Valtiovarainministerit päättivät euroalueen pysyvän kriisinhallintamekanismin...

Euroopan vakausmekanismi korvaa nykyiset väliaikaisjärjestelyt heinäkuussa 2013. EVM:n tärkeimmät lähtökohdat määriteltiin 28.11.2010 pidetyssä euroryhmän kokouksessa ja niitä täydennettiin mm. välineen koon osalta euroalueen päämiesten kokouksessa 11.3.2011. Päämiesten tuolloin hyväksymissä päätelmissä todettiin, että Euroopan vakausmekanismin tosiasiallinen lainanantokyky tulee olemaan 500 miljardia euroa ja että Euroopan rahoitusvakausvälineen ja EVM:n välisen siirtymävaiheen aikana konsolidoitu lainanantokyky ei ylitä tätä määrää.

Valtiovarainministereiden maanantain neuvottelut keskittyivät tärkeimpiin EVM:n osalta avoimiin kysymyksiin, jotka koskivat uuden mekanismin pääoma­rakennetta ja jakoavainta, joiden perusteella määräytyy kunkin jäsenmaan enimmäisvastuu EVM:n toiminnasta. Mm. Suomi on torjunut tässä yhteydessä yhteisvastuulliset takaukset, joiden perusteella kunkin jäsenmaan vastuu olisi kattanut viime kädessä EVM:n kaiken toiminnan.

Kokouksessa päädyttiin neuvotteluiden jälkeen lopputulokseen, jonka mukaan EVM:n toimintakyky kaikissa olosuhteissa turvataan yhteensä 80 mrd. euronsuuruisella maksetulla pääomalla sekä yhteensä enintään 620 mrd. euron suuruisella korotusvaltuudella, joka voi tarvittaessa muodostua osittain myös takauksista. EVM:n tosiasiallinen 500 mrd. euron lainakapasiteetti turvataan näin ollen yhteensä enintään 700 mrd. euron suuruisella pääomarakenteella.

Maakohtaisten kontribuutioiden jakoavaimena käytettyyn EKP:n pääoma-avaimeen liittyen hyväksyttiin Viron aloitteesta tarkistus, jossa alle 75 % BKT-varallisuustasolla suhteessa muihin olevat maat saavat kontribuutioonsa helpotuksen, joka vastaa kolmea neljäsosaa EKP:n pääoma-avaimen mukaisen kontribuution ja puhtaan BKT-avaimen välisestä erotuksesta. Tarkistuksen vaikutus muiden maiden kontribuutioihin on alle 1 %.

Alustava laskelma eri maiden osuuksista EVM:n pääomarakenteeseen on seuraava:

mrd. euroa	maksettu pääoma	korotusvaltuus /takaukset	Yhteensä
	80	620	700
DE	21.81	169.07	190.88
FR	16.38	126.96	143.34
IT	14.40	111.57	125.96
ES	9.57	74.19	83.76
NL	4.59	35.61	40.20
BE	2.79	21.66	24.45
EL	2.26	17.54	19.80
AT	2.24	17.34	19.57
PT	1.66	12.87	14.53
FI	1.44	11.14	12.58
IE	1.28	9.91	11.19
SK	0.66	5.11	5.77
SI	0.34	2.65	3.00
LU	0.20	1.56	1.76
CY	0.16	1.22	1.38
EE	0.15	1.15	1.30
MT	0.06	0.45	0.51
YHT.	80.00	620.00	700.00

Taulukko 1. Euromaiden enimmäisosuudet EVM:n pääomarakenteesta

Suurimman euromaan Saksan osuus on suurin myös EVM:ssä, sen osuus maksetusta pääomasta on 21,8 mrd. euroa. Seuraavina tulevat Ranska (16,4 mrd. euroa) ja Italia (14,4 mrd. euroa). Suomen osuus maksetusta pääomasta on 1,44 mrd. euroa. Puolet maksetusta pääomasta maksetaan EVM:n perustamisvaiheessa kesällä2013 ja loppuosa erissä kolmen vuoden kuluessa tämän jälkeen.

Korotusvaltuus aktivoituu Suomen talousarvioon vain siitä tapauksessa, että sitä tarvitaan EVM:n toiminnan turvaamiseksi. Suomi on pitänyt tärkeänä, että Suomen kokonaisvastuun enimmäismäärä on tarkasti tiedossa siitä huolimatta, että kyseessä on varsin teoreettinen luku, jonka realisoituminen edellyttäisi kaikkien EVM:ltä lainaa saaneiden maiden päätymistä täydellisen maksukyvyttömyyden tilaan.

Kokouksen yhteydessä sovittiin myös muista EVM:n avoinna olleista pääpiirteistä, kuten etuoikeutetusta asemasta. Suomi on edellyttänyt, että EVM:llä on etuoikeutettu asema muihin velkojiin nähden IMF:ää lukuun ottamatta; tehty päätös oli tämän mukainen. Myös EVM:n noudattama korkopolitiikka tulee vastaamaan IMF:n korkopolitiikkaa.

Maanantaina tehdyistä periaatelinjauksista huolimatta EVM:n osalta jää edelleen avoimeksi merkittäviä oikeudellis-teknisiä kysymyksiä, minkä johdosta aikatauluksi muodostuu näiden päätösten ja niihin liittyvien kansallisten menettelyjen saattaminen päätökseen kesällä 2011. Suomi katsoo, että nykyisen väliaikaisjärjestelyn eli Euroopan rahoitusvakausvälineen 440 mrd. euron efektiivisen lainakapasiteetin turvaamista koskevat päätökset valmistellaan samanaikaisesti EVM:ää koskevan oikeudellisen sopimuksen valmistelun kanssa.

Lisätietoja: valtiosihteeri kansliapäällikkönä sijainen, alivaltiosihteeri Martti Hetemäki, puh. 160 33017, neuvotteleva virkamies Minna Aaltonen, puh. 160 34939 ja neuvotteleva virkamies Martti Salmi, puh. 0400 510 304

Laajennettu euroryhmä 21.3.2011 Euroopan vakausmekanismista