Työryhmä pitää Suomen yritysverotusta kilpailukykyisenä

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä ei ehdota muutoksia Suomen yritysverotukseen, koska järjestelmä on jo nyt kansainvälisesti kilpailukykyinen. Sen sijaan työryhmä ehdottaa osinkoverotukseen ja ansiotulojen verotukseen muutoksia, joilla lisättäisiin verotuksen tehokkuutta.

Työryhmä pyrkii ehdotuksellaan edistämään neutraalia verotusta, joka ei vaikuta verovelvollisten valintoihin. Näin voidaan parhaiten edistää tuottavuutta ja talouskasvua.

Muutoksia yritysverotukseen vain painavista syistä

Osakeyhtiöt ja muut yhteisöt maksavat Suomessa 20 prosentin yhteisöveroa verotettavista tuloistaan, mikä on vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja EU-maissa keskimäärin.

Työryhmä pitää yhteisöverokantaa kilpailukykyisenä eikä näe välitöntä tarvetta sen alentamiselle. Suomen pitää kuitenkin huolehtia siitä, että yhteisöverokannan taso säilyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä myös tulevina vuosina.

Työryhmä pitää nykyistä yhtiöverotusmallia perusteltuna. Asiantuntijat eivät ehdota esimerkiksi kansainvälisessä keskustelussa esillä olleita malleja, joiden pyrkimyksenä on poistaa oman pääoman ja vieraan pääoman verokohtelun eroavuuksia (ACE-malli tai CBIT-malli). Myöskään Viron yritysveromallin käyttöönotolle ei löydy perusteita.

Yritysten verotettavan tulon laskentasäännöksiin ei ole syytä tehdä muutoksia, työryhmä katsoo. Asiantuntijat eivät ehdota tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimen eivätkä tuloksentasausvarauksen tai investointivarauksen käyttöönottoa.

Työryhmä pitää verotuksen ennustettavuutta ja vakautta erittäin tärkeänä ja katsoo, että muutoksia pitää tehdä vain painavista syistä. Suomen nykyinen yritysverojärjestelmä on kilpailukykyinen, eikä se ole syynä viimeaikaiseen talouskasvun vaimeuteen tai investointien vähäisyyteen.

Listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotusta uudistettava

Osinkoverotus kaipaa työryhmän mukaan uudistamista, sillä investointien tuottovaatimus vaihtelee osinkoverojärjestelmän vuoksi yritysten kesken, mikä heikentää investointien kohdentumista parhaiten tuottaviin kohteisiin taloudessa.

Osinkoverotus ohjaa myös osingonjakoa voimakkaasti, aiheuttaa jännitteitä suhteessa ansiotulojen verotukseen sekä sisältää liian suuren eron listattujen ja listaamattomien yhtiöiden välillä.

Työryhmä ehdottaa listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotukseen seuraavia muutoksia:

• Huojennetun osingon laskennassa käytettävä tuottoprosentti alennettaisiin 8 prosentista 4 prosenttiin.
• Osingon veronalainen osuus korotettaisiin 25 prosentista 40 prosenttiin.
• Huojennetusti verotetun osingon 150 000 euron raja poistettaisiin.
• Tuottoprosentin ylimenevä osa osingosta olisi 75-prosenttisesti ansiotuloa kuten nykyisinkin.

Muutosten seurauksena osakkaat saisivat nostaa huojennetusti verotettua osinkoa vähemmän kuin nykyisin, mikä kiristäisi verotusta valtaosalla osingonsaajista. Euromääräisen 150 000 enimmäisrajan poisto keventäisi verotusta tietyissä harvalukuisissa tilanteissa, kun osakas nostaisi suuria osinkoja suuren nettovarallisuuden yhtiöstä.

Työryhmän mukaan muutokset yksinkertaistaisivat osinkoverotusta ja kannustaisivat kasvattamaan yritystä. Lisäksi investointikannustimet erilaisten yritysten kesken vaihtelisivat verosyistä nykyistä vähemmän, mikä kohdentaisi investoinnit nykyistä tehokkaammin.

Huojennetusti verotetun osingon kokonaisveroaste nousisi lähemmäs pääomaverokantaa. Näin verotus kohtelisi nykyistä tasapuolisemmin omaan yhtiöön ja muualle tehtyjä sijoituksia.

Työryhmä ei ehdota muutoksia listattujen yhtiöiden osinkojen verotukseen.

Ansiotuloverotusta kannustavammaksi

Työryhmä on arvioinut ansiotuloverotusta osaamisen kartuttamisen ja tuottavuuden lisäämisen kannalta. Työryhmä ehdottaa muutoksia ansiotulojen rajaveroon eli lisätuloista menevään veroon:

• Ansiotulon rajaveroastetta alennettaisiin noin 82 000–128 000 euroa vuodessa ansaitsevilla.
• Pitkällä aikavälillä rajaveroasteita tulisi pyrkiä alentamaan niin, etteivät ne ylitä 50 prosenttia millään tulotasolla.

Uudistus kannustaisi palkansaajia kartuttamaan osaamistaan ja lisäämään siten tuottavuuttaan. Tämä vauhdittaisi talouskasvua pitkällä aikavälillä, työryhmä arvioi.

Osinkoverotuksen ja ansiotuloverotuksen muutokset kaventaisivat eroa pääomatulon ja ansiotulon verotuksen välillä. Tämä pienentäisi kannusteita toimia osakeyhtiönä palkansaajana toimimisen sijaan, vaikka ehdotukset eivät kuroisi eroa kokonaan umpeen.

Työryhmä ehdottaa, että nykyinen koulutusvähennys poistettaisiin. Tuloverolakiin lisättäisiin erillinen säännös työnantajan tarjoaman koulutuksen verovapaudesta työntekijän verotuksessa.

Kun tarkastellaan työryhmän ehdotusten vaikutuksia julkiseen talouteen, muutokset osinkoverotuksessa ja ansiotuloverotuksessa tasapainottavat pitkälti toisiaan. Ehdotukset lisäisivät julkisen sektorin verotuloja 44 miljoonaa euroa vuodessa, jos ei oteta huomioon mahdollisia vaikutuksia verovelvollisten käyttäytymiseen.

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti

Tiedotustilaisuuden esitysmateriaali

Katso tallenne tiedotustilaisuudesta

Kuvia tiedotustilaisuudesta (Flickr)

Lisätietoja:

Työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Terhi Järvikare, puh. 02955 30113, terhi.jarvikare(at)vm.fi
Lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen, puh. 02955 30089, tarja.jarvinen(at)vm.fi
Finanssisihteeri Ilari Valjus, puh. 02955 30093, ilari.valjus(at)vm.fi