Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen:
Tietopolitiikka on uudenlaista yhteiskuntapolitiikkaa

Valtiovarainministeriö
11.11.2021 12.28
Kolumni
Johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen valtiovarainministeriöstä.

Me tiedämme ja tunnistamme tiedon merkityksen työssä ja arjessa. Oletan, että meillä on kuitenkin usein vaikeuksia hahmottaa tiedon määrän sekä käytön eksponentiaalista kasvua ja ymmärtää sen vaikutuksia syvällisesti. Tarvitsemme työkaluja ajattelun tueksi.

Yleistermiksi muutokselle on vakiintunut digitalisaatio. Teknologian avulla tietoa käytetään enemmän ja uusilla tavoilla, toimintaa uudistetaan. Kyse on digitaalisesta tiedosta tai datasta, jota syntyy meidän kaikista toimista työssä ja vapaa-aikana. Etenkin arjessa kaksi trendiä yhtyy. Suurin osa mekaanisista laitteista on nykyään ohjelmistoja. Ensin laitteisiin tuli elektroniikka. Nyt ohjelmistoilla ja datalla saadaan laitteisiin yhä uusia ominaisuuksia. Autot, kodinkoneet, talotekniikka, televisiot – arkemme on muuttunut.

Onko hallintomme muuttunut yhtä voimakkaasti kuin arkemme? Ensituntuma on ettei, mutta olemme ottaneet suuria askeleita osin huomaamatta ja ilman mahtikäskyjä. Tunnistamme myös käyttämättömän potentiaalin. Potentiaalia on uusissa tekniikoissa, mutta erityisesti sitä on tiedon hyödyntämisessä. Potentiaalin näkeminen ja sen muuttaminen toimiviksi ratkaisuiksi ei ole helppoa.

Tiedon monimuotoisuus on haaste ja mahdollisuus

Oli kyse pienemmästä tai suuremmasta muutoksesta Suomen hallinnossa, miltei poikkeuksetta muutoksessa on mukana tieto mahdollistajana – tai tiedon puute hidasteena. Oli tilanne kumpi vain, helpot ratkaisut on tehty. Haasteita liittyy sekä uuden tiedon muodostamiseen että olemassa olevan tiedon hyödyntämiseen, vaikka yhä suurempi osa tiedosta on valmiiksi digitaalista. Haasteen ytimessä on tiedon monimuotoisuus sanan kaikissa merkityksissä.

Tiedon monimuotoisuus lähtee esittämistavoista. Tulkitseminen voi olla haasteellista, ja käyttöoikeudet tai tietosuoja voivat rajoittaa käyttöä. Nämä havainnot ja tiedon universaali luonne olivat yksi peruste tietopolitiikan luomiseksi Suomeen. Tiedon moninainen luonne tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Tarvitsemme kaiken tasoisia toimia, myös politiikkatoimia, jotta saamme hallinnossa ja yhteiskunnassa tiedot käyttöön. Yksinkertainen tavoite, mutta toteutus on vaikeaa, eikä tilannetta helpota se, että yhä enemmän meidän täytyy ylittää sektorirajoja.

Tietopolitiikka ei ole valmis

Mikään politiikkalohko ei ole syntynyt yhdessä yössä, ja olemme alusta lähtien olleet vakuuttuneita, että tietopolitiikka syntyy yhteistyössä yhteisen tekemisen ja yhteisten keskustelujen kautta. Meillä on valtiovarainministeriössä vastuu keskitetyistä toimista, mutta emme mustasukkaisesti vahdi reviiriä, vaan päinvastoin ilahdumme aloitteellisuudesta, kunhan se on rehtiä ja muut huomioon ottavaa. Kirkkaana mielessä, että yhteisellä politiikalla saamme enemmän ja parempaa aikaiseksi.

Toivomme, että kaikki tietopolitiikkatoimijat huolehtivat eettisyydestä omissa ratkaisuissaan. Eettisyys korostuu, koska tiedolla ja sen käytöllä on usein merkittäviä vaikutuksia yhteiskuntaan, hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Näiden vaikutusten havaitseminen vaatii avointa keskustelua ja tutkimusta. Usein keskustelu käydään jonkun toisen politiikkalohkon alla, mutta samalla linjataan tietopolitiikkaa. Näin sen pitääkin olla. Keskustelua tulee ohjata yhteiskunnalliset vaikutukset ja tavoitteet. Teknologiat tulevat ja menevät, mutta tietoon liittyvät ratkaisut voivat olla hyvin pitkävaikutteisia.

Olli-Pekka Rissanen
johtava asiantuntija
@OPRissanen

Julkisen hallinnon ICT