Vakaus- ja kasvusopimus

Vakaus- ja kasvusopimus on sääntöihin perustuva kansallisten finanssipolitiikkojen koordinaatiokehikko.

Vakaus- ja kasvusopimus muodostuu Eurooppa-neuvoston päätöslauselmasta vuodelta 1997, asetuksesta 1466/97 (sopimuksen ennalta ehkäisevä osa) ja asetuksesta 1467/97 (sopimuksen korjaava osa).

• Ennalta ehkäisevän osan keskiössä on rakenteellista rahoitusasemaa koskeva julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoite, jonka jäsenvaltiot ovat itse asettaneet ja jonka toteutumista komissio ja neuvosto seuraavat.
• Korjaavaan osaan sisältyy liiallisen alijäämän menettely. Siihen liittyvät perussopimuksessa määritellyt 3 prosentin raja julkisen talouden alijäämälle ja 60 prosentin raja julkisen talouden velalle suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vakaus- ja kasvusopimukseen on tehty muutoksia vuosina 2005 ja 2011. Lainsäädäntöä täydennettiin vuonna 2013 kahdella asetuksella. Hallitusten välinen finanssipoliittinen sopimus tuli voimaan vuoden 2013 alusta. Sopimuksen perusteella Suomessa säädettiin niin kutsuttu finanssipoliittinen laki. Lainsäädäntöä täydentävät käytännesäännöt, jotka selventävät lain soveltamista.

Vakaus- ja kasvusopimuksen asetuksissa on tarkastelulauseke, jonka mukaisesti asetusten toimivuutta arvioidaan viiden vuoden välein. Ensimmäisessä arviossa vuonna 2014 todettiin, että muutoksista oli kulunut hyvin vähän aikaa. Siksi oli liian aikaista arvioida, miten tehdyt muutokset olivat toimineet. 

Euroopan komissio käynnisti arvioprosessin vuoden 2020 alussa. Tarkoituksena oli käydä laajat keskustelut finanssipoliittisen kehikon toiminnasta. Prosessi kuitenkin katkesi koronakriisin vuoksi ennen kuin talous- ja rahoitusasioiden neuvosto alkoi käsitellä asiaa. Keskustelut käynnistyivät uudelleen lokakuussa 2021.

Vakaus- ja kasvusopimuksen sisältö tiivistettynä

Vakaus- ja kasvusopimus (Stability and Growth Pact) (Euroopan komissio, englanniksi)