Suomen kestävän kasvun ohjelman uudistukset ja investoinnit lähtevät liikkeelle

Suomen kestävän kasvun ohjelman ensimmäiset uudistukset ja investoinnit käynnistyvät jo tänä vuonna, mutta suurin osa rahoituksesta kohdistuu vuosille 2022–2023. Kolmannessa lisätalousarviossa hallitus esittää investointeja muun muassa tutkimukseen, jatkuvaan oppimiseen, nopeaan hoitoonpääsyyn ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Esitys sisältää 238 miljoonaa euroa rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmaan.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi lopullisen elpymis- ja palautumissuunnitelman hyväksymistä maanantaina 24. toukokuuta. Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä suunnitelma torstaina 27. toukokuuta. Suunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Suomen kestävän kasvun ohjelma muun muassa

• vähentää päästöjä muun muassa vauhdittamalla investointeja sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa
• nopeuttaa kestävää talouskasvua
• luo mahdollisuuksia talouskasvulle pitkällä aikavälillä
• nopeuttaa hoitoonpääsyä
• tukee työllisyyttä edistäviä uudistuksia.

Puolet rahoituksesta edistää vihreää siirtymää ja noin neljännes digitalisaatiota. Ohjelma sisältää rahoitusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan noin 700 miljoonaa euroa.

”Jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmilla tuetaan elpymistä ja pyritään muuttamaan talouden rakenteita, joten ne voivat kohentaa pysyvästi EU:n talouskasvua. Suomen suunnitelma on osa tätä isompaa eurooppalaista kokonaisuutta. Suunnitelma on tasapainoinen yhdistelmä uudistuksia ja investointeja, jotka tukevat talouden kestävää kasvua ja korjaavat koronan aiheuttamia haittoja”, sanoo Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmän puheenjohtaja, valtiovarainministeri Matti Vanhanen.

Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmä on tavoitellut valmistelussa vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta niin, että investointeja vauhditetaan vipuvaikutuksella. Ohjelman on tarkoitus vähentää hiilidioksidipäästöjä Suomessa oikeudenmukaisella tavalla mutta myös avata suomalaisille yrityksille uusia markkinoita ja pääsy alan kansainväliseen kärkeen. Suomalaiset yritykset 
voivat hakea rahoitusta myös muiden maiden elpymishankkeista.

Euroopan komissio ennustaa, että investoinnit nousevat ensi vuonna EU:ssa ennätyksellisen korkealle tasolle. Kevätennusteen mukaan elpymis- ja palautumistukiväline nostaa EU:n bruttokansantuotetta noin 1,2 prosenttia vuoden 2019 tasosta vuoden 2022 loppuun mennessä.

Suomen bruttokansantuote voi olla 0,3 prosenttia suurempi vuonna 2026 kuin ilman Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, arvioi valtiovarainministeriö. Pitkällä aikavälillä ohjelman uudistukset ja investoinnit voisivat kasvattaa bruttokansantuotetta enimmillään 0,8 prosenttia. Pitkän aikaväliin vaikutuksiin liittyy huomattavaa epävarmuutta.

Suunnitelman sisältö pysyi pääosin ennallaan

Suomi toimitti alustavan elpymis- ja palautumissuunnitelmansa Euroopan komissiolle 15. maaliskuuta. Sen jälkeen ministeriöt jatkoivat keskusteluja Euroopan komission kanssa ja viimeistelivät suunnitelman näiden keskustelujen pohjalta. Suunnitelmaan ei tullut jatkovalmistelussa merkittäviä sisällöllisiä muutoksia.

Elpymis- ja palautumissuunnitelma linjaa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen käyttöä Suomessa. Kokonaisuus on EU-lainsäädännön mukaisesti noin 2,1 miljardia nykyhinnoin vuosina 2021–2023 (1,9 miljardia euroa vuoden 2018 hinnoin). Lopullinen EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen määrä Suomelle selviää kesällä 2022. Siihen vaikuttaa talouden kehitys vuosina 2021 ja 2022. 

Lisäksi Suomi saa rahoitusta muihin elpymisvälineen ohjelmiin, kuten oikeudenmukaisen siirtymän ohjelmaan ja maaseuturahaston ohjelmaan. Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmä sovittaa näiden ohjelmien sisällön yhteen nyt hyväksyttävän suunnitelman kanssa. Yhteensä kokonaisrahoitus EU:lta Suomelle on arviolta 2,9 miljardiin euroa nykyhinnoin (2,7 miljardia vuoden 2018 hinnoin).

Rahoitusta liikkeelle tutkimukseen ja päästöjen vähentämiseen

Hallitus antaa torstaina 27. toukokuuta eduskunnalle esityksen vuoden kolmanneksi lisätalousarvioiksi, joka aloittaa Suomen kestävän kasvun ohjelman toimeenpanon. 

Lisätalousarvioesityksen rahoitus jakautuu ohjelman sisältämien neljän pilarin mukaan seuraavasti:

1. vihreä siirtymä 48,5 miljoonaa euroa
2. digitalisaatio 9,5 miljoonaa euroa
3. työllisyys ja osaaminen 134,9 miljoonaa euroa
4. sosiaali- ja terveyspalvelut 45 miljoonaa euroa.

Pilarista 3 hallitus esittää määrärahoja muun muassa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Esitys sisältää Suomen Akatemian ja Business Finlandin kautta määrärahoja 45 miljoonaa ja myöntämisvaltuuksia 62 miljoonaa. Lisätalousarvio aloittaa myös jatkuvaa oppimista edistävät uudistukset.

Osana vihreää siirtymää rahoitusta tulisi esimerkiksi erillisöljylämmityksestä luopumiseen ja sähköautojen latausinfraan. Kasvihuonepäästöjä vähentävät myös investoinnit teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden investoinneilla käynnistetään hoitotakuuta tukevia digitaalisia palveluita sekä aloitetaan palvelu- ja hoitovelan purku. 

Digitalisaation investoinnit alkavat rahanpesun estämisellä, yritysten digitalouden ja huoneistotierojärjestelmän kehittämisellä, rautatieliikenteen digitalisoinnilla ja kyberturvallisuuden kehittämisellä.

Tämän tiedotteen liitteenä on listaus siitä, mitkä lisätalousarvion menot liittyvät Suomen kestävän kasvun ohjelman toimeenpanoon.  

Ministeriöt ja niiden alaiset organisaatiot järjestävät rahoituksen haun nyt liikkeelle lähtevistä toimista omalla hallinnonalallaan ja viestivät siitä erikseen.

Tavoitteet saavutettava rahoituksen saamiseksi

Lisätalousarvion toimien rahoitus tulee EU:lta ennakkomaksatuksena, kun unioni on hyväksynyt Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman.  Ennakkomaksatuksen osuus on 13 prosenttia kokonaisuudesta. 

Jatkossa jäsenmaat hakevat EU:lta maksatuksia kahdesti vuodessa sen perusteella, miten tavoitteita ja välitavoitteita on saavutettu. Jokainen jäsenmaa raportoi suunnitelmaansa sisältyvien tavoitteiden saavuttamisesta Euroopan komissiolle. Maksatuspyynnöistä keskustellaan myös jäsenmaiden kesken.

”On tärkeää, että elpymisrahojen käyttöä valvotaan tarkasti, kuten EU-lainsäädäntökin edellyttää. Kansallisen ja komission valvonnan lisäksi tämä toteutuu myös jäsenmaiden kesken, kun yhdessä arvioidaan tavoitteiden ja välitavoitteiden saavuttamista maksatusten ehtona. Tieto on avointa, jolloin myös kansalaisilla on mahdollisuus perehtyä kunkin maan suunnitelmiin ja raportteihin”, ministeri Vanhanen sanoo. 

Rahoituksen käyttöä valvotaan paitsi EU-tasolla myös kansallisesti. EU-lainsäädäntö velvoittaa kunkin jäsenmaan laatimaan luotettavat ratkaisut hallinto-, valvonta- ja tarkastustoiminnaksi. Suomessa tämän organisointi on valtiovarainministeriön vastuulla.

Mitä seuraavaksi?

Valtiovarainministeriö toimittaa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman EU:lle. Euroopan komissiolla on kaksi kuukautta aikaa arvioida jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmia. Sen jälkeen EU:n neuvosto hyväksyy suunnitelmat. 

Jatkossa määrärahat sisällytetään valtion talousarvioihin. Kukin ministeriö viestii osaltaan määrärahojen hakuprosesseista. 

Lisätietoja:

Valtiosihteeri Maria Kaisa Aula, puh. 050 530 9697, mariakaisa.aula(at)vm.fi
Finanssineuvos Laura Vartia, puh. 029 5530 228, laura.vartia(at)vm.fi
Johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen, puh. 02955 30545, olli.karkkainen(at)vm.fi