Hyppää sisältöön
Media

Epidemian hallinta mahdollisti ennustettua nopeamman talouskasvun vuonna 2021

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 23.5.2022 15.57
Tiedote

Valtiovarainministeriö julkaisi 23. toukokuuta ennustepoikkeamaraportin. Raportissa tarkastellaan, kuinka tarkasti valtiovarainministeriön talousennuste vuodelle 2021 vastasi toteutunutta talouskehitystä. Bruttokansantuotteen kasvuksi ennustettiin 2,6 prosenttia, mutta kasvu oli 3,5 prosenttia.

Ennustepoikkeamaraportissa tarkastellaan valtiovarainministeriön edellisen vuoden syksynä julkistamaa talousennustetta, joka toimii pohjana seuraavan vuoden valtion budjetille. Talousennuste vuodelle 2021 julkistettiin syksyllä vuonna 2020, ja ennuste toimi vuoden 2021 budjetin pohjana. 

Nyt julkaistussa ennustepoikkeamaraportissa tarkastellaan ennusteen keskeisimpiä muuttujia, kuten taloudelliseen aktiviteettiin vaikuttavia kysyntäeriä, julkista taloutta, työllisyyttä, työttömyyttä ja inflaatiota.

Syksyllä 2020 tekemässään ennusteessa valtiovarainministeriö arvioi kuluttajien luottamuksen sekä talouden toimintakyvyn pysyvän heikkona siihen saakka kunnes koronavirukseen ja sen aiheuttamiin sairauksiin löydetään tehokas hoito tai rokote. Rokotteiden kehitys ja niiden käyttöönotto tapahtuivat lopulta odotettua ripeämmin vuoden 2021 aikana, minkä vuoksi talous kasvoi ennustettua nopeammin. 

Bruttokansantuotteen (bkt) ennustettiin syksyllä 2020 kasvavan seuraavana vuonna 2,6 prosenttia, mutta kasvu oli maaliskuun 2022 tietojen perusteella 3,5 prosenttia. Ennustepoikkeama -0,9 prosenttiyksikköä on vain puolet vuosien 1989–2021 ennusteiden keskipoikkeaman 2,1 prosenttiyksikön suuruudesta.

Tilastokeskus julkaisi maaliskuussa 2022 alustavan arvionsa kansantalouden tilinpidon tiedoista vuodelta 2021. Nämä luvut tulevat kuitenkin vielä tarkentumaan, mikä vaikuttaa merkittävästi myös valtiovarainministeriön arvioiden osuvuuteen.

Koronaepidemia ja siitä toipuminen vaikutti enemmän kotimaisen kysynnän kuin ulkomaan kaupan kasvuun

Erityisesti palvelujen kulutuksen palautuminen vuoden 2020 kuopasta jäi ennakoitua heikommaksi, sillä epidemian toistuvat uudet aallot hidastivat kokoontumiseen sekä kontakteihin pohjautuvan toiminnan palautumista. Sen sijaan lyhytikäisten tavaroiden kulutuksen kasvu oli ennakoitua vahvempaa, kun kotitaloudet alkoivat käyttää muusta kulutuksesta säästyneitä varojaan. Epidemiasta huolimatta muun muassa kone- ja laiteinvestoinnit kasvoivat vuonna 2021, kuitenkin ennustettua hitaammalla tahdilla. Asuinrakennusinvestoinnit kasvoivat lopulta 8 prosenttia, kun niiden oli arveltu vähenevän 5,5 prosenttia. 

Voimakas kysynnän kasvu kiihdytti inflaatiota vuoden 2021 loppua kohden. Vuonna 2021 hinnat nousivat 2,2 prosenttia kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna, kun syksyn 2020 ennusteessa inflaation ennustettiin jäävän 1,2 prosenttiin vuonna 2021. Inflaatiota on kiihdyttänyt öljyn, polttoaineiden sekä sähkön hintojen nousu geopoliittisten jännitteiden lisääntymisen seurauksena sekä omistusasumisen hinnat.

Valtionvelan ennuste pohjautui valtion budjetin nettorahoitustarpeeseen. Syksyllä 2020 valtionvelan vuonna 2021 arvioitiin olevan 55,6 prosenttia suhteessa bkt:hen. Valtionvelka oli lopulta 4,7 prosenttiyksikköä pienempi eli 50,9 prosenttia. Nimellisesti valtionvelka oli 6,0 miljardia euroa pienempi vuonna 2021 kuin syksyllä 2020 ennustettiin. Tätä selittää muun muassa se, että valtion talousarviossa osa määrärahamomenteista on niin sanottuja siirtomäärärahoja, jotka ovat käytettävissä useamman vuoden ajan. Vuodelle 2021 oli esimerkiksi budjetoitu monivuotisia investointeja sekä koronavirusepidemiaan liittyviä siirtomäärärahoja, joiden käyttö toteutunee osin vasta tulevina vuosina. 
 
Lisätietoja:

Finanssineuvos Jukka Railavo, puh. 02955 30540, jukka.railavo(at)vm.fi

Valtiovarainministeriö laatii kokonaistaloudellisia ennusteita talouspoliittisen päätöksenteon tueksi neljästi vuodessa. Ministeriö arvioi ennusteitaan kerran vuodessa julkaistavassa ennustepoikkeamaraportissa. Ennustepoikkeamaraportissa tarkastellaan edellisen vuoden syksynä tehtyä ennustetta, joka toimii pohjana seuraavan vuoden valtion budjetille. Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi säännöllisesti ministeriön kokonaistaloudellisia ennusteita osana finanssipolitiikan valvontaa. Se on tehnyt arviointia julkisen talouden suunnitelmasta annetun asetuksen perusteella vuodesta 2017 lähtien.