Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina

Suomen talous kasvaa 2,4 prosenttia vuonna 2018, ennustaa valtiovarainministeriö 19.12. julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan. Suotuisa suhdannevaihe lisää työllisyyttä, pienentää julkisen talouden alijäämää sekä hidastaa velkaantumista.

Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 3,1 prosenttia vuonna 2017, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu kahden prosentin tuntumaan.

Lähivuosina taloutta tukevat sekä ulkomaankauppa että kotimainen kysyntä. Viennin kasvu tasoittuu maailmankaupan kasvun mukaiseksi, ja nettoviennin kasvua tukeva vaikutus pienenee. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa niiden reaalisten käytettävissä olevien tulojen hidastuva kasvu. Myös yksityisten investointien kasvu hidastuu, mutta investoinnit nousevat pitkästä aikaa yli 19 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT).

Vuosina 2018 ja 2019 palkkojen nousu kiihtyy. Yksikkötyökustannukset nousevat mutta kilpailijoita maltillisemmin, ja suomalaisen tuotannon kilpailukyky kohenee edelleen. Työn tuottavuus kasvaa nopeammin kuin vuosiin. Suotuisa suhdanne lisää työllisyyttä, ja työttömyys vähenee.

Vienti vetää talouskasvua

Vienti kasvaa kysynnän vetämänä reippaasti vuonna 2018, eikä Suomi enää menetä markkinaosuuksia. Yritysten kustannuskilpailukyvyn paraneminen tukee edelleen viennin suotuisaa kehitystä. Vienti on jatkossakin pääosin tavaravientivetoista. Nettovienti pysyy kasvua tukevana koko ennustejaksolla, vaikka tuotantopanosten tuonti kasvaakin. Tuontia kasvattaa tuotantopanosten kysynnän lisäksi myös kotimainen investointi- ja kulutuskysyntä.

Vuonna 2018 yksityisen kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousun lisäksi työllisyyden koheneminen. Kaikki investointityypit kasvavat myönteisen kansainvälisen kehityksen ja matalana pysyvien korkojen tukemina. Asuntorakentamisen suhdannetilanteessa ei näy vielä rauhoittumista.

Vuonna 2018 ansiotaso nousee 2 prosenttia olettaen, että tulevat palkkaratkaisut seuraavat jo solmittuja sopimuksia. Palkkaliukumien on ennakoitu jäävän keskimääräistä pienemmiksi paikallisen sopimisen ja yrityskohtaisten erien vuoksi. Hinnat nousevat vuonna 2018 laajasti eri hyödykeryhmissä, mutta palveluiden hintojen nousun vaikutus kokonaisinflaatioon pysyy suurimpana. Työllisyyden kasvu nopeutuu yhteen prosenttiin.

Vuonna 2019 BKT kasvaa 1,9 prosenttia. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä kotitalouden käytettävissä olevien tulojen kasvu hidastuu inflaation kiihtyessä. Yksityisten investointien kasvu jatkuu hyvänä, kun tuotannolliset investoinnit piristyvät. Työllisyys jatkaa kohenemistaan mutta hieman aiempaa hitaammin. Kuluttajahintojen nousu tasoittuu 1,5 prosenttiin vuonna 2019.

Maailmantaloudessa vahva vire

Maailmantalouden kasvu on laaja-alaista. Erityisesti euroalueen talousnäkymät ovat vahvistuneet. Talouskasvun kiihtymisen myötä myös maailmankauppa on piristynyt ja kasvaa nyt selvästi maailman BKT:n kasvua nopeammin. Maailmankauppa keskittyy aiempaa enemmän investointihyödykkeisiin, mikä johtuu näkymien kohentumisesta keskeisissä talouksissa.

Kotimaan taloudessa riskit ovat tasapainossa

Kotitalouksien kulutus voi kasvaa ennustettua nopeammin, jos työllisyys yllättää positiivisesti ja kotitalouksien luottamus pysyy korkealla. Toisaalta, jos kotitalouksien luottamus laskee ja kotitaloudet alkavat säästää tai jos kysyntä törmää kapasiteettipulaan, kustannukset nousevat ja inflaatio alkaa kiihtyä voimakkaammin, kotitalouksien kulutus voi jäädä ennustettua pienemmäksi.

Talouskasvu hidastaa velkaantumista mutta ei poista julkisen talouden alijäämää

Julkisyhteisöjen velka kääntyi laskuun suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Bruttokansantuotteen nopea kasvu alentaa velkasuhdetta, ja velkasuhde näyttäisi painuvan hieman 60 prosentin alapuolelle vuonna 2019.

Suotuisa suhdanne pienentää myös julkisen talouden alijäämää. Talouskasvu ei kuitenkaan korjaa julkisen talouden rahoitusepätasapainoa. Vaikka suhdanne on huipussaan, tulot eivät riitä kattamaan menoja. Etenkin valtiontalous on edelleen huomattavasti alijäämäinen.

Väliaikainen noususuhdanne ei vahvista julkisen talouden tilaa pitkällä aikavälillä. Väestön ikääntyminen lisää menoja ja kuormittaa julkista taloutta koko ensi vuosikymmenen ajan. Kun talouskasvu hidastuu ja ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu, velkasuhde uhkaa alkaa kasvaa uudelleen.

”Suomen talous kasvaa ripeää vauhtia. Lisäksi suotuisa suhdanne näyttäisi kestävän aiemmin arvioitua pidempään. Kasvu luo mahdollisuuksia kerätä julkiseen talouteen puskuria vaisumpien aikojen varalle ja viedä eteenpäin uudistuksia, joilla tuetaan työllisyyttä ja tuottavuuden kasvua pidemmällä aikavälillä”, toteaa ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.

Taloudellinen katsaus, talvi 2017
Tiedotustilaisuuden esitysmateriaali

Lisätietoja:

Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)vm.fi
Finanssineuvos Jukka Railavo, puh. 02955 30540, jukka.railavo(at)vm.fi (reaalitalous)
Finanssineuvos Marja Paavonen, puh. 02955 30187, marja.paavonen(at)vm.fi (julkinen talous)