Kuntaministeri Sirpa Paateron puhe Vaikuttavat hankkijat -verkoston avaustilaisuudessa

Kuntaministeri Sirpa Paatero avasi Vaikuttavat hankkijat -verkoston avaustilaisuuden maanantaina 31.5.2021.

Muutokset mahdollisia

***

Tervehdys vaikuttavat hankkijat ja hankintojen uudistajat,

On ilo avata verkostoa, joka kokoaa yhteen hankintojen edelläkävijöitä. On tärkeää, että verkostossa on monipuolinen edustus merkittäviä hankintayksikköjä eri puolilta Suomea.
Tuore tutkimus osoittaa, että Suomen hankintojen kokonaisvolyymi on vuodessa lähes 50 miljardia euroa. Siitä noin 31 miljardin osuus tehdään julkisen hallinnon ulkopuolelta yrityksistä ja järjestöistä. Summa vastaa liki puolta kuntien ja valtion yhteenlasketuista verotuloista.
Isot euromäärät kertovat, kuinka kytkeytyneitä julkinen ja yksityinen sektori ovat suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Verorahat hyödyttävät siis yrityksiä paitsi toimintaedellytysten luomisessa, myös suoraan. Vastaavasti yritysten toiminta hyödyttää koko yhteiskuntaa monin tavoin.

***
Teidän osuutenne suurina hankintayksikköinä on näistä miljardeista huomattava. Isot summat tuovat paitsi vastuuta myös valtaa. 
Itse ajattelen, että julkiset hankinnat ovat tärkeä talouspolitiikan työkalu. Ne ovat paljon enemmän kuin saatu palvelu tai tuote ja niistä maksettu hinta. 
Yhteiskunnan kannalta on yhtä lailla olennaista, miten tuote tai palvelu tuotetaan, sillä koko prosessin vaikutukset ovat laajat. Esimerkiksi kunnan rakennustyömaalla pimeästi toimiva yritys tarkoittaa paitsi pienempiä kunnan verotuloja, myös menetettyä urakkaa rehelliselle yrittäjälle.
Hankinnoista ja hallinnon sekä yritysten vastuullisuudesta säädellään lailla ja direktiiveillä. Sääntelyssä on kehitettävää, mutta yksin lait eivät ole riittävä ratkaisu vastuullisuuteen. Lopulta isot päätökset tehdään hankintayksiköissä ja jo nykyinen lainsäädäntö antaa kestäville valinnoille hyvän pohjan.

Tuntemalla markkinat ja jakamalla hankinnan kohde sopiviin osiin voidaan saada paitsi säästöjä myös parempaa laatua, joka heijastuu suoraan julkisia palveluja käyttäviin ihmisiin. Laatua saadaan myös asettamalla hankintojen kriteerit tarkoituksen mukaan ja valvomalla, että lopputulos vastaa sitä, mitä sovittiin.

Vähähiilisillä hankinnoilla voidaan päästä kohti ilmastotavoitteita. Samalla paikalliset vastuulliset yritykset saavat kysyntää. Kun vuoropuhelu toimii ennakoivasti, yritykset synnyttävät myös innovaatioita fossiilittoman talouden tarpeisiin.
Ihmisoikeudet, kuten elämiseen riittävä palkka, kuuluvat kaikille, mutta riskimaissa ne eivät välttämättä toteudu. Työntekijöiden oikeuksien toteutumista voi parantaa esimerkiksi alihankkijoiden käyttämistä koskevilla käytännesäännöillä. Samalla ennaltaehkäistään polkuhinnoittelua, mikä parantaa vastuullisten yrityksen kilpailukykyä niin Suomessa kuin ulkomailla.

***
Viime kädessä kyse on hyvästä johtamisesta ja onnistuneista prosesseista – suunnitelmallisuudesta. On tunnistettava omat hankinnat, joilla voidaan aidosti vaikuttaa, ja aloitettava muutos niistä.

Uskon, että juuri teillä vaikuttavissa hankintayksiköissä on paras tieto, miten muutos todella toteutetaan. Hyvät käytännöt kannattaa tuoda näyttävästi muiden hyödynnettäväksi. Ratkaisuja ei tarvitse keksiä yksin, kun voimme oppia myös muiden kokemuksista. 
Juuri tietojen jakamisesta tässä verkostossa on kysymys. Toivon, että kehittämisotteenne tarttuu laajalle. Esimerkillänne ja kontakteillanne on merkitystä, sillä hyvät hankintamallit ovat kuin parhaiden start-uppien liiketoimintamallit: niitä voi skaalata. Siksi kannattaa hyödyntää myös kontakteja ulkomailla. 
Kansallista hankintastrategiaa toimeenpanevassa Hankinta-Suomi –ohjelmassa olemme pyrkineet juuri skaalattavien hankintamallien kehittämiseen. Niitä ollaan luomassa niin vähähiilisiin hankintoihin, harmaan talouden torjuntaan kuin markkinoiden tehokkaaseen hyödyntämiseen.

***
Paremmissa hankinnoissa on kyse myös suomalaisen yhteiskunnan kenties tärkeimmästä voimavarasta – luottamuksesta. Se edellyttää, että veronmaksajien rahat käytetään huolella. Hankintojen on nojattava ihmisten arvoihin. 
Myös hankinnoissa on pyrittävä läpinäkyvyyteen, vaikka hankintalaskujen avaaminen julkiselle arvioinnille ei välttämättä aina tunnu houkuttelevalta. Kritiikin kautta opimme ja avoimuuden ansiosta Suomessa luottamus hallintoon on maailman kärkeä.

Hankintastrategian toimeenpanossa on siis kyse koko yhteiskunnan uudistamisesta. Näin kuntavaalien alla aihe on ajankohtainen, sillä juuri kunnissa päätetään hankintamiljardeista ja siitä, mitä niillä saadaan aikaan. Nyt on hyvä aika kertoa toimista, joilla hankinnoista saadaan enemmän irti.

Toivotan teille vaikuttavaa yhteistyötä!