Kuntaministeri Sirpa Paatero:
Digitaitava kunta on hyvinvoiva kunta

Lähes jokainen meistä on päivittäin tekemisissä digitaalisten palvelujen ja välineiden kanssa. Monille meistä digitaaliset palvelut näyttäytyvät arjen pelastajina, kun asiointi verkossa säästää aikaa ja vaivaa asioinnilta paikalla. Samalla toiset kuitenkin kamppailevat samojen asioiden parissa eivätkä koe selviävänsä yksin edes perustoiminnoista. Siinä missä digitaaliset palvelut mahdollistavat toisille sujuvan arjen, voi se toisille tuntua mahdottomalta.
Usein digituen tarve ilmenee huonosti toteutetun digipalvelun yhteydessä, mutta myös käyttäjien digitaitojen eroavaisuuksissa. Kunnissakin kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että kuntalaista ei vaan altisteta digitaaliselle ympäristölle, vaan heitä myös opetetaan toimimaan siinä. Erityisesti väestön ikääntyessä on syytä varmistaa, ettei yksikään ikäihminen ajaudu yhteiskunnan muutosten pyörteissä digisyrjäytymisen kohteeksi ja joudu palvelujen ulkopuolelle.
Tavoite siitä, että vähintään 80 prosentilla väestöstä on digitaaliset perustaidot, edellyttää myös kuntien vahvaa roolia digituen kehittämisessä ja digiosallisuuden varmistamisessa. Kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien perusoikeuksiin kuuluu osallistuminen ja vaikuttaminen kunnan toimintaan. Tämä edistää myös kunnan asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten hyvinvointia sekä alueen elinvoimaa. Näiden tavoitteiden tulisi olla kiinteä osa myös digitaalisten palvelujen kehittämistä.
Maakunnissa tehty digituen kehittäminen on tuonut esille sen, että erityisesti pienemmät kunnat tiedostavat tuen tarpeellisuuden, mutta niillä ei ole ollut resursseja kehittää tuen tarjoamista omissa kunnissaan. Erityisesti pienet kunnat voisivat hyötyä digipalvelujen käytöstä, jolloin asukkailla olisi mahdollisuus myös osallistua nykyistä enemmän. Kannattaakin pysähtyä miettimään millaisia digituen tarpeita kunnassasi on.
Kunnan ei tarvitse toimia digituen kentällä yksin
Digituella on jo pitkät perinteet, ja sitä on ollut kehittämässä laaja joukko toimijoita esimerkiksi järjestöistä ja seurakunnista yhdessä kuntien kanssa. Digituen tarjontaa, samoin kuin hyviä käyttöön otettavia toimintamalleja, löytyy hyödynnettäväksi. Myös hyvää yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on syytä kehittää ja jatkaa.
Hyviä esimerkkejä digituen toteuttamisesta on käytännön tasolla monia. Esimerkiksi Kaustisen kunnassa kirjastossa kokeiltiin digineuvontaa. Kirjastoon palkattiin digineuvoja, joka pystyi kerran viikossa käyttämään työpäivän kuntalaisten digineuvontaan ja auttamaan erityisesti ikäihmisiä digiongelmissa, kuten laitteiden tai palvelujen käytössä. Kokeilusta saatiin positiivisia tuloksia. Nyt digitukea on tarjolla enemmän ja toisaalta tukea tarvitsevat ihmiset tietävät myös paremmin, että apua voi tarvittaessa tulla kysymään kirjastosta, eikä ongelmien kanssa tarvitse jäädä yksin.
Osana digituen kehittämistyötä on eOppivassa julkaistu Digituki – vinkkejä kunnan digituen kehittämiseen ja organisointiin -koulutus, joka voi auttaa sinunkin kuntaasi eteenpäin digituen kehittämisessä. Koulutuksen tukena toimivat kuntien hallinnon työntekijöille suunnatut oppimispiirit, joiden tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä ja syventää digituen osaamista kunnissa.
Digitalisoinnin avulla voimme tarjota parempaa julkista palvelua, mutta se edellyttää, että kaikki pidetään mukana. Ihmisten ja toisaalta kuntien erilaiset tarpeet on pystyttävä huomioimaan. Kannustan kuntia tarjoamaan digitukea, ja haluamme puolestamme tarjota siihen kunnille valtion apua.
Sirpa Paatero
Kuntaministeri
Blogi: Digitaitojen kehittäminen edellyttää koordinointia - koulutuksesta vinkkejä kuntien digituen järjestämiseen
Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti
THL: Hyvinvointiyhteiskunnan digitaaliset palvelut yhdenvertaisiksi - 9 kriittistä toimenpidettä haavoittuvassa asemassa olevien huomioimiseksi