Lainsäädäntöneuvos Armi Taipale:
Millä tulevaisuudessa maksetaan?

Virtuaalivaluutat ja lohkoketjuteknologia kiinnostavat jo keskuspankkejakin, mutta Suomi ei välttämättä pääse hyödyntämään ensimmäisten joukossa uusia ratkaisuja maksamisessa. Toisaalta käteisen säilyminen sähköisten välineiden rinnalla luo turvaa pahan päivän varalle.

Valtaosa suomalaisista maksaa jo nyt laskunsa verkkopankissa tai e-laskulla. Päivittäistavaroiden maksamisessa yleisin maksuväline on maksukortti, ja mobiili- ja lähimaksuominaisuuden käyttö on kasvanut merkittävästi tuotetarjonnan laajennettua.

Käteisen asemaa maksuvälineenä ei kuitenkaan pidä aliarvioida. Monet pitävät käteismaksua hyvänä tapana pysyä perillä omasta taloudestaan ja rahankäytöstään, ja jotkut kauppiaat ottavat korttikustannusten takia mieluummin pienet maksut käteisellä.

Tulevaisuudessa olemme kuitenkin yhä voimakkaammin kytkeytyneitä maksamiseen eri sähköisin välinein.

Virtuaalivaluutat kiinnostavat

Virtuaalivaluutat ovat kasvattaneet suosiotaan sijoituskohteina ja maksuvälineinä. Keskuspankit ovat maailmalla kiinnostuneet erityisesti virtuaalivaluutta Bitcoinista ja sen taustalla olevasta lohkoketjuteknologiasta. Kyseessä on teknologia, jolla toisilleen vieraat toimijat voivat yhdessä tuottaa ja ylläpitää tietokantoja hajautetusti.

Vaikka keskuspankit aluksi vain toisivat lohkoketjutekniikan osaksi sisäistä kirjanpitoaan, ei ole poissuljettua, että tulevaisuudessa jotkut keskuspankit laskevat liikkeeseen virtuaalivaluuttoja maksuvälineiksi yleisölle.

Virtuaalivaluuttoihin liittyy käyttäjän ja sijoittajan näkökulmasta lukuisia riskejä, kuten rajut arvonmuutokset ja väärinkäytökset rikollisiin tarkoituksiin. Keskuspankin kaltainen luotettava liikkeeseenlaskija olisi eduksi virtuaalivaluuttojen käytettävyydelle ja yleiselle hyväksyttävyydelle maksuvälineinä.

Maksaminen Suomessa seuraa euroalueen kehitystä

Pohjoismaat ovat tunnettuja teknologiamyönteisyydestään, ja muu Eurooppa seuraa kehitystä usein perässä. Voisiko Suomi olla Ruotsin ja Tanskan tavoin edelläkävijänä lohkoketjuteknologian hyödyntämisessä maksamisessa?

Osana euroaluetta Suomi on sitoutunut Euroopan keskuspankin ratkaisuihin, ja kätemme ovat monelta osin sidotummat kuin Ruotsin ja Tanskan viranomaisilla. Muualla euroalueella käteisen käyttö maksuvälineenä on yhä huomattavasti yleisempää kuin Suomessa. Tämä voi rajoittaa sitä tahtia, jolla euroalue pääsee hyödyntämään uusia teknologisia ratkaisuja maksamisessa.

Entä kun linjat ovat poikki?

Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ovat nykyään pitkälle riippuvaisia sähköstä ja alttiita riskeille, niin myös maksaminen. Meidän ei tulisi nojata tulevaisuuden ratkaisuissa vain yhden maksamistavan varaan, vaan ottaa huomioon riskit ja varautua niihin.

Jos pankkien ja muiden maksunvälittäjien järjestelmät sijaitsevat ulkomailla ja varajärjestelmiä ei Suomessa ole, voimme vain toivoa, ettei Itämeren alittaviin verkkoihin tule pitkäkestoisia häiriöitä.

Käteinen ei ole tulevaisuuden maksuvälineenä huono vaihtoehto sähköisten välineiden rinnalla. Ainakin se luo turvaa pahan päivän varalle.

Seuraa verkkolähetystä: Maksamisen tulevaisuus -seminaari (3.10. klo 17.00–18.30)

Armi Taipale

lainsäädäntöneuvos