Helsingin hallinto-oikeus 28.7.2020 20/0664/2

Asia: Valtion virkamieslain 56 §:ssä tarkoitettua korvausta koskeva hallintoriita

Asiasanat: 
Korvausvaatimus
Määräaikainen virkasuhde
Määräaikaisuuden peruste
Päätöksen perusteleminen
Työn luonteesta johtuva peruste

Valtioneuvoston kansliassa tilannekeskuspäivystäjä toiminut A oli määrätty määräaikaiseen virkasuhteeseen. Tilannepäivystäjän virka valtioneuvoston kanslian tilannekeskuksessa oli luonteeltaan vakituinen, mutta virkamiehet hoitivat tehtävää määräaikaisilla virkamääräyksillä. Tilannekeskuspäivystäjien virat oli laitettu uudelleen hakuun viiden vuoden määräajaksi. A haki virkaa, mutta ei tullut siihen valituksi.

A vaati hallinto-oikeudessa, että valtioneuvoston kanslia määrätään suorittamaan A:lle 18 kuukauden keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus, sillä valituksen mukaan A:n virkasuhde oli määrätty määräaikaiseksi ilman asianmukaista perustetta. Valtion virkamieslain 56 §:n 1 momentin mukaan virkamiehellä, joka on ilman 9 §:n 1 tai 2 momentissa säädettyä perustetta määräajaksi tai ilman pätevää syytä toistuvasti peräkkäin nimitetty 9 §:n 1 tai 2 momentin nojalla määräajaksi, on oikeus virkasuhteen virastoon päättyessä sen vuoksi, ettei häntä enää nimitetä tämän viraston virkamieheksi, saada virastolta vähintään 6 ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. A oli hoitanut vastaavia tehtäviä suojelupoliisissa 1.9.20017-31.12.2012, ja nyt valtioneuvoston kanslian tilannekeskuksessa 1.1.2013 -31.12.2017, joten valituksen mukaan A oli ollut tosiasiassa samassa palvelussuhteessa yhtäjaksoisesti yli kymmenen vuotta ilman valtion virkamieslain 9 §:n 2 momentissa tarkoitettua viran luonnetta.

Valtioneuvoston kanslia ilmoitti tilannepäivystäjän viran määräaikaisuuden perusteeksi valtion virkamieslain 9 §:n 2 momentti sekä viran luonne. Valtioneuvoston kanslia perusteli tilannekuvapäivystäjän virkaan nimittämistä määräajaksi sillä, Tilannekeskuksen toiminta on laaja-alaista ja monipuolista, jossa painotukset muuttuvat aika ajoin. Maailmantilanne ja turvallisuusriskeissä tapahtuvat muutokset voitiin ottaa huomioon virkoja määräajaksi täytettäessä ja rekrytoida virkamiehiä, joilla on muuttuneen tilanteen edellyttämiä valmiuksia. Valtioneuvoston kanslian antamassa selityksessä viitattiin muun ohella yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta vuosina 2010 ja 2017 ja kokonaisturvallisuudesta vuonna 2012 annettuihin valtioneuvoston periaatepäätöksiin. 

Hallinto-oikeuden ratkaistavana oli se, oliko A:n nimittämiselle virkaan määräajaksi ollut valtion virkamieslain 9 §:n 2 momentissa tarkoitettu perusteltu syy. Hallituksen esityksessä laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta (HE 63/2007 vp) 9 §:n 3 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu muun muassa, että mikäli perusteena on työn luonne, nimityskirjasta tulisi käydä selville minkä vuoksi työn luonne edellyttää määräaikaisen virkasuhteen käyttöä. Hallinto-oikeuden mukaan nimittämiskirjasta ei kuitenkaan ilmennyt, minkä vuoksi työn luonne edellytti määräaikaista virkaan nimittämistä. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että vaikka tilannekuvapäivystäjän tehtävissä oli viran vakinaisuutta puoltavia seikkoja, oli valioneuvoston kanslialla kokonaisuutena arvostellen riittävä virkamieslain 9 §:n 2 momentissa tarkoitettu perusteltu syy viran täyttämiselle määräaikaiseksi, eikä A:lla siksi ollut oikeutta virkamieslain 56 §:n mukaiseen korvaukseen.

Hallinto-oikeus hylkäsi hakemuksen.

Lainvoimainen. 

Sovelletut oikeusohjeet

Valtion virkamieslaki 9 § 1-3 momentti, 56 §
Hallintolainkäyttölaki (586/1996) 69 § (433/1999 ja 435/2003)
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 126 §