Alivaltiosihteeri Päivi Nerg:
Julkinen hallinto ja palvelut uuden edessä?
Pääministeri Rinteen hallitus on aloittanut. Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmaa tehdään. Paljon on selkeitä asioita, mutta vielä enemmän selvitystä vaativia. Töitä riittää sekä poliittiselle avustajakunnalle että meille virkamiehille.
(Julkaistu alun perin Savon Sanomissa 22.8.2019)
Omalla vastuullani oleva julkinen hallinto ja palvelut, ne meidän verorahoilla tuotettavat julkiset palvelut, ovat uuden edessä. Yhteiskuntamme toimintakykyä koetellaan toisaalta ikääntymisen tuoman palveluiden tarpeen kasvulla, toisaalta turvallisuusmaailman muuttumisen kautta. Syntyvyyden lasku tuo eteemme pohdinnan kouluverkosta. Kohta jokaisella tänä vuonna syntyneelle on korkeakoulupaikka. Entä työvoiman riittävyys? Julkisten palveluiden n. 500 000 ihmisestä jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana lähes 200 000 ihmistä. Aluemaantieteilijä Timo Aron kartat kaupungistumisesta ja väestöliikkeestä ovat puhuttelevia palveluiden turvaamisen näkökulmasta.
Palvelujen kehittäminen vaatii realistisen tilannekuvan
Hallitusohjelmassa on useita tavoitteita ja keinoja ylläkuvattuun haasteeseen. Tuottavuustoimia valmistellaan julkisen hallinnon ja palveluiden tehostamiseksi. Keinoja ohjelmassa on useita ja työ on käynnistymässä. Julkisen hallinnon strategiatyö on alkamassa ja sitä tekevät ensimmäistä kertaa valtio ja kunnat yhdessä. Isot tavoitteet ja tiekartta vuoden 2020 alkuvuodesta kaiken muun sateenvarjoksi tulisi syntyä.
Vastuu julkisten palveluiden tuottamisesta on valtiolla ja yli kolmellasadalla kunnalla. Maakunnat olisivat suunnitelmien mukaan kolmas vastuunkantaja sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen tehtävien osalta. Samanaikaisesti selvitetään sote- ja pelastustoimea koskevaa erillisratkaisua Uudenmaan osalta, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2019 loppuun mennessä. Tärkeitä kumppaneita palvelujen tuottamisessa ovat yritykset ja kolmas sektori, ilman heitä ei palveluverkkomme toimisi.
Realistisen tilannekuvan avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja niiden toteuttamiseksi keinoja, joihin mahdollisimman moni voi sitoutua. Tilannekuvassa pitää huomioida muun muassa kuntien toimintaympäristö ja talous, digitalisaation mahdollisuudet, tiedolla johtaminen ja yhteiset konsernipalvelut.
Kuntien eriytymiskehitys on niin suurta, että on selvitettävä tarpeet kehittää kuntarakennetta, kuntien rahoitusta ja mahdollisuuksia kuntien tehtävien eriyttämiseen. Tilannekuvan tekemisen paine kasvoi, kun valkeni, että Suomessa on lähes viisikymmentä kuntaa, jossa syntyvyys on alle 15 lasta vuodessa ja toisaalta saman verran kuntia, joissa yli kolmannes asukkaista on yli 65 vuotiaita.
Aidolla dialogilla eteenpäin
Neuvottelumenettely valtion ja alueiden välillä on yksi hyvä keino dialogin käymiseen, yhteisen ymmärryksen lisäämiseen. Syksyn neuvotteluissa on tavoite myös käynnistää kehittämishankeaihioiden teko porkkanarahan saamiseksi alueiden yhteiseen toimintojen kehittämiseen ja tehostamiseen, koskee se sitten sosiaali- ja terveystointa, pelastustointa tai vaikka toimitiloja tai ICT:tä
Näiden selvitysten ja neuvottelujen pohjalta on johdonmukaista tehdä yli hallituskausien ulottuvat ja parlamentaariseen valmisteluun perustuvat poliittiset valinnat. Mikäli maakunnat syntyvät kuntien rinnalle, kuntien tehtävät muuttuvat sen kautta merkittävästi. Jos maakuntia ei perusteta, paine muille kuntalain perusteella tapahtuville toimille kasvaa.
Yhtenä sivupolkuna koko kehittämispohdinnoillemme saamme EVAn julkaisemana syksyn aikana Sveitsin kunta-, kanttooni- ja liittovaltion rakennetta analysoivan raportin. Mitä Alppimaa voisi meille opettaa? Siellä on kuntia yli 2200, kanttooneja 26 ja liittovaltio, jolla presidentti. Kanttoonit ovat erittäin itsenäisiä ja vastaavat pääosin palveluista. Mielenkiinnolla odotan tulevaa raporttia ja siitä syntyvää keskustelua. Kaikki tieto julkisen hallinnon ja palveluiden kehittämiseen ja kuntien tilannekuvan ja tulevaisuuden pohdinnan rinnalle on tuiki tärkeätä. Nyt on oltava silmät, korvat, mieli ja sydän avoinna kaikelle tiedolle. Ja valmius dialogiin, tehdään tämä yhdessä.
Päivi Nerg
alivaltiosihteeri
twitter.com/PaiviNerg