Eri sijoitusmuotojen verotukseen ehdotetaan yhtenäisiä periaatteita
Sijoitustoiminta on entistä yleisempää ja kansainvälisempää. Noin 62 prosentilla suomalaisista on varoja säästettynä tai sijoitettuna. Nykyiset tuloverosäännökset on kuitenkin laadittu aikana, jolloin sijoitustoiminta oli pitkälti kotimaista ja selkeästi pienimuotoisempaa. Nykyisin sijoitustuotteiden verotukseen joudutaan hakemaan tulkintasääntöjä oikeuskäytännöstä, ja verotuksen ennakoitavuus kärsii.
Työryhmä arvioi eri sijoitusmuotojen verotusta toimivuuden, ajantasaisuuden, kannustavuuden ja neutraalisuuden näkökulmista. Työryhmä tunnisti periaatteita, joilla voidaan lähentää erilaisten sijoitustuotteiden tuloverokohtelua toisiinsa nähden, ja antoi suosituksia tulevaa lainvalmistelua varten.
Työryhmä tarkasteli välillisiä sijoittamisen muotoja, eli sijoitusrahastoja, säästö- ja sijoitusvakuutuksia, kapitalisaatiosopimuksia, kertamaksullisia eläkkeitä, kommandiittiyhtiömuotoisia pääomarahastoja sekä mahdollista sijoitussäästötiliä. Sijoitustuotteet ovat kaikki erilaisia, ja niitä myös säännellään yksityisoikeudellisesti eri tavoin.
Sijoitussäästötili on aiheena ajankohtainen, ja sen käyttöönotolla arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia verotuottoihin. Toteutusmallista riippuen sijoitussäästötilillä olisi vaikutusta myös osinkoverotuksesta kertyviin verotuottoihin. Todennäköisesti sijoitussäästötili lisäisi myös toimialaneutraalisuutta, kun välillisen sijoittamisen palveluntarjoajien määrä laajenisi. Suomessa ei tällä hetkellä ole sääntelyä sijoitus- tai osakesäästötilistä, joten sen käyttöönotto edellyttäisi huolellista jatkovalmistelua.
Valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan sijoitussäästötilistä on hyviä kokemuksia Norjasta ja Ruotsista, jossa tilejä on avattu yli kaksi miljoonaa kappaletta. Myös Suomessa yli 800 000 yksityishenkilöä omistaa pörssiosakkeita.
”Hallituksen veropolitiikan keskeinen tavoite on tukea kotimaista omistajuutta. Uskon, että sijoitussäästötili olisi erinomainen sijoittamisen työkalu suomalaiselle piensijoittajalle ja tukisi aktiivista sijoittamista kotimaisiin listautuneisiin yrityksiin", toteaa valtiovarainministeri Petteri Orpo.
”Käynnistämme sijoitussäästötiliä koskevan valmistelun valtiovarainministeriössä heti. Tavoitteenani on, että sijoitussäästötili voidaan ottaa käyttöön myös Suomessa”, ministeri toteaa.
Sijoitusrahastojen verotuksen periaatteita ei ehdoteta muutettaviksi, mutta verosääntelyä tulisi kuitenkin täsmentää tulo- ja lähdeverolaissa. Sijoitusrahastoa koskeva verosääntely on nykyisellään suppeaa ja kansainvälisissä tilanteissa puutteellista.
Säästö- ja sijoitusvakuutusten verotusta tulisi muuttaa siten, että nostetuista varoista tulisi aina katsoa veronalaiseksi tuloksi se osa, joka vastaa vakuutukseen maksetuille määrille kertyneen tuoton suhteellista osuutta vakuutussäästöstä. Tämä muuttaisi verotusta varsin lähelle sijoitusrahastojen kasvuosuuksien verokohtelua.
Kapitalisaatiosopimusten eli vakuutusyhtiön ja asiakkaan välisten sijoitussopimusten verokohtelusta tulisi säätää vastaavalla tavalla kuin säästö- ja sijoitusvakuutusten verokohtelusta. Nykyisin kapitalisaatiosopimusten verokohtelusta ei ole erikseen säädetty.
Kertamaksullisilta eläkevakuutuksilta tulisi poistaa niiden nykyinen verosanktio. Verosääntely on merkinnyt osittain kahdenkertaista verotusta, mikä on käytännössä estänyt kertamaksullisten eläkkeiden markkinoita muodostumasta.
Kommandiittiyhtiömuotoisten pääomarahastojen verotusta koskevaa sääntelyä pidetään yleisesti ottaen ajantasaisena ja toimivana. Verosääntelyssä on kuitenkin eräitä ongelmia yleishyödyllisten yhteisöjen ja ulkomaisten pääomarahastosijoittajien näkökulmasta. Yksi ratkaisu voisi olla siirtyä kommandiittiyhtiömuotoisten pääomarahastojen verotuksessa kokonaisuudessaan niin sanottuun läpivirtausmalliin, jossa pääomarahaston saamat tulot katsottaisiin suoraan sijoittajan tuloksi. Kyseessä olisi merkittävä muutos nykyjärjestelmään verrattuna, mikä edellyttäisi jatkovalmistelua.
Lausuntoaika päättyy 15. kesäkuuta. Työryhmän muistio, lausuntopyyntö ja tulevat lausunnot julkaistaan hankesivulla.
Lisätietoja
Työryhmän puheenjohtaja, finanssineuvos Jari Salokoski, puh. 02955 30437, jari.salokoski (at)vm.fi
Työryhmän varapuheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Tarja Järvinen, puh. 02955 30089, tarja.jarvinen(at)vm.fi