Erityisasiantuntija Artturi Björk:
Opiskelijoiden saama julkinen tuki kohdistuu suurelta osin suurituloisille
Opintotukijärjestelmää halutaan uudistaa. Yksi keskeinen valinta järjestelmän uudistamisessa koskee sitä, viedäänkö opiskelijoiden toimeentulon turvaamista enemmän laina- vai tulonsiirtopainotteiseen suuntaan. Tällä hetkellä järjestelmässä on molempia elementtejä.
Valtiovarainministeriössä valmistellaan parhaillaan meno- ja rakennekartoitusta. Sen tarkoituksena on auttaa hahmottamaan, mihin julkisia varoja tällä hetkellä käytetään. Lisäksi tavoitteena on tarjota laaja valikoima erilaisia julkista taloutta vahvistavia keinoja julkiseen keskusteluun ja poliittisen päätöksenteon tueksi.
Opiskelijoiden toimeentuloa tuetaan vuosittain opintotuella, jonka menot olivat 470 miljoonaa euroa vuonna 2022, ja yleisellä asumistuella, jota maksettiin opiskelijakotitalouksille 640 miljoonaa euroa vuonna 2022. Tämän lisäksi opiskelijat hyötyvät opintolainahyvityksestä, johon on varattu 90 miljoonaa euroa vuodelle 2023, ja maksuttomasta koulutuksesta, jonka järjestämisen kustannus on noin 7000 euroa yhtä opiskelijavuotta kohti eli yhteensä noin 3 miljardia euroa oppivelvollisuuden ylittävältä osalta. Yhteensä opiskelijoihin kohdistuvat julkiset tuet ovat noin 4 miljardia euroa vuodessa.
Korkeakoulutetut ovat suurituloisia
Korkeasti koulutettujen henkilöiden taloudellinen asema on keskimäärin parempi kuin matalasti koulutettujen, kun huomioidaan henkilön tulot, verot ja tulonsiirrot koko elinkaaren ajalta. Kuvassa on esitetty eri koulutusasteen suorittaneiden henkilöiden keskitulot iän mukaan. Kuvasta havaitaan, että toisen asteen tutkinnon suorittaneiden tulot ovat muita korkeammat 26 vuotiaaksi asti, minkä jälkeen korkeakoulututkinnon suorittaneiden tulot kasvavat huomattavasti suuremmiksi. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen käytössä olevat tulot (huomioiden myös arvio henkilöiden saamista eläkkeistä) ovat keskimäärin noin 1,3 miljoonaa euroa korkeammat ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneen tulot noin 0,5 miljoonaa euroa korkeammat kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneen tulot.
Opiskelijoiden saamat rahamuotoiset tuet, kuten opintoraha ja yleinen asumistuki, vaikuttavat tulonjakoon. Opiskelijat ovat opintojensa aikana tyypillisesti pienituloisia, mutta koko elämän mittaisessa tarkastelussa havaitaan, että opiskelijoille suunnattuja tukia saavat eniten ne, jotka ovat korkeasti koulutettuja ja suurituloisia.
Opiskelijoiden saamat julkiset tuet kohdistuvat suurelta osin suurituloisille
Vasemmassa kuvassa kuvataan, miten henkilöt sijoittuvat tulokymmenyksille koulutusasteensa mukaan. Oikeassa kuvassa puolestaan kuvataan, kuinka paljon tukia kukin tulokymmenys saa ja mikä osuus tulokymmenyksen tuista maksetaan kunkin koulutusasteen suorittaneille.
Tulokymmenykset edustavat aina kymmenesosaa henkilöistä, jotka on laitettu jonoon elinkaaren yli summattujen tulojen mukaan. Ensimmäisessä kymmenyksessä on henkilöt, joiden tulot ovat pienimmässä 10 prosentissa ja kymmenennessä kymmenyksessä henkilöt, joiden tulot ovat suurimmassa 10 prosentissa.
Vasemmanpuoleisesta kuvasta havaitaan, että toisen asteen suorittaneiden tulot ovat useimmiten alimmissa kymmenyksissä, alemman korkeakoulututkinnon tulot taas korkeammissa kymmenyksissä ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tulot taas suurimmalta osin kahdessa ylimmässä kymmenyksessä.
Oikeanpuoleisesta kuvasta nähdään, että opiskelijoiden saamat julkiset tuet kohdistuvat suurelta osin suurituloisille. Opiskelijoiden saamina julkisina tukina on huomioitu opintotukimenot, yleinen asumistuki ja maksuttoman koulutuksen tuottamisen kustannukset, lukuun ottamatta ensimmäisen lukio- tai ammattikoulututkinnon tuottamisen kustannuksia, koska oppivelvollisuusiän nostamisen seurauksena ne kuuluvat yleisesti oppivelvollisuuden piiriin.
Opiskelijoiden saamat julkiset tuet kohdistuvat huomattavasti vähemmän alimmille tulokymmenyksille. Erityisen vähän ne kohdistuvat alimmalle tulokymmenykselle, missä julkiset tuet ovat keskimäärin 22 000 euroa, kun ylimmän tulokymmenyksen tuet ovat nelinkertaiset eli 88 000 euroa. Ylimmän tulokymmenyksen saamien tukien keskiarvo on noin kaksinkertainen viidennen tulokymmenyksen saamiin 43 000 euron tukiin verrattuna. Tuet ovat selkeästi regressiivisiä eli kasvattavat elinkaarituloeroja.
Tuet vaihtelevat huomattavasti myös koulutusasteittain. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen keskimääräiset julkiset tuet ovat 113 000 euroa eli noin viisinkertaiset toisen asteen suorittaneiden 24 000 euron tukiin verrattuna. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden 71 000 euron tuet ovat noin kolminkertaiset toisen asteen tukiin verrattuna.
Opiskelijoiden tukien lainapainotteisuuden lisääminen säästäisi julkisia varoja
Jos tukijärjestelmä olisi lainapainotteisempi, voitaisiin säästyneet julkiset varat kohdentaa korkeakoulutuksen järjestämiseen, johon on tarvetta: korkeakouluihin on jatkuvasti enemmän tulijoita kuin korkeakouluissa on opiskelupaikkoja, eli opiskelupaikkojen määrä rajoittaa korkeakoulutusta.
Lainapainotteisuuden lisääminen heikentäisi jossain määrin korkeasti koulutettujen taloudellista asemaa, mikä tekisi tulonjaosta tasaisempaa, koska korkeasti koulutetut ovat keskimäärin suurituloisia. Pieni osa korkeakoulutetuista jää pienituloisiksi, joten lainapainotteisuuden lisääminen lisäisi tarvetta tukea opintolainojen takaisinmaksua tilanteessa, jossa opiskelijan omat tulot eivät siihen riitä.
Valtiovarainministeriössä valmisteltava meno- ja rakennekartoitus ja verokartoitus julkaistaan maaliskuussa. Ne ovat jatkoa ministeriön joulukuussa julkaisemalle virkamiespuheenvuorolle.
Artturi Björk
Erityisasiantuntija
@artturib