Lyhennelmä

Lääninhallitus oli 30.4.2008 antanut kansliapäällikkö A:lle kirjallisen varoituksen. Varoituksen perusteena olivat virkavelvollisuuden rikkomiset, joista A oli hovioikeudessa tuomittu sakkorangaistukseen. Lisäksi varoituksen perusteena olivat yhteistoimintakomitean koolle kutsumisen laiminlyönnit, perusteettomien matkalaskujen hyväksyminen, tuloskeskustelujen käymisen laiminlyönnit, työjärjestyksen vastaisten nimityksien tekeminen ja osastokokouksen pitämisen laiminlyöminen. A oli myös tehnyt tutkintapyyntöjä ja ilmoituksia muille virastoille lääninhallituksen toiminnassa havaitsemistaan epäkohdista pyrkimättä ensin korjaamaan niitä sisäisin keskusteluin.

A oli ilmoittanut haluavansa tulla henkilökohtaiseksi kuulluksi, mutta olevansa kykenemätön osallistumaan kuulemistilaisuuksiin terveydentilansa vuoksi. Kuulemistilaisuudessa A:ta oli edustanut hänen asianajajansa. Virkamieslautakunta totesi, että A:lle oli virkamieslain edellyttämällä tavalla varattu tilaisuus tulla kuulluksi asiassa, eikä kuulemista tehnyt laittomaksi se, että lääkärinlausunto A:n kyvystä saapua kuulemistilaisuuteen oli hankittu ilman A:n suostumusta. Kysymys oli myös varoituksen antajan ja esittelijän esteellisyydestä.

Virkamieslautakunnan mukaan myös johtavalla virkamiehellä on oikeus tutkintapyynnöin ja oikeuskanslerille tehdyin ilmoituksin puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin siten, ettei tästä aiheudu hänelle kielteisiä seuraamuksia. Ottaen huomioon myös yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä säädetty vastatoimien kielto, A:n toiminta ei ollut sillä tavoin virkamiehelle sopimatonta, että sitä voitaisiin pitää varoituksen perusteena.

Hovioikeudessa tuomittujen tekojen osalta virkamieslautakunta katsoi, että lääninhallituksella oli ollut perusteet odottaa asiassa käräjäoikeuden ja myös hovioikeuden tuomiota ennen varoitusmenettelyyn ryhtymistä. A oli käyttäytynyt hovioikeuden tuomiossa tarkoitetulla tavalla virkavelvollisuuksiensa vastaisesti ja kun otettiin vielä huomioon A:n korkea virka-asema, oli lääninhallituksella ollut perusteet antaa hänelle kirjallinen varoitus.

Muista varoituksen perusteena olleista teoista ja laiminlyönneistä tai niiden ilmi tulosta oli kulunut varoitusmenettelyn alkamiseen mennessä yhdestä seitsemään vuotta. Virkamieslautakunta katsoi, ettei näihin ollut vedottu kohtuullisessa ajassa, joten kyseiset teot ja laiminlyönnit eivät voineet olla varoituksen perusteena.

Virkamieslautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen.

Valtion_virkamiesL_14_§
Valtion_virkamiesL_24_§
Valtion_virkamiesL_66_§
HallintoL_28_§_1_mom_3_ja_7_kohta
Yhdenvertaisuuslaki_8_§