Kuntatalousohjelma vuodelle 2023
Kuntatalous vahvistuu voimakkaasti mutta väliaikaisesti vuodeksi 2023
Kuntataloudessa on takana kaksi vahvaa vuotta. Yleiseen talouskehitykseen liittyvä epävarmuus on kuitenkin kasvanut tämän vuoden aikana voimakkaasti, ja hintojen sekä henkilöstökulujen nousu luovat kasvupainetta myös kuntatalouden menoihin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen seurauksena kuntatalous vahvistuu voimakkaasti vuonna 2023, kun kuntatalouden menot likimain puolittuvat, mutta verotuloja kertyy osin edelleen uudistusta edeltäneiden korkeampien kunnallisveroprosenttien ja jako-osuuksien mukaisesti. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketun toiminnan ja investointien rahavirran arvioidaan olevan jopa 1,2 miljardia euroa ja tilikauden tuloksen noin 2,7 miljardia euroa ylijäämäinen. Verotulot ovat kuitenkin menoihin nähden poikkeuksellisen korkealla tasolla vain väliaikaisesti. Vuonna 2024 kuntatalous heikkenee jälleen.
Toimintamenoissa on kasvupainetta
Sote-uudistuksen myötä väestön ikääntymisestä aiheutuva merkittävä menojen kasvupaine poistuu kuntataloudesta. Kuntien tehtävät painottuvat uudistuksen jälkeen entistä vahvemmin nuorten ikäluokkien palveluihin, kuten varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, joiden palvelutarve on laskeva. Painelaskelmassa vuosikate riittää kattamaan poistot aina vuoteen 2026 saakka.
Tehtäväkentän kaventuessa kuntien mahdollisuudet tasapainottaa talouttaan menoja sopeuttamalla kuitenkin vähenevät. Kuntatalouden toimintamenoja kasvattavat erityisesti kunta-alan ansiotason ja hintojen nousu. Kuntien kustannuskehitystä kuvaavan peruspalvelujen hintaindeksin muutos on 3,8 prosenttia vuonna 2023. Lisäksi investointipaineet pysyvät mittavina muun muassa rakennuskannan iän ja muuttoliikkeen vuoksi. Samalla korkojen nousu kiristää velkaantunutta kuntataloutta.
Laskennallinen talouden sopeutuspaine kasvaa kehyskauden 2023–2026 loppua kohti kaikissa kuntakokoryhmissä, mutta sopeutuspaineen mittaluokassa on eroja kuntakokoryhmien välillä. Laskennallinen kunnallisveroprosentin korotuspaine pysyy suurimmassa osassa kuntakokoryhmiä maltillisella tasolla. Veropohjan rapautuminen voi kuitenkin olla uhkana varsinkin pienemmissä kuntakokoryhmissä, jos väestöennusteen mukainen demografiakehitys jatkuu ja muuttotappiokehitys jatkuu ennustetun kaltaisena.
Valtionapujen taso alenee voimakkaasti vuonna 2023 sote-uudistuksen seurauksena
Kuntien valtionavut laskevat valtion vuoden 2023 talousarvioesityksessä voimakkaasti verrattuna vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon. Aleneminen johtuu pääasiassa sote-uudistuksesta, jonka myötä 70 prosenttia peruspalvelujen valtionosuudesta ja verotulomenetysten korvauksista siirretään hyvinvointialueiden rahoitukseen. Lisäksi hallitusohjelman mukaiset tehtävien ja velvoitteiden lisäykset on tehty pääosin jo aikaisempina vuosina, ja osa määräaikaisista lisäyksistä valtionavustuksiin päättyy vuoden 2022 lopussa.
Peruspalvelujen valtionosuutta pienentävät sote-uudistuksen lisäksi hallituksen päättämät uudelleenkohdennukset, jotka alentavat kuntien peruspalvelujen valtionosuuden tasoa 43 miljoonaa euroa vuonna 2023. Peruspalvelujen valtionosuutta kasvattaa puolestaan ennen kaikkea indeksikorotus, jonka vaikutus on noin 90 miljoonaa euroa. Myös lääkärihelikopteritoiminnan rahoitukseen liittyvän vähennyksen poistaminen kasvattaa valtionsuutta vuonna 2023.
Valtion toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen vuonna 2023 on lähellä neutraalia vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Uusiin ja laajeneviin tehtäviin osoitetaan täysi valtion rahoitus. Kuntien valtionavustuksia kasvattavat muun muassa Ukrainasta tulevien varhaiskasvatukseen, perusopetukseen valmistavaan opetukseen ja kielikoulutukseen annettavat avustukset.
Mikä on kuntatalousohjelma?
Syksyn kuntatalousohjelma syventää valtion talousarvioesityksen kuntataloutta koskevaa arviointia. Ohjelman tarkoituksena on arvioida kuntatalouden tilaa ja kuntien mahdollisuuksia selvitä peruspalvelujen järjestämisestä talousarvioesityksen mukaisilla toimenpiteillä.
Kuntatalousohjelman painopiste on kuntatalouden kehitysnäkymien ja hallituksen kuntatalouteen vaikuttavien toimenpiteiden tarkastelussa. Kuntatalousohjelma valmistellaan valtiovarainministeriön nimeämässä sihteeristössä, jossa ovat mukana kaikki keskeiset kuntien tehtävälainsäädäntöä ja kuntatalouteen vaikuttavia valtion toimenpiteitä valmistelevat ministeriöt sekä Suomen Kuntaliitto.
Lisätietoja:
Finanssineuvos Marja Paavonen, puh. 02955 30187, marja.paavonen(at)gov.fi
Finanssiasiantuntija Linnea Mäkinen, puh. 02955 30337, linnea.makinen(at)gov.fi
Finanssiasiantuntija Unna Heimberg, puh. 02955 30280, unna.heimberg(at)gov.fi
Finanssiasiantuntija Lauri Piirainen, puh. 02955 30521, lauri.piirainen(at)gov.fi