Vakaus- ja kasvusopimus

EU-säännökset asettavat puitteet julkisen talouden hoidolle jäsenmaissa. Keskeisiä sopimuksia ovat perussopimus sekä vakaus- ja kasvusopimus.

EU:n perussopimus asettaa jäsenmaille seuraavat viitearvot:

• julkisen talouden alijäämä 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen
• julkisen talouden velka 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. 

Vakaus- ja kasvusopimus on sääntöihin perustuva kehikko, jolla koordinoidaan jäsenmaiden  finanssipolitiikkaa. Sopimuksessa on kaksi osaa:

• Ennalta ehkäisevän osan keskiössä on maakohtainen keskipitkän aikavälin tavoite julkisen talouden rakenteelliselle rahoitusasemalle. Kukin jäsenvaltio asettaa tavoitteensa, ja Euroopan komissio ja EU:n neuvosto seuraavat sen noudattamista. Maa on ennalta ehkäisevässä osassa, jos se ei ole liiallisen alijäämän menettelyssä.
• Korjaavaan osaan liittyvät perussopimuksessa määritellyt 3 prosentin viitearvo julkisen talouden alijäämälle ja 60 prosentin viitearvo julkisen talouden velalle suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jos komissio ja neuvosto toteavat maan rikkovan alijäämä- tai velkakriteeriä, maa voi joutua liiallisen alijäämän menettelyyn. Maa on korjaavassa osassa, jos se on liiallisen alijäämän menettelyssä.

Vakaus- ja kasvusopimus muodostuu Eurooppa-neuvoston päätöslauselmasta vuodelta 1997, asetuksesta 1466/97 (sopimuksen ennalta ehkäisevä osa) ja asetuksesta 1467/97 (sopimuksen korjaava osa).

EU muutti vakaus- ja kasvusopimusta vuosina 2005 ja 2011. Unioni täydensi lainsäädäntöä vuoden 2011 lisäksi vuonna 2013 kahdella asetuksella,  jotka koskevat  euromaita. Hallitusten välinen finanssipoliittinen sopimus tuli voimaan vuoden 2013 alusta.  Lainsäädäntöä täydentävät käytännesäännöt, jotka selventävät lain soveltamista.

Suomi sääti niin kutsutun finanssipoliittisen lain (2012) ja asetuksen julkisen  talouden suunnitelmasta (2014), joilla saatettiin  voimaan finanssipoliittinen sopimus ja budjettikehysdirektiivi.

Toimivuutta arvioidaan

Vakaus- ja kasvusopimuksen asetuksissa on tarkastelulauseke, jonka mukaisesti asetusten toimivuutta arvioidaan viiden vuoden välein. Ensimmäisessä arviossa vuonna 2014 todettiin, että muutoksista oli kulunut hyvin vähän aikaa. Siksi oli liian aikaista arvioida, miten tehdyt muutokset olivat toimineet. 

Euroopan komissio käynnisti arvioprosessin vuoden 2020 alussa, mutta prosessi katkesi koronakriisin vuoksi. Keskustelut käynnistyivät uudelleen lokakuussa 2021. Euroopan komissio antoi marraskuussa 2022 tiedonannon talouspolitiikan koordinaation uudistamisesta.

Vakaus- ja kasvusopimuksen sisältö tiivistettynä

Vakaus- ja kasvusopimus (Stability and Growth Pact) (Euroopan komissio, englanniksi)

Komission Suomi-raportit

Euroopan komission tiedote tiedonannosta (9.11.2022)