Katsaus: Monipaikkaisuus ei näytä rasittavan kuntataloutta Suomessa
.png/ff5285c5-8667-35a6-c959-f281dd48d93a?t=1656670239937&width=1200)
Monipaikkaisuuteen ei havaittu liittyvän merkittäviä kuntatalousvaikutuksia vaikutusarviointiin perustuvassa tutkimuksessa. Kuntajohtajat arvioivat itse monipaikkaisuuden vaikutukset kuntatalouteen pääosin positiivisiksi tai neutraaleiksi. Yleisesti kuntajohtajat myös kokevat monipaikkaisuuden kuntatalouden näkökulmasta mahdollisuutena eikä uhkana. Näin todetaan 27. tammikuuta julkaistussa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan keskustelupaperissa.
Itä-Suomen yliopiston ja Pellervon taloustutkimuksen tutkimushankkeessa monipaikkaisuutta tarkasteltiin erilaisten tilastoaineistojen avulla muodostetuilla monipaikkaisuuden kuntaluokilla, jotka tunnistivat erikseen vapaa-aikaan ja työhön sekä opiskeluun liittyvän monipaikkaisuuden kunnissa.
Monipaikkaisuuden aiheuttavat menot ja tulot samaa suuruusluokkaa
Tutkimuksen tulosten perusteella monipaikkaisuuteen ei näytä Suomessa liittyvän merkittäviä kuntataloutta rasittavia kuluja. Tutkimuksessa työhön ja opiskeluun liittyvän monipaikkaisuuden vaikutukset kuntatalouteen tunnistettiin heikommin, mikä johtunee ainakin osin siitä, että näihin liittyvät monipaikkaisuuden volyymit ovat merkittävästi vapaa-ajan monipaikkaisuutta pienemmät. Lähitulevaisuudessa monipaikkaisuuden mahdollinen yleistyminen työnteossa ja asumisessa osana paikkariippumattoman yhteiskunnan kehitystä voi kuitenkin kasvattaa työhön liittyvää monipaikkaisuuden kuntatalousvaikutusta.
Vapaa-ajan monipaikkaisuus lisää jonkin verran kuntien toimintamenoja, jolloin monipaikkaisille kunnille jää menoista enemmän katettavaa verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vastaavasti tulopuolella vapaa-ajan monipaikkaiset kunnat saavat verrokkikuntia enemmän valtionosuustuloja sekä verotuloja, joten monipaikkaisuuden kokonaisvaikutus kuntataloudessa jää vähäiseksi.
Kuntatalousvaikutukset eivät tue kaksoiskuntalaisuuden edistämistä
Monipaikkaisuuden suorien kuntatalousvaikutusten vähäisyyden vuoksi apulaisprofessori Olli Lehtonen Itä-Suomen yliopistosta toteaa, että ”kuntatalousvaikutusten näkökulmasta ei ole perusteita edistää kaksoiskuntalaisuutta, johon liittyisi verotuksellisia elementtejä”.
Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että niin vapaa-ajan kuin työhön ja opiskeluun liittyvä monipaikkaisuus tulee tällä hetkellä jossain määrin epäsuorasti huomioiduksi valtionosuusjärjestelmässä, vaikka suoraa monipaikkaisuuskriteeriä valtionosuusjärjestelmässä ei olekaan. Verotuksessa kiinteistöverotus on keskeinen osa monipaikkaisuuden kuntatalousvaikutusta ja myös se korvaa erityisesti vapaa-ajan monipaikkaisuudesta syntyviä kustannuksia kunnille.
Monipaikkaisuuden kehitys edellyttää kuitenkin seurantaa tulevaisuudessa, ja sen kohdistamat vaikutukset kuntatalouteen voivat muuttua esimerkiksi työn murroksen edessä, kuntarakenteen tai kuntien tehtävien muuttuessa.
Monipaikkaisuuden mahdollisuuksien hyödyntämiseen huomiota
Vaikka monipaikkaisuuden suorat kuntatalousvaikutukset arvioitiin tutkimuksessa vähäisiksi, suositellaan kuntien kehittävän monipaikkaisuuden mahdollisuuksien hyödyntämistä ja lisäävän tietoisuuttaan monipaikkaisuuden meno- ja tulovaikutuksista omassa taloussuunnittelussaan. Tutkimus nostaa esille myös kuntien mahdollisuudet lisätä epäsuoria kuntatalousvaikutuksia.
Vanhempi tutkija Päivi Kujala Pellervon taloustutkimuksesta korostaakin, että ”kuntajohtajien arvion perusteella merkittävimmäksi monipaikkaisuuden kuntatalousvaikutukseksi nähtiin tulot paikalliselle elinkeinoelämälle”.
Yhdeksi välineeksi edistää monipaikkaisuuden mahdollisuuksia nostetaan esille e-kuntalaisuus, jota voidaan käyttää kunnissa viestintä- ja osallistamisvälineenä parantamaan monipaikkaisten asukkaiden tietoisuutta kunnan palveluista ja tapahtumista sekä kehittämään heidän osallisuuttansa kunnan toiminnassa.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätietoja: Itä-Suomen yliopiston maantieteen apulaisprofessori Olli Lehtonen, p. 050 466 4983, [email protected], Pellervon taloustutkimuksen vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala, p. 040 194 5184, [email protected]
Policy Brief on valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan artikkelisarja, joka esittelee näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.