Irtisanominen kollektiiviperusteella                                               Pohjois-Suomen

Taloudelliset syyt                                                                               hallinto-oikeus

Uudelleensijoittaminen

ESR-rahoitus                                                                                      Päätös 17/0199/2

Tutkimatta jättäminen                                                                        

Yhteistoimintamenettely                                                                   A: 28.4.2017

 

Virasto oli irtisanonut A:n virastomestarin virkasuhteen 1.6.2015 alkaen päättymään viiden kuukauden irtisanomisajan jälkeen.

Hallinto-oikeus totesi, että viraston toimintamenomäärärahoihin ja EU-rakennerahastojen hallintotehtävien rahoitukseen oli ollut tulossa merkittäviä vähennyksiä. Valtiontalouden säästötoimien vuoksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen korjaamiseksi viraston toimintamenokehykset olivat vähenemässä vuosina 2015–2018 yhteensä 33 miljoonaa euroa. Lisäksi EU:n rakennerahastojen tekninen tuki oli vähenemässä vuosina 2014–2020 yhteensä 56 miljoonalla eurolla. Vähennysten vuoksi oli tehty rakenteellisia uudistuksia ja tehtävien uudelleenjärjestelyjä. Virastosta oli irtisanottu 17 henkilöä. Tähän nähden taloudellista perustetta irtisanomiselle ei poistanut se, että toimintamenomäärärahaa oli siirtymässä vuodelle 2016 käytettäväksi lähes 1 434 000 euroa. Hallinto-oikeus katsoi selvitetyksi, että A:n suorittamat virastomestarin tehtävät olivat virastopalvelujen ulkoistamisen johdosta vähentyneet siten, ettei niitä ollut enää omana tehtäväkokonaisuutenaan olemassa. Tehtävien ulkoistamisesta oli osoitettu aiheutuvan virastolle kustannussäästöä. Näin ollen hallinto-oikeus katsoi, että viraston mahdollisuudet tarjota A:lle tehtäviä suoritettavaksi olivat vähentyneet olennaisesti ja muutoin kuin tilapäisesti.

Viraston lausunnon mukaan vuonna 2015 avoinna olleiden 20 tehtävän täyttämisen yhteydessä oli arvioitu, oliko irtisanotuissa henkilöissä tehtäviin soveltuvia henkilöitä. Virastossa ei ollut A:n irtisanomisaikana täytetty tehtäviä, joihin A olisi hänen ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella voitu sijoittaa tai kouluttaa. A:n kokemusta ja osaamista oli kartoitettu A:n kanssa käydyssä muutoskeskustelussa. A ei myöskään ollut esittänyt selvitystä soveltuvuudestaan avoinna olleisiin tehtäviin, joten hallinto-oikeus katsoi selvitetyksi, ettei virastossa ollut tehtäviä, joihin A olisi ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden voitu kohtuudella sijoittaa tai kouluttaa. Hallinto-oikeus katsoi, että virastolla oli ollut virkamieslain 27 §:n 1 momentin 2 kodassa tarkoitettu peruste A:n irtisanomiseen eikä virasto ollut laiminlyönyt uudelleensijoittamis- ja kouluttamisvelvollisuuttaan.

Hallinto-oikeus jätti tutkimatta valituksen siltä osin, kuin siinä oli vedottu yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain vastaiseen menettelyyn tehtävien ulkoistamisen yhteydessä, sillä yhteistoimintaa koskevat riita-asiat käsitellään yleisessä tuomioistuimessa.

 

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

 

Lainvoimainen.

Valtion_virkamieslaki_27_§_1_momentti

Valtion_virkamieslaki_27_§_2_momentti

Valtion_virkamieslaki_27_§_4_momentti

Valtion_virkamieslaki_11_§_1_momentti

Laki_yhteistoiminnasta_valtion_virastoissa_ ja_laitoksissa_45_§