Hyppää sisältöön
Media

Selvityshenkilöt: Kuntien ja hyvinvointialueiden lapsibudjetointi käyntiin piloteilla

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 25.8.2022 10.03
Tiedote
Krokotiilin mallinen keinu puistossa.

Selvityshenkilöt Juha Aho ja Mika Penttilä ehdottavat kuntiin ja hyvinvointialueille yhteistä liikennevaloluokitteluun perustuvaa lapsibudjetoinnin mallia. He suosittelevat, että lapsibudjetointi aloitetaan pilotoinnilla, joka kohdistuisi ensimmäisessä vaiheessa tilinpäätöstietoihin.

Kuntaministeri Sirpa Paatero pitää hyvänä, että kehitystyö lähtisi liikkeelle piloteista.

”Lasten hyvinvoinnissa on kyse maamme tulevaisuudesta ja lapsibudjetoinnin avulla voimme edistää politiikan lapsimyönteisyyttä. Siksi on tärkeää, että kuntien ja hyvinvointialueiden lapsibudjetointia on tarkasteltu ja mallia kehitetään eteenpäin pilotointien kautta”, kuntaministeri painottaa.

Yhteistyöryhmät varmistavat kuntien ja hyvinvointialueen välisen yhteistyön

Selvityshenkilöt ehdottavat, että joka hyvinvointialueelle perustetaan yhteistyöryhmä, jossa on sekä alueen että kuntien edustajia. Ryhmien tehtävänä olisi hyvinvointialueen ja sen kuntien yhteisten hyvinvointitavoitteiden ja -indikaattoreiden valmistelu, talous- ja toimintatietojen yhteensovittaminen sekä yhteisen toimintaympäristöanalyysin valmisteleminen hyvinvointikertomuksiin ja talousarvioesityksiin tunnistettujen ilmiöiden pohjalta. 

Lisäksi selvityshenkilöt ovat tehneet ehdotuksensa ensivaiheen toiminnan indikaattoreista, joilla seurataan lasten ja nuorten hyvinvointia. Indikaattoreihin kuuluvat muun muassa peruskoulun päättötodistuksen saaneiden määrä, käyntimäärät koulukuraattorilla ja -psykologilla sekä sijoitettujen lasten ja nuorten määrä.

”Hankkeen aikana on käynyt ilmi, että kuntien ja sairaanhoitopiirien talouden ja toiminnan tietoja tarkastellaan usein erillään. Olisi tärkeää, että toiminta kiinnitetään euroihin ja tietoja analysoidaan monialaisesti. Näin voidaan paremmin ymmärtää, miten budjetoidut eurot ovat tosiasiassa vaikuttaneet lapsiin ja nuoriin”, selvityshenkilö Aho sanoo.

Lapsibudjetointi koskisi pääsääntöisesti alle 18-vuotiaita

Selvityshenkilöiden ehdotuksessa lapsibudjetointi rajataan koskemaan alle 18-vuotiaita. Poikkeuksena esimerkiksi etsivä nuorisotyö ja toisen asteen koulutus otetaan kustannusten osalta huomioon täysimääräisesti. Kustannuksia tarkastellaan automaattisen talousraportoinnin Aura-palveluluokituksen pohjalta, jotta raportointivelvoitteet eivät lisääntyisi.

Liikennevaloluokittelussa vihreät palvelut tarkoittavat universaaleja ennaltaehkäiseviä palveluita, keltaiset tilapäistä tukea vaativia palveluita ja punaiset kokoaikaista tukea vaativia niin sanottuja korjaavia palveluita.  

”Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut jakautuvat ensi vuoden alusta kahdelle toimijalle, kunnalle ja hyvinvointialueelle. Pidämme perusteltuna, että kuntien ja hyvinvointialueiden lapsibudjetointiin on yhteinen kansallinen malli. Näin saamme kokonaiskuvan, mihin suuntaan lasten ja nuorten hyvinvointi on kehittynyt”, selvityshenkilö Penttilä toteaa.

Selvityshenkilöt ehdottavat pilottien koordinaatiota valtiovarainministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtäväksi.

Selvitys on askel kohti kuntien ja hyvinvointialueiden lapsibudjetointia

Hankkeen seurantaryhmän puheenjohtaja, budjettineuvos Tanja Rantanen kiittää selvityshenkilöitä heidän tekemästään työstä. 

”Pidän selvitystä hyvänä askeleena kohti kuntien ja hyvinvointialueiden lapsibudjetointia. Selvityshenkilöiden ehdotus pilotoinnista on perusteltu, sillä lapsibudjetointia on paikallishallinnossa toistaiseksi tehty vain muutamissa yksittäisissä kunnissa. Mahdollisten pilottien aikataulu on syytä miettiä tarkkaan, jotta kunnat ja hyvinvointialueet pääsevät pilotoimaan mahdollisimman valmista lapsibudjetoinnin mallia. Lisäksi pilotteihin tarvitaan valmistelu- ja seurantaresurssia”, Rantanen sanoo. 

Rantanen toteaa, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on kiinnostusta lapsibudjetointiin, mutta valmiudet vaihtelevat. Siksi on tarpeen miettiä, millä taholla olisi paras osaaminen koordinoida kuntien ja hyvinvointialueiden omaa, vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa työtä. Rantasen mukaan jatkovalmistelussa kannattaa myös tarkentaa lapsibudjetoinnissa huomioitavien kustannusten rajausta ja pohtia, voisiko lapsibudjetoinnin käyttöönotossa edetä vaiheittain. 

Taustaa

Valtiovarainministeriön hankkeen tavoitteena oli luoda malleja, joiden avulla lapsibudjetointia ja toteumatietojen seurantaa voidaan toteuttaa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Hankkeen selvityshenkilöinä toimivat kehityspäällikkö Juha Aho ja sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Oulun kaupungilta. Hanke on osa lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmaa. 

Lisätietoja:
Selvityshenkilö Mika Penttilä, puh. 044 703 9012, mika.penttila(at)ouka.fi
Selvityshenkilö Juha Aho, puh. 040 041 5773, juha.aho(at)ouka.fi
Budjettineuvos Tanja Rantanen, puh. 040 550 2092, tanja.rantanen(at)gov.fi
Erityisasiantuntija Heidi Järvenpää, puh. 050 430 6416, heidi.jarvenpaa(at)gov.fi

Kunta-asiat Sirpa Paatero Talouspolitiikka