Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki:
Perustulo, köyhyys ja tekoäly: osa 3
Tekoäly muuttaa osaamisen sisältöä. Monet markkinat tehostuvat lisääntyvän tiedon ja koneiden siitä oppimisen myötä. Tämä puolestaan korostaa talouden rakenteiden ja poliittisten valintojen merkitystä.
Kirjoitussarjan osa 1 keskittyi perustuloon. Osa 2 käsitteli heikkoa koulutusta, työllisyyttä ja köyhyyttä. Osa 3 pohtii tekoälyn vaikutuksia.
Tekoäly ja automaatio korvaavat monia nykyisiä työtehtäviä. Työ ei kuitenkaan häviä, mutta se muuttuu ja monien nykyisten tietojen ja taitojen arvo työmarkkinoilla alenee koneiden suorittaessa ihmisen aiemmin tekemiä tehtäviä.
Olemme kokeneet, miten teknologia ja automaatio ovat tehostaneet tuotantoa. Tekoälyn ja koneoppimisen vaikutuksista tiedämme vasta melko vähän.
Tekoälyn polttoaine on data, jota etenkin digitaalinen toiminta tuottaa paljon. Kun algoritmit oppivat datasta ratkaisemaan markkinapuutteita, talous toimii kitkattomammin.
Joidenkin markkinoiden tehostuminen ei välttämättä vähennä talouden häiriöitä. Talouden rakenteiden ja politiikan merkitys voimistuu, hyvässä ja pahassa.
Tekoäly lisää helposti tuloeroja, jos kaikkien osaamisesta ei pidetä huolta
Tekoäly vähentänee kognitiivisten taitojen kysyntää. Työelämässä nuo taidot merkitsevät esimerkiksi kykyä oppia, analysoida ja soveltaa tietoa. Toisaalta tekoäly tuskin korvaa yhtä helposti ei-kognitiivisia taitoja, jotka työelämässä merkitsevät muun muassa kykyä tulla toimeen muiden kanssa.
Ei-kognitiivisten taitojen merkitys lienee jo kasvanut. Tuoreen tutkimuksen mukaan tämä selittää Ruotsin palkkaerojen kasvua.
Myös VATT:n, Aalto-yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijaryhmän tulokset Suomen aineistolla viittaavat ei-kognitiivisten taitojen korostumiseen.
Jos töitä saa jatkossa yhä vaikeammin ilman hyviä ei-kognitiivisia taitoja, on kärjistäen kaksi vaihtoehtoa:
1. Työelämässä olevien ja sinne pyrkivien pitää opetella noita taitoja tai
2. Heitä ei velvoiteta opettelemaan niitä ja turvataan toimeentulo perustulolla tai osallisuustulolla.
Vaihtoehto 2. lisäisi todennäköisesti tuloeroja ja jakaisi ihmisiä työelämässä tarpeellisiin ja tarpeettomiin. Mitä useampi olisi perustulolla, sitä vähemmän olisi myös varaa muihin etuuksiin ja julkisiin palveluihin, kuten kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa perustelin.
Edellinen kirjoitukseni totesi, että vailla perusasteen tutkintoa olevien työllisyysaste on matala ja heitä on paljon 25–34-vuotiaissa. Nuorten osaamisvajeen kustannus olisi jatkossakin iso. Suurin kustannus se olisi niille nuorille, jotka syrjäytyisivät työstä pysyvään köyhyyteen.
Tekoälyn vaikutukset kytkeytyvät digitalisaation tuomiin muutoksiin
Liite-esityksen alussa kuvaan Richard Baldwinin kirjaan perustuen, miten digitaalisuus on vaikuttanut globalisaatiokehitykseen. Myös tekoälyn vaikutukset ovat sidoksissa digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin.
Hal Varian toteaa osuvasti, että tietokone istuu nyt käytännössä jokaisen taloudellisen transaktion keskiössä kehittyneissä maissa. Hänen mukaansa datasta oppimalla koneet ratkaisevat muun muassa epäsymmetrisen informaation, haitallisen valikoitumisen ja moraalikadon tuomia ongelmia.
David Parkesin ja Michael Wellmanin mukaan tekoäly pyrkii luomaan talousteorian mukaisia rationaalisia taloudenpitäjiä.
Väittäisin myös, että kone pystyy ihmistä tehokkaammin suuresta määrästä dataa oppimaan ja päivittämään ihmisen käyttäytymisen rajattua rationaalisuutta ja sen vaikutuksia.
Herbert Simonin, Daniel Kahnemanin ja behaviourial economics’in tutkijoiden tulosten pulmina on usein niiden heikko testattavuus ja yleistettävyys. Koneoppimiselle nämä ovat pienempiä pulmia. Tämä ei tarkoita, etteivätkö koneet voisi pahasti erehtyä tehdessään johtopäätöksiä ihmisten alati muuttuvasta käyttäytymisestä.
Kokonaisuutena digitaalisen tiedon kasvu yhdessä koneoppimisen kanssa tehostavat monien markkinoiden toimintaa. Markkinoiden tehostumisella on merkittäviä vaikutuksia. Perustelen tätä lähemmin paperissa, joka tulee seuraavan kolumnin liitteeksi.
Talouden muutos korostaa uudistusten merkitystä
Mitä tehokkaammin markkinat toimivat, sitä enemmän talouden jäljellä olevat vääristymät yleensä vaikuttavat. Tästä esimerkkinä on 1980-luvun lopun pankkien antolainausmarkkinoiden vapautuminen, joka voimisti asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden vaikutuksia. Luotonsäännöstelyoloissa tuo oikeus ei ollut aiheuttanut häiriöitä. Uusissa oloissa se oli aiheuttamassa kuplaa, joka johti 1990-luvun alun lamaan.
Kun tiedon lisääntymisen ja siitä oppimisen seurauksena markkinat toimivat kitkattomammin, korostuu talouden muiden kitkojen merkitys. Tähän asti pientä harmia aiheuttaneet järjestelmät voivat uusissa oloissa synnyttää paljon työttömyyttä ja köyhyyttä.
Tulevaisuudessa voimme nähdä aiempaa enemmän kriisimaita ja menestystarinoita. Kitkaton globaalitalous jakaa maita helposti jyviin ja akanoihin riippuen siitä, miten hyvin esimerkiksi väestön osaaminen kehittyy.
Talouden muutos lisää hitaan päätöksenteon kustannuksia. Kjell-Olof Feldt on tunnetusti todennut, että usein on poliittisesti liian aikaista tehdä uudistuksia ennen kuin se on talouden kannalta myöhäistä.
Martti Hetemäki
valtiosihteeri kansliapäällikkönä