Kansainvälinen valuuttarahasto kiittelee Suomen uutta finanssipoliittista kehikkoa
Suomen julkista taloutta pitää sopeuttaa noin 1,5 miljardilla eurolla vuosittain, arvioi Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF). Sopeutusta on syytä jatkaa, kunnes alijäämät poistuvat ja velka alkaa supistua. IMF julkisti lausuntonsa Suomen taloudesta maanantaina 10. marraskuuta.
Kiitosta Suomi saa uudesta kansallisesta finanssipoliittisesta kehikosta. Valuuttarahaston mukaan uudistus osoittaa, että päättäjät ovat sitoutuneet julkisen talouden vakauttamiseen vahvasti yli puoluerajojen.
IMF:n mukaan Suomen pitäisi sopeuttaa julkista talouttaan vuosittain niin, että sopeutus vastaa puolta prosenttia bruttokansantuotteesta. Euroina vuotuinen sopeutus olisi 1,5 miljardia. Tätä tahtia pitää IMF:n mukaan jatkaa, kunnes julkisen talouden alijäämä poistuu ja velka vähenee.
Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää IMF:n arvioita sopeutustarpeesta oikeansuuntaisena.
”IMF:n arvio sopeutuksen mittaluokasta on samaa luokkaa kuin valtiovarainministeriö on arvioinut finanssipoliittisen sääntelyn uudistuksessa. Meillä on vielä edessä vaikein työ: päätökset uusista sopeutuksista. Urakka vaatii vähintään kaksi vaalikautta”, Purra sanoo.
Talouskasvu kiihtyy ensi vuonna
Suomen talous on elpynyt hitaasti, mutta IMF ennustaa kasvun kiihtymistä 1,5 prosenttiin ensi ja sitä seuraavana vuonna. Julkisen talouden alijäämä pysyy tänä vuonna lähellä viime vuoden tasoa, koska julkisen talouden tulot kasvavat heikosti, puolustusmenot lisääntyvät ja sosiaali- ja terveyspalveluissa on kustannuspaineita.
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen lähestyy 90:tä prosenttia tänä vuonna, valuuttarahasto arvioi.
“Tulevien vuosien talouskasvu ratkaisee lopulta, mikä sopeutustarve on. Joka tapauksessa se on huomattava. Olen itse pitänyt perusteltuna 10 miljardin sopeutustarvetta seuraavalle hallituskaudelle”, Purra sanoo.
IMF kiinnittää huomiota myös pankki- ja rahoitusjärjestelmän kriisinsietokykyyn. Vaikka kyberhyökkäykset ovat lisääntyneet, niiden vaikutukset rahoitusjärjestelmän vakauteen ovat pysyneet toistaiseksi hallinnassa.
Osaamista vahvistettava, tekoälyä hyödynnettävä
Työn tarjonta on IMF:n mukaan lisääntynyt, kun hallitus on uudistanut työmarkkinoita ja maahanmuutto on lisääntynyt. Myös työttömyysetuuksien muutokset kannustavat työn vastaanottamiseen.
IMF suosittelee, että Suomi kehittää aktiivista työvoimapolitiikkaa ja nostaa osaamistasoa. Nämä olisivat keskeisiä keinoja vauhdittaa tekoälyn käyttöönottoa. Valuuttarahasto kehottaa lisäämään korkeakoulutusta, sillä Suomi on jäljessä verrokkimaita.
”Hallitus on jo ryhtynyt toimiin korkeakoulutuksen lisäämiseksi. On hyvä, että IMF nostaa esiin tekoälyn hyödyntämisen, sillä tekoäly voi vaikuttaa talouskasvuun ja työmarkkinoihin”, Purra sanoo.
IMF kannustaa Suomea tarkastelemaan sääntelystä aiheutuvia yritystoiminnan esteitä, jotta tuottavuuden kasvua voidaan vauhdittaa. Suomen kannattaa myös edelleen edistää yritysrahoitusta ja investointeja, valuuttarahasto arvioi.
Lausunto on osa maaseurantaa
IMF antaa vastaavan lausunnon kaikista jäsenmaistaan osana maaseurantaansa. Valuuttarahaston vierailuja jäsenmaissa kutsutaan artikla IV -konsultaatioiksi, koska ne perustuvat IMF:n sopimusartiklaan IV.
Lausunto pohjautuu IMF:n asiantuntijoiden omiin arvioihin ja keskusteluihin, joita he ovat käyneet suomalaisten viranomaisten, työmarkkinajärjestöjen, rahoituslaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa. Valuuttarahasto julkistaa Suomi-raporttinsa kokonaisuudessaan alkuvuodesta.
Lisätietoja:
Finanssineuvos Sari Sontag, puh. 02955 30181, sari.sontag(at)gov.fi
Valtiovarainministerin erityisavustaja Jussi Lindgren, puh. 02955 30514, jussi.lindgren(at)gov.fi
IMF:n lausunto (Suomen Pankin sivut)
Tiivistelmä lausunnosta (Suomen Pankin sivut)
Taustatietoa IMF:n arvioinnista