Puhtaan siirtymän investointien verotuen jatkon valmistelu etenee
Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan torstaina 15.1. puhtaan siirtymän teollisten investointien verotuen jatkon reunaehdoista. Verotuen jatko vauhdittaisi vihreän siirtymän investointeja.
Suomessa otettiin vuonna 2025 käyttöön uusi määräaikainen verotuki suurille puhtaan siirtymän investoinneille. Tuen tavoitteena on lisätä sähköä hyödyntäviä suuria teollisia investointeja ja samalla tukea puhtaan siirtymän teollisuuden rakentumista Suomeen.
Verotuki osoittautui suosituksi, sillä Business Finlandin hallinnoimaa puhtaan siirtymän investointien verohyvitystä myönnettiin yhteensä 37 hankkeelle noin 2 miljardin euron edestä. Myönnetyt hyvitykset pohjautuivat yhteensä noin 15 miljardin euron investointikustannuksiin.
Hallitus linjasi kevään 2025 puoliväliriihessä, että puhtaan siirtymän investointien tukemista verohyvityksellä jatketaan.
Tuettavat hankkeet
Verohyvityksen jatkon taustalla on Euroopan komission kesällä 2025 hyväksymät puhtaan teollisuuden kehityksen ohjelman valtiontukipuitteet, joiden tarkoituksena on tukea EU:n jäsenmaiden taloutta ja puhdasta siirtymää.
Talouspolittiinen ministerivaliokunta linjasi, että hyvityksen jatko on voimassa vuoden 2027 loppuun asti.
Valtiontukea voidaan kohdistaa investointeihin, joilla vauhditetaan puhdasta siirtymää ja fossiiliriippuvuuden vähentämistä. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukaan verohyvityksen jatko toteutetaan siten, että:
- energian tuotannossa ja varastoinnissa verohyvitys kohdistetaan tarkemmin sellaisiin sektoreihin ja teknologioihin, joihin liittyy merkittävää tukitarvetta
- otetaan käyttöön valtiontukipuitteen mahdollisuudet laajentaa verotuen soveltamisalaa teollisuuden hiilestä irtautumisessa ja nettonollateknologian tuotannossa, kattaen muun ohessa hiilidioksidin talteenoton ja puhtaan vedyn tuotantoa edistäviä teknologioita.
Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukaan investoinnin vähimmäismääräksi asetettaisiin edelleen 50 miljoonaa euroa. Euromääräistä kynnystä ei kuitenkaan voitaisi valtiontukisäännöistä johtuen soveltaa energian tuotantoa ja varastointia koskeviin investointeihin. Jos investointi koskee teollisuuden hiilestä irtautumista, voitaisiin vähimmäismäärä laskea investointiohjelman tasolla.
Verotuen määrä ja tuen saamisen edellytyksistä
Verotuen määrä säilyisi pääsääntöisesti ennallaan, eli enintään 20 prosentissa investointikustannuksista, ja tukea saisi myöntää enintään 150 miljoonaa euroa yritystä kohti. Kuitenkin osalle nettonollateknologian investoinneista hyvityksen määrä voisi valtiontukisäännöistä johtuen olla enintään 15 prosenttia. Verohyvityksen 150 miljoonan euron enimmäismäärä laskettaisiin konsernikohtaisesti.
Myös verohyvityksen käyttöä ja myöntämistä koskevat ehdot säilyisivät pitkälti ennallaan. Investoinnin tehnyt yhtiö saisi verotuen huojennuksena yhtiölle määrättävästä yhteisöverosta. Verotukea voisi hyödyntää ensimmäisen kerran sinä vuonna, kun investointi valmistuu, kuitenkin aikaisintaan vuonna 2029.
Mitä seuraavaksi?
Verotuen jatkoa koskevaa hallituksen esitystä valmistellaan parhaillaan valtiovarainministeriössä. Tieto valtiontuen käyttöönotosta on tarkoitus ilmoittaa komissiolle alkuvuoden aikana. Tuen voimaantulo edellyttää, että komissio hyväksyy verotuen yhteismarkkinoille sopivaksi valtiontueksi. Lakiluonnos lähetetään lausuntokierrokselle kevään 2026 aikana.
Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Mikko Martikkala, p. 0295 161 171