Erityisasiantuntija Matti Kahra:
Onko edessämme uusi finanssikriisi?
Ilmastonmuutoksen aiheuttama riski maailmantaloudelle on syytä ottaa vakavasti, kirjoittaa erityisasiantuntija Matti Kahra.
Ilmastonmuutos on mittakaavaltaan ja seurauksiltaan vakavin ympäristöongelma, jonka ihmiskunta kohtaa tällä vuosisadalla. Tässä kirjoituksessa ongelmaa tarkastellaan erityisesti talouden näkökulmasta, sillä myös taloustieteilijät ja sijoittajat ovat viime kuukausien aikana ryhtyneet toden teolla analysoimaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien taloudellisten riskien suurta mittakaavaa. Maailman suurin varainhoitaja BlackRock totesi raportissaan viime syksynä, että yksikään sijoittaja ei voi enää ohittaa ilmastoriskejä päätöksenteossa. Kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita valvova Financial Stability Board näkee ilmastoriskien läpinäkyvyyden ja oikean hinnoittelun yhtenä tärkeimmistä tekijöistä maailmantalouden vakaan kasvun kannalta.
Hyvä esimerkki yksityisen sektorin ajattelutavan muutoksesta on amerikkalaisten energiayhtiöiden vaimea reaktio presidentti Donald Trumpin lupauksista tuoda kivihiili takaisin Yhdysvaltain energiapalettiin. Suurin osa energiayhtiöistä on todennut, että presidentin päätöksillä ei ole vaikutusta heidän pitkän aikavälin investointisuunnitelmiinsa, koska näkemys kivihiileen liittyvistä liiketaloudellisista riskeistä ei ole enää riippuvainen yksittäisten poliitikkojen mielipiteistä.
Ilmastonmuutos on kasvava taloudellinen riski
Konsensus markkinoilla on Trumpista huolimatta melko yhtenevä. Ilmastonmuutos on todellinen ja kasvava taloudellinen riski. Maapallon jatkuva lämpeneminen lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten kuivuutta ja tulvia, jotka puolestaan aiheuttavat sijoittajille taloudellisia tappioita ja heikentävät tulevaisuuden tuotto-odotuksia. Toinen ja ehkä merkittävin on ilmastonmuutoksen aiheuttama siirtymäriski, joka liittyy siihen miten ja kuinka nopeasti maailmantalous ja investointivirrat käännetään ilmastotieteen edellyttämälle vähähiiliselle polulle. Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen edellyttää, että merkittävä osa maapallon fossiilista polttoainevarannoista pitää jättää hyödyntämättä ja tämä puolestaan tarkoittaa huomattavaa taloudellisen varallisuuden uudelleenarvottamista.
Pelkästään energiasektorin osalta kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut, että ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää fossiili-investointien vähentämistä 16 000 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla ja vastaavasti 24 000 miljardin lisäinvestointeja vähähiilisiin teknologioihin vuoteen 2040 mennessä. Sijoitusten arvon voimakas heilahtelu ei ole välttämättä haitallista - sitä tapahtuu koko ajan - mutta suuri ja lyhyessä ajassa tapahtuva uudelleenallokaatio tarkoittaa, että koko rahoitusjärjestelmän näkökulmasta muutostilanteessa on merkittävä systeeminen riski.
Millä aikataululla siirtymä vähähiiliseen talouteen tapahtuu ja mitkä rahoitusjärjestelmän osat ovat vaarassa tämän muutoksen keskellä?
Englannin keskuspankin pääjohtaja Mark Carney on puhunut ”horisontin tragediasta”, joka tarkoittaa sitä, että pitkän aikavälin riskit eivät näy sijoitusten nykyhinnoissa. Mitä pidemmälle sijoitusten tuotto-odotukset lasketaan, sitä suurempi on riski sille, että tuotoissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Tästä syystä ilmastonmuutos kiinnostaa erityisesti eläkerahastoja, joilla on vuosikymmenien sijoitushorisontti ja merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä eläkejärjestelmän osana.
Tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä
Miten ongelmaan voitaisiin sitten puuttua? Tietopohja ja menetelmät tämän mittaluokan riskiarvioon ovat vielä alkutekijöissään, mutta kehitystyötä tehdään kiihtyvällä tahdilla. Keskeinen tavoite on rahoitusjärjestelmässä piilevien ilmastoriskien läpinäkyvyyden parantaminen ja rahallinen arvottaminen. Uusimmat tutkimustulokset ovat mielenkiintoisia ja arvokkaita riskien mittakaavan ja toimialakohtaisen jaon ymmärtämisen kannalta. Esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät suorat sijoitukset ovat globaalisti vähäisiä, vaikka fossiiliyhtiöihin sijoittavien tahojen ympärillä käytävä julkinen keskustelu on usein kiivainta.
Ilmastoriski moninkertaistuu, kun tarkastellaan ilmastopolitiikan kannalta merkittäviä ja hiilijalanjäljeltään suuria sektoreita. Arvion mukaan jopa puolet maailman sijoitusvarallisuudesta on suorasti tai epäsuorasti paljon päästöjä tuottavilla toimialoilla. Tämän päälle tulee vielä rahoitusjärjestelmän toimijoiden keskinäiset vuorovaikutussuhteet, jotka nostavat osuutta merkittävästi. Yhteenlaskettuna ilmastoriskille altis globaali sijoitusvarallisuus on jopa 86 %.[1] Ei ole liioiteltua puhua ilmastonmuutoksen suhteen uudesta finanssikriisin mahdollisuudesta, jos kokonaistilanne riskien suhteen ei ole läpinäkyvä ja oikein hinnoiteltu.
Ilmastopolitiikka tärkeää rahoitusvakauden kannalta
Uusimmat tutkimustulokset ovat selkeitä ja linjassa aikaisemmin tehtyjen vastaavien arvioiden kanssa. Ilmastonmuutoksen aiheuttama riski maailmantaloudelle on syytä ottaa vakavasti. Mitä pidempi on sijoitushorisontti, sitä tärkeämpää on ennakoida ja varautua muutokseen.
Eri puolilla käynnissä oleva työ ilmastoriskien läpinäkyvyyden ja rahallisen arvottamisen parantamisen suhteen on erittäin tärkeää, mutta sekään ei yksinään riitä riskien hallinnan välineenä. Varhaisessa vaiheessa käynnistyvä ja ennakoitava ilmastopolitiikka on sijoittajien ja rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta paras, ja mahdollistaa omaisuusluokkien arvon hallitun muutoksen. Vastaavasti myöhään aloitettu ja poukkoileva toiminta voi vaarantaa koko rahoitusjärjestelmän toiminnan ja aiheuttaa jopa uuden finanssikriisin. Sanomattakin on selvää, että ensimmäinen vaihtoehto olisi sekä ympäristön, talouden että yhteiskuntien etu.
Matti Kahra
Erityisasiantuntija
[1] Battiston et al (2017), “A climate stress-test of the financial system” Nature Climate Change 7, 283–288