Valtiovarainministeriö julkaisee arvionsa kunta-alan ja hyvinvointialueiden työehtosopimusten vaikutuksesta julkiseen talouteen
Kunta- ja hyvinvointialueiden työehtosopimuksilla on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia julkisen talouden tuloihin ja menoihin. Valtiovarainministeriö on arvioinut sopimusten vaikutuksia julkiseen talouteen.
Kunta- ja hoiva-alat sopivat vuoden 2022 aikana työehtosopimukset, jotka johtavat muita aloja nopeampaan palkkojen nousuun. Kunta- ja hoiva-alojen työehtosopimukset kasvattavat koko julkisen talouden alijäämä noin 1,2 miljardilla eurolla vuonna 2026 verrattuna tilanteeseen, jossa palkkakehitys olisi seurannut yleisen palkkakehityksen linjaa.
Yleistä linjaa nopeampi ansiotulojen kehitys kunnissa ja hyvinvointialueilla nopeuttaa yleisen ansiotason kasvua ja siten yleiseen ansiotasoindeksiin sidottujen menojen, kuten eläkkeiden ja eräiden muiden tulonsiirtojen kasvua. Myös indeksitarkistettavat kuntien valtionosuudet ja hyvinvointialueiden rahoitus kasvavat nopeammin.
Nopeampi ansiotulojen kasvu lisää valtion, kuntien ja eläkerahastojen saamia vero- ja maksutuloja, mikä kohentaa erityisesti sosiaaliturvarahastojen rahoitusasemaa. Hyvinvointialueiden rahoitus ei huomioi muita sektoreita nopeampaa henkilöstökustannusten kasvua. Tämä johtuu siitä, että rahoituksen tarkistuksessa käytettävä indeksi perustuu suurelta osin yleiseen ansiotasoindeksiin. Elleivät hyvinvointialueet vastaavasti tehosta toimintaansa, tämä johtaa hyvinvointialueiden rahoitusaseman heikkenemiseen. Painelaskelmassa ei ole huomioitu hyvinvointialueiden rahoituksen lakisääteisiä jälkikäteistarkistuksia, joissa valtion hyvinvointialueille antama rahoitus tarkistetaan toteutuneiden kustannusten mukaiseksi koko maan tasolla.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Jukka Hytönen, puh. 358 295 530 014, jukka.hytonen(at)gov.fi
Erityisasiantuntija Johannes Räsänen, puh. 358 295 530 080, johannes.rasanen(at)gov.fi