Uudistumisen taito takaa maailman parhaan julkisen hallinnon
Tänään on julkistettu ensimmäinen yhteinen koko julkisen hallinnon uudistamisen strategia. Sen tavoitteena on ohjata meitä kohti kestävää hyvinvointia vuoteen 2030 saakka. Kyse on tärkeästä ohjenuorasta, sillä suomalaisen hyvinvointivaltion oikeutuksen kannalta on välttämätöntä, että julkinen hallinto toimii jatkossa entistä vaikuttavammin edistäen kansalaistensa hyvinvointia.
Yhteiskunnan muutokset edellyttävät uudistumista julkiselta hallinnolta. Kiihtyvä ilmastokriisi ja luontokato, väestön ikääntyminen ja muuttoliike, taloudellisen eriarvoistumisen sekä digitalisaation aiheuttaman työn murros on helppo nähdä uhkina. Julkisen hallinnon toiminnasta on osaltaan kiinni, että käännämme muutoksen mahdollisuudeksi ja mahdollisuudet paremmaksi elämäksi. Meidän on tarjottava ihmisille tunne siitä, että muutos on omissa käsissämme ja pidämme niiden keskellä kaikista huolta. Se on parasta lääkettä myös populismin edessä.
Esimerkiksi uusien teknologioiden hyödyntäminen voi tarkoittaa parempia ja tehokkaammin toteutettuja palveluja kaikkialla Suomessa kellon ympäri. Digitalisaatio on avain myös ympäristön suojeluun ja joustavampaan työskentelyyn. Muuttoliike voi merkitä lisää työtä ja hyvinvointia. Mahdolli-suudet tehdään todeksi osaltaan tämän julkisen hallinnon uudistamisen strategian myötä.
Strategia edustaa muutosta, mutta samalla se rakentaa olemassa oleville perustuksille. Demokraattisessa yhteiskunnassa uudistamisen tulee nojata kansalaisten arvoihin. Julkiselta hallinnolta edellytetään siis vastuullisuutta, jossa huomioidaan niin sosiaaliset, ekologiset kuin taloudelliset näkökohdat. Strategiassa tavoittelemme siksi tasa-arvoa, kaikkien ihmisten huomioon ottamista sekä ylisukupolvista luonnon kantokyvyn varmistamista.
Tulevaisuuden hallinnon tulee olla yhä avoimempi ja kansalaislähtöisempi. Digitaalisen yhteiskunnan uudet viestintäkanavat ovat luoneet ihmisille uusia odotuksia hallintoa kohtaan myös vastavuoroi-suudesta. Oikeusvaltiossa perustuslain takaamat oikeudet ovat yhä välttämättömiä, mutta ne eivät riitä. Siksi strategian keskeinen tavoite on, että uusien kanavien avulla laajennamme ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa ja rohkaisemme osallistumaan päätöksentekoon. Empaattisuudella rakennamme aktiivisesti myös luottamusta ihmisten ja hallinnon välillä.
Osallistuminen tukee osaltaan sitä, että palvelut voidaan järjestää entistä ihmislähtöisemmin ottaen eri ryhmien tarpeet huomioon. Sähköiset palvelukanavat ovat jatkossa entistä useammin ensisijainen vaihtoehto, mikä mahdollistaa samanaikaisesti kustannustehokkuuden ja laajan palvelukirjon tarjoa-misen ajasta ja paikasta riippumatta – kaikkialla Suomessa.
Meidän täytyy myös edelleen tarjota kaikkia palveluja kasvokkain. Yhteispalvelupisteiden lisääminen tarjoaa mahdollisuuksia laajentaa käyntipalvelujen tarjontaa. Digisyrjäytymisen ehkäisyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota tarjoamalla riittävästi tukea sähköisten palveluiden käyttöön.
Toimintamme on nojattava entistä vahvemmin tietoon. Digitalisaatio edistää sitä, että saamme julkishallinnon tietoaineistot entistä paremmin paitsi eri viranomaisten ja päättäjien, myös kansalaisyhteiskunnan ja yritysten käyttöön. Tietoa on tarjottava käyttäjäystävällisesti ymmärrettävässä muodossa. Parempi tiedonhallinta mahdollistaa myös entistä laajemman julkisen päätöksenteon automatisoinnin. Samalla on huolehdittava vahvasta oikeus- ja tietoturvasta kaikissa palveluissa.
Julkisen hallinnon tulee nähdä läpinäkyvyys yhteiskuntamme voimavarana ja suhtautua julkisuuteen myönteisesti, sillä demokratian ytimessä on kansalaisten mahdollisuus arvioida julkisen hallinnon toimintaa. Luottamus ja matala korruptio tarkoittavat myös yrityksille alempia kustannuksia ja ennustettavampaa toimintaympäristöä. Avoimet rajapinnat tarkoittavat niin tieteelle kuin yrityksille parempaa dataa, joka johtaa laadukkaampaan tutkimukseen sekä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
Myös yksityisen sektorin tietovarannoissa on edelleen valtavasti potentiaalia hyödynnettäväksi. Siksi tiedon kartoittamiseen ja liikkuvuuteen organisaatioiden välillä on panostettava. Näin tietoa voidaan paremmin ottaa yleisesti hyödylliseen käyttöön.
Kansalaislähtöisyyteen kuuluu myös se, että julkinen hallinto on entistä yhtenäisempi. Kansalaisen näkökulmasta ei lopulta ole olennaista minkä niminen organisaatio palvelun tarjoaa, kunhan se toimii. Instituutiot ovat välttämättömiä työkaluja mutteivat itse tarkoitus. Siksi uudella strategialla paranne-taan yhä edelleen hallinnon yhtenäisyyttä niin, että tieto kulkee ja pystymme paremmin päätöksiin silloinkin, kun se edellyttää eri hallinnonalojen, virastojen tai kuntien ja valtion yhteistyötä. Tai kuten hallinnon sisällä usein sanotaan: meidän on purettava siiloja.
Tämän strategian valmistelu on osaltaan esimerkki uudesta toimintakulttuurista, jossa valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton vetämään työhön on osallistunut vähintään satoja ihmisiä niin kunnista, valtiolta kuin muista yhteisöistä. Yhteinen kurssi saavutetaan parhaiten, kun kaikki osallistuvat sen määrittämiseen. Haluankin kiittää omasta puolestani kaikkia valmisteluun osallistuneita heidän panoksestaan ja samalla onnitella hienosta lopputuloksesta. Uskon, että tämä on ollut monille teistä yhtä inspiroiva prosessi kuin minulle.
Juuri julkisen hallinnon henkilöstö on lopulta se voimavara, joka ratkaisee, miten onnistumme strategian toteutuksessa. Meillä tulee jatkossakin olla se avainosaaminen, joka tarvitaan tulokselliseen johtamiseen ja kehittämiseen. Jotta osaamme hankkia ja tehdä parempaa laatua vastuullisemmin, meidän on osattava vaatia sitä. Siksi haluan, että julkinen hallinto on jatkossa entistäkin houkuttelevampi työpaikka.
Vahvuutemme on se, että tarjoamme mielekästä ja kiinnostavaa työtä paremman yhteiskunnan luomiseksi. Meidän tulee olla inhimillinen ja joustava työnantaja. Koronakriisi on osaltaan osoittanut, kuinka esimerkiksi etätyön laajentamisen avulla voimme mahdollistaa paremmin työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen. Etätyö on myös alleviivannut nykyaikaisten ja tietoturvallisten työvälineiden merkitystä.
Muutoksen keskellä meidän on tunnistettava omat vahvuutemme. Suomalainen yhteiskunta ja julkinen hallinto ovat sijoittuneet lukuisten kansainvälisten vertailujen kärkeen. Julkisen hallinnon digitaaliset palvelut on arvioitu EU:n parhaiksi, hallinto maailman toiseksi parhaaksi ja laillisuusperiaatteen noudattamisessa Suomi on kolmannella sijalla. Freedom Housen demokratiavertailussa Suomi sijoittuu maailman kärkimaiden joukkoon. Myös hyvinvoinnin ja talouden mittarein olemme maailman kärkeä. Maailman onnellisin maa.
Koronakriisi on vain korostanut suomalaisen hallinnon vahvuutta ja merkitystä. Viime viikolla julkistetussa Bloombergin vertailussa Suomi oli Euroopan ykkönen koronaviruksen torjunnassa. Siitä kiitos kuuluu isolta osin julkisen hallinnon työntekijöille. Koronan myötä on ollut helppo tunnistaa julkisesti järjestetyn terveydenhuollon, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tärkeys. Julkisen hallinnon rakenteet ovat mahdollistaneet sen, että olemme voineet tukea ihmisiä, kuntia ja yrityksiä miljardeilla, kun sitä on tarvittu. Vain julkinen valta on voinut rajoittaa ihmisten liikkumista.
Koronapandemia on siis nostanut tietoisuuteen suomalaisen yhteiskunnan kyvyn mukautua ja ottaa nopeasti käyttöön uusia työkaluja. Esimerkiksi etätöihin siirtymisessä olimme Euroopan tasolla edelläkävijä ja opetuksemme korkea tasoa tuli näytettyä myös etäopetukseen siirtymisessä.
Ehkä suomalaisen yhteiskunnan ja julkisen hallinnon menestys johtuukin ennen muuta pysyvästä taidostamme uudistua. Se edellyttää, että meillä on visio siitä, mihin olemme matkalla. Tai kuten se strategiassa on sanoitettu: kykymme kuvitella ohjaa muutokseen. Juuri se antaa meille vastaukset tämän vuosikymmenen isoihin periaatteellisiin kysymyksiin ja vahvistaa demokraattista oikeusvaltiotamme. Ainakin minun on helppo tämän strategian myötä uskoa hyvinvointivaltiomme valoisaan tulevaisuuteen.
Kuntaministeri Sirpa Paatero