Alueellistamispolitiikka ja periaatteet 2020-luvulla -selvityshanke
Alueellistamisesta paikkariippumattomaan työhön
Valtiosihteeri, työelämäprofessori Anna-Kaisa Ikonen ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina luovuttivat selvitysraporttinsa Valtio alueiden, alueet valtion voimavarana – alueellistamisesta paikkariippumattomaan työhön kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle tiistaina 12.2.2019.
”Toivomme, ettemme olisi tehneet turhaa työtä. Tässä tapauksessa se tarkoittaa, että keväällä 2019 aloittava uusi hallitus – aivan sen värisävyistä riippumatta – ottaisi tämän selvityksen ehdotukset käyttöön ja laittaisi osaltaan toimeksi. Olemme oman osaamisemme ja kokemuksemme pohjalta pyrkineet laatimaan kokonaisuuden, joka on riittävän kunnianhimoinen, mutta samalla toteuttamiskelpoinen”, totesi varatoimitusjohtaja Reina luovuttaessaan raportin ministeri Vehviläiselle.
”Selvitystyömme on osoittanut, että valtion läsnäoloa alueilla tarvitaan jatkossakin, mutta olemme siirtäneet katseen perinteisestä alueellistamisesta - virastojen siirtämisestä - enemmän työn organisointiin monipaikkaisuutta ja paikkariippumattomuutta hyödyntäen. Tavoitteena on siten luoda joustavia työnteon käytäntöjä, vahvistaa alueellisia osaamiskeskittymiä ja varmistaa asiakaspalvelun saatavuus. Vaikutukset määräytyvät luonnollisesti sen mukaan millainen kunnianhimon taso valtion toiminnalle ja läsnäololle alueilla asetetaan ja millaisen roolin esittämämme ehdotukset saavat nykyisten virastojen toiminnassa ja johtamisessa”, sanoi puolestaan valtiosihteeri Ikonen.
Työtehtävien siirtäminen ja tekeminen paikkariippumattomasti edellyttää joustavaa henkilöstö- ja työnantajapolitiikkaa
Selvityksessä keskeinen johtopäätös on, että elämme keskellä historiallisen nopeaa toimintaympäristön muutosta ja työn murrosta. Tämä puolestaan on jo avannut myös valtion keskushallinnon toimintojen ja henkilöstön sijoittumiselle aivan uusia mahdollisuuksia. Työtä koskevien ajattelu- ja toimintatapojen uusiutumisen sekä etenkin digitalisaation mullistamien työvälineiden myötä myös alueellistamista koskevaa politiikkaa, periaatteita ja lainsäädäntöä on tarpeen uudistaa. Samalla on tunnistettava valtion tehtävien erilaisuus. Valtion henkilöstöstä suuri osa sijoittuu turvallisuustehtäviin.
Paikkariippumattoman työskentelyn mahdollistaminen on keskeinen tekijä myös valtion työnantajakilpailukyvystä huolehdittaessa. Tämä edellyttää monia muutoksia toimintakulttuurissa ja -käytännöissä. Selvityshenkilöt ehdottavat muun muassa, että käynnistetään laaja johtamisen kehittämisohjelma. Monipaikkaisen ja paikkariippumattoman työn johtaminen vaatii erilaista otetta kuin esimiestyö ja johtaminen fyysisesti yhtenäisessä yksikössä. Selvityshenkilöt ehdottavat, että henkilöstöpolitiikassa, erityisesti virkoja ja tehtäviä auki laitettaessa, otetaan lähtökohdaksi, että työntekijä voi tehdä ehdotuksen työskentelypaikkakunnastaan. Myös matka-aika tulisi tietyin edellytyksin voida lukea työajaksi. Suunnitelmallisella toiminnalla voidaan luoda osaamiskeskittymiä eri puolille maata.
Palvelut digitalisoituvat. Julkisten toimijoiden yhteisiä asiointipisteitä tulee kehittää tavoitteellisesti. Asiakaspalveluissa tarvitaan valtion, kuntien ja muiden verorahoitteisten toimijoiden sekä yksityisen sektorin kesken ennakkoluulottomien yhteispalvelumallien käyttöönottoa. Yhteisillä toimitila- ja ict-ratkaisuilla sekä luomalla yhteistyöskentely-ympäristöjä maan eri osiin mahdollistetaan työn tekeminen joustavasti.
Valtio tarvitsee uuden strategian alueelliseen läsnäoloon ja toimintaan selkeät tavoitteet
Valtiolla on oltava selkeä strategia läsnäololleen erityyppisissä tehtävissä eri osissa maata. Selvityshenkilöt ehdottavatkin, että tulevaan hallitusohjelmaan ja sen pohjalta laadittavaan valtioneuvoston periaatepäätökseen sisällytetään tätä koskevat mitattavat tavoitteet ja seurantakriteerit. Valtion toiminnasta ja läsnäolosta alueilla annettaisiin myös selonteko eduskunnalle. Alueellista toimintaa koskevat tavoitteet tulisi ottaa osaksi julkisen talouden suunnitelmaa (JTS). Samojen tavoitteiden tulisi olla mukana myös talousarviossa, tulosohjauksessa ja johtamissopimuksissa.
Alueellistamislainsäädäntö ja päätöksentekoprosessi on uudistettava
Selvityshenkilöt ehdottavat alueellistamislainsäädännön uudistamista kokonaisuudessaan. Muutoksia tarvitaan myös valtioneuvoston toimintaa sekä ministeriöiden ja virastojen toimivaltaa koskevaan sääntelyyn. Alueellistamisen koordinaatioryhmän tilalle esitetään uudenlaisen Valtion alueellisen toiminnan arviointineuvostoa, jonka tavoite olisi arvioida valtion toimintaa alueilla laajasti ja myös antaa lausuntoja merkittävistä yksittäisisistä sijoituspaikkaesityksistä.
Maan tasapainoinen kehittäminen sekä työllisyyden ja elinvoimaisuuden tukeminen maan eri osissa tapahtuu valtion ja alueiden yhteistyönä. Selvityshenkilöt ehdottavat, että valtion toiminta alueilla kytketään osaksi valtion, kuntien ja alueiden välisiä sopimusmenettelyjä sekä maakuntien myötä syntyviä ohjaus- ja neuvotteluprosesseja.
”Valtion toimintaa ja läsnäoloa alueilla tarvitaan. Ehdotuksemme muodostavat laajan kokonaisuuden. Toivomme, että valtion toiminta ja läsnäolo alueilla sekä sen vahvistaminen valtavirtaistettaisiin osaksi arkista ohjausta, johtamista, rekrytointeja ja kehittämistä kuitenkin niin, että sitä tehtäisiin tavoitteellisesti hallituksen linjauksiin perustuen. Perinteisempää, yksittäisiä valtion toimintoja ja yksiköitä koskevia alueellistamispäätöksiä tehtäisiin lähinnä tilanteissa, joissa olisi kysymys selkeästi uusista yksiköistä tai olemassa olevien merkittävästä laajentamisesta. Näissä lähtökohta olisi sijoittuminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle”, summasivat selvityshenkilöt esitellessään raportin keskeisiä ehdotuksia.
Lisätietoja:
valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen, puh. 02955 30524, etunimi.sukunimi(at)vm.fi
varatoimitusjohtaja Timo Reina, puh. 09 771 2700, etunimi.sukunimi(at)kuntaliitto.fi
Alueellistamispolitiikka ja periaatteet 2020-luvulla -hanke (Hankeikkuna)
Alueellistamispolitiikka ja periaatteet 2020-luvulla -selvityshanke on osa hallintopolitiikan kehittämistä. Tavoitteenamme on varmistaa, että Suomessa on toimivat julkiset palvelut, hyvä hallinto ja että saamme elää kestävässä ja vakaassa yhteiskunnassa.