Hyppää sisältöön
Media

Yksikönpäällikkö Juha Madetoja ja DVV:n henkilöstöjohtaja Aino Heikkinen:
Valtion työnteon tavat muuttuvat – mahdollisuus oppia monipaikkaisen työn edelläkävijöiltä

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 1.11.2021 13.12
Kolumni
Kolumnin kirjoittajat Juha Madetoja ja Aino Heikkinen.

Jo ennen koronapandemiaa valtiolla on laajasti tehty etätyötä, ja valtakunnallisesti toimivat virastot ovat soveltaneet työssään monipaikkaisuutta. Kun asiakkaat, tiedot ja työntekijät kohtaavat verkossa, työtä voidaan tehdä uudella tavalla riippumatta ajasta ja paikasta. Tämä mahdollistaa paitsi virkamiehille joustavan arjen myös virastoille parhaiden osaajien löytämisen ympäri Suomea.

Valtiovarainministeriön valmistelemat valtion monipaikkaisen työn linjaukset hyväksyttiin viime toukokuussa. Niiden mukaisesti työnteon tapoja, kuten läsnä- ja etätyötä, yhdistetään erilaisten työtehtävien sallimissa rajoissa. Valtio uudistaa työnteon tapoja investoimalla työn digitalisoimiseen, tätä tukeviin välineisiin ja työtiloihin sekä henkilöstön osaamiseen. Tavoitteena on resurssien kestävä käyttö, kustannusten ja matkustuksen vähentäminen sekä parempi asiakaspalvelu.  

Monipaikkainen työ sopii niihin tehtäviin, joita pystytään tekemään turvallisesti digitaalisilla työvälineillä fyysisestä paikasta riippumatta. Paikkasidonnainen työ on fyysisesti sidottua tilan, työvälineiden, asiakkaiden tai vaikkapa digitoimattoman aineiston perusteella. Valtiolla paikkasidonnainen ja monipaikkainen työ ovat samanarvoisia työtapoja. 

Monipaikkainen työ arkea jo monissa virastoissa

Suomessa on jo virastoja, jotka ovat pitkällä monipaikkaisessa työnteossa. Heille verkon yli toimivat, fyysisesti erillään olevat tiimit ovat osa päivittäistä työtä. Monipaikkaisessa tiimissä työskentely edellyttää tiimin jäseniltä ja esimiehiltä uusia taitoja ja valmiuksia, jotta työ olisi tehokasta, miellyttävää ja vuorovaikutteista. Monipaikkaisuus ei ole itseisarvo, mutta virastot voivat hyötyä mallista oikein oivallettuna. 

Esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston virkamiehet elävät arkeaan siellä missä asiakkaatkin – joka puolella. Oletuksena kaikki viraston rekrytoinnit ovatkin sellaisia, että työntekijä voi sijoittua minne tahansa 36 toimipisteestä. Ainoastaan paikkaan sidotut tehtävät, kuten henkilöasiakaspalveluvirat, sijoitetaan tietyille paikkakunnille, jotta käyntiasiointi voidaan turvata.

Monipaikkainen rekrytointi tuo lisää osaajia virastoihin

Työnantajana Digi- ja väestötietotietovirasto haluaa käyttöön Suomen parhaat osaajat. Hakijamäärät ovat rekrytoinnin onnellinen ongelma – kun hakija-alue kasvaa, kasvavat myös hakijamäärät. Osaajien houkuttelu on tehokkaampaa silloin, kun heitä pystytään etsimään useammalta paikkakunnalta yhden sijaan.  

Aito monipaikkaisuus houkuttelee uusia hakijoita. Osa hakijoista ei ole hakenut aktiivisesti työtä huomatessaan, että omalla paikkakunnalla on uusia työmahdollisuuksia. Monipaikkaisen työn myötä ihmiset voivat asua siellä, missä heidän muut intohimonsa sijaitsevat. Erilaiset elämäntilanteet, esimerkiksi lapsiperhearki, on helpompi järjestää, kun ei tarvitse muuttaa työn perässä.  

Valtion uudessa toimitilastrategiassa ehdotetaan linjattavaksi, että tulevaisuudessa 25 prosenttia valtion henkilöstöstä työskentelee valtion yhteiskäyttötiloissa. Todennäköisesti eri puolille Suomea suunniteltuihin yhteiskäyttötiloihin hakeutuvat ainakin ne virastot, joilla on jo toimintaa kyseisellä paikkakunnalla. Tulevaisuudessa yhteiskäyttötiloja voisivat mahdollisesti käyttää myös muiden virastojen työntekijät, vaikka virastolla ei olisi toimintaa kyseisellä paikkakunnalla. Meillä on mahdollisuus hyödyntää mallin hyvät puolet uudistumalla ja oppimalla niiltä virastoilta, joille monipaikkainen työ on jo osa arkea. 

Juha Madetoja 
Yksikönpäällikkö, valtiovarainministeriö 

Aino Heikkinen 
Henkilöstöjohtaja, Digi- ja väestötietovirasto