kokonaisuutena kannattava investointi.
Markku Mölläri
neuvotteleva virkamies
Jari Mäkäläinen
erityisasiantuntija
Hyvinvointialueuudistuksessa järjestetään sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen tehtävät ja rahoitus sekä suomalainen demokratia uusiksi. Tämä on kolmas osa kolumnisarjaa, jossa käsitellään hyvinvointialueiden demokraattisten rakenteiden valmistelua ja alueiden asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia.