Hallituksen esitys
Uusi finanssipoliittinen sääntely vahvistaa julkisen talouden kestävää hoitamista

Hallituksen esitys sisältää uuden kansallisen finanssipoliittisen säännön. Suomi panee uudella sääntelyllä myös täytäntöön EU:n finanssipoliittiset säännöt.

Hallituksen esitys perustuu valtiovarainministeriön työryhmän esitykseen ja parlamentaariseen sopimukseen julkisen talouden hoitamisesta. 

”Uusi lainsäädäntö vahvistaa julkisen talouden hallintaa ja voi auttaa hillitsemään Suomen vaarallista velkaantumiskehitystä. Velkasuhteen saaminen laskuun vaatii kuitenkin varsinaisia erillisiä leikkauspäätöksiä julkisiin menoihin. Näitä päätöksiä ei velkajarru automaattisesti tuo, vaan ne vaativat poliittisen tahdon tulevilta hallituksilta. Parlamentaarinen sopimus antaa vahvan selkänojan urakalle, joka parin seuraavan vaalikauden ajan on hyvin vaativa mutta välttämätön”, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra. 

Tavoitteet vaalikaudelle ja ylivaalikautisesti 

Parlamentaarinen työryhmä valmistelee vaalikauden tavoitteen ja ylivaalikautisen tavoitteen. Molemmat asetetaan valtion ja paikallishallinnon yhteenlasketulle rahoitusasemalle, toisin sanoen velkaa kerryttävien sektorien alijäämälle. Paikallishallinto sisältää kunnat ja hyvinvointialueet. 

Rahoitusasematavoitteet asetetaan seuraavasti: 

• Tavoitteiden pitää edistää sitä, että Suomi noudattaa EU:n viitearvoja julkisen talouden alijäämälle ja velalle sekä pysyy nettomenopolullaan. 
• Vaalikauden tavoite asetetaan vaalikauden alussa vaalikauden viimeiselle vuodelle. Tämän tavoitteen pitää edistää ylivaalikautisen rahoitusasematavoitteen saavuttamista. 
• Ylivaalikautinen tavoite asetetaan vaalikauden puolivälissä seuraavalle kahdeksalle vuodelle keskimääräisenä rahoitusasemana. Julkisen velan suhteessa bruttokansantuotteeseen pitää pienentyä vuosittain keskimäärin vähintään 0,75 prosenttiyksikköä kahdeksan vuoden tarkastelujakson aikana. 

EU-lainsäädännön edellyttämänä kansallisena finanssipoliittisena sääntönä toimii vaalikauden rahoitusasematavoite, jota koskee korjausmekanismi. Hallitus asettaa rahoitusasematavoitteet muodollisesti julkisen talouden suunnitelmassa. Vaalikauden ensimmäisen julkisen talouden suunnitelman tulee sisältää toimet, joilla vaalikauden tavoite saavutetaan. 

Talouspolitiikan arviointineuvosto valvoo 

Hallitus esittää, että itsenäisenä finanssipolitiikan valvojana toimii talouspolitiikan arviointineuvosto. 

Arviointineuvosto laatii kokonaisarvion, saavutetaanko vaalikauden rahoitusasematavoite. Neuvosto arvioi muun muassa, ovatko julkisen talouden suunnitelmassa esitetyt toimet riittäviä tavoitteen saavuttamiseksi ja ylittääkö koko julkisen talouden alijäämä 2,5 prosenttia kuluvana tai seuraavana vuonna. Kokonaisarviossa otetaan huomioon myös EU:ssa voimassa olevat poikkeuslausekkeet ja suhdannetilanne. 

Jos vaalikauden rahoitusasematavoitetta ei kokonaisarvion mukaan saavuteta eikä tavoitteesta poikkeamiseen ole hyväksyttäviä perusteita, arviointineuvosto esittää hallitukselle arvion korjaavien toimien mittaluokasta ja aikataulusta. Hallituksen pitää päättää korjaavista toimista tai selittää julkisesti kahden kuukauden kuluessa, miksi toimia ei tehdä. Tätä prosessia sanotaan korjausmekanismiksi. 

Esitykseen sisältyy siirtymäaika 

Hallitus esittää, että laki tulee voimaan ensi vuoden alussa, kuten EU-lainsäädäntö edellyttää. Esityksen sisältyy erilaisia siirtymäaikoja. Kaikki reunaehdot huomioiva vaalikauden tavoite asetetaan ensimmäisen kerran vuonna 2035 alkavalla vaalikaudella. 

Lisätietoja:
EU- ja kansainvälisten asioiden sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson, puh. 02955 30441, marketta.henriksson(at)gov.fi
Budjettineuvos, yksikön päällikkö Niko Ijäs, puh. 02955 30170, niko.ijas(at)gov.fi
Valtiovarainministerin erityisavustaja Jussi Lindgren, puh. 02955 30514, jussi.lindgren(at)gov.fi