Valtiovarainministeri Annika Saarikon puhe vuoden 2021 neljännen lisätalousarvioesityksen lähetekeskustelussa

Valtiovarainministeri Annika Saarikon puhe vuoden 2021 neljännen lisätalousarvioesityksen lähetekeskustelussa eduskunnassa 10. marraskuuta.

Arvoisa puhemies, 

Tämän vuoden neljäs lisätalousarvioesitys kertoo talouden hyvästä vauhdista juuri tällä hetkellä. Olemme nousemassa koronakuopasta nopeasti. Luottamus talouteen on edelleen vahvaa niin kodeissa kuin yrityksilläkin. 

Ainakaan vielä rahapolitiikkaa kiristävä kustannuskierre ei näyttäydy välittömänä uhkana, mutta inflaation kehitystä on syytä seurata. Bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan ensi vuonna 2,9 prosenttia. Euroopassa kasvuvauhti on muutoinkin kova. 

Miten hyvä taloustilanne näkyy tässä neljännessä lisätalousarvioesityksessä? 

Siten, että miljardit siirtyvät niin sanotusti viivan oikealle puolelle: alijäämä pienenee, eikä kasva. Talous on toipunut siis odotettua nopeammin, odotettua paremmin.  Tämän vuoden alijäämä on nyt noin 12,2 miljardia ja velkaa otetaan arviolta 11,7 miljardia euroa. Verotuotot lisääntyvät 1,5 miljardilla ja menot pienenevät noin 250 miljoonalla eurolla. 

Käänne parempaan suuntaan on tapahtunut. 

Menot pienenevät siitäkin huolimatta, että lisätalousarvio sisältää edelleen merkittäviä koronakustannuksia: 

• hallituksen esittämään viidenteen kustannustukeen varataan 100 miljoonaa euroa 
• Veikkauksen tämän vuoden kompensaatio vaatii 40 miljoonan euron lisäystä, jotta eduskunnan jo hyväksymä kompensaatiotaso voidaan toteuttaa ja
• maakuntien lentoyhteyksien turvaamiseen ehdotetaan lähes 14 miljoonaa euroa.

Myös poliisin määrärahoja lisätään yli 30 miljoonaa euroa toiminnan turvaamiseksi. Samalla sisäministeriö ja valtiovarainministeriö käynnistivät yhteistyössä ulkopuolisen selvityksen poliisin määrärahojen käytöstä ja määrärahojen riittävyyteen vaikuttavista tekijöistä. Selvitys luovutetaan ministeriöille tammikuun lopussa. 

Arvoisa puhemies, 

Vaikka lisätalousarvio sisältää edelleen isoja koronamenoja, olemme siirtymässä uuteen vaiheeseen.

Käynnissä oleva kasvupyrähdys liittyy patoutuneen kysynnän purkautumiseen. Sukanvarteen jemmattua otetaan käyttöön. Rokottaminen on edennyt ja liiketoiminnalle asetettuja rajoituksia on purettu. Suomea on avattu. 

Myös talouspolitiikassa on laitettava uusi vaihde päälle. Meidän on kyettävä uudistumaan niin, että pystymme luomaan edellytykset positiiviselle kasvun kierteelle. Se on keskeistä Suomen ja suomalaisten edun kannalta. 

Näivettyminen ja nuupahtaminen uhkaa, ellemme rakenna kasvua kestävälle pohjalle. 

”Pyrähdys” on kuvaava sana tälle talouden nopealle suhdannekäänteelle. Se ei peitä alleen talouden tylsää tosiasiaa; menot ja tulot eivät ole olleet tasapainossa yli kymmeneen vuoteen. Lompakkomme ei meinaa riittää hyvinvointimme vaateisiin, vaan lasten säästöpossukin on jatkuvassa käytössä. Ja veromaksajien lisäeurojen tarve kasvaa edelleen julkisessa taloudessa. 

Paineet taloudessa lisääntyvät lähitulevaisuudessa erityisesti kulutusmenojen osalta väestön ikääntymisen johdosta. Kaikista on luvattu pitää huolta – niin lapsista, nuorista, perheistä kuin ikääntyvistäkin ja tästä lupauksesta pidämme kiinni. Samaan aikaan kasvavat myös investointitarpeet muun muassa tutkimus- ja kehitystoiminnan, vihreän siirtymän ja isojen liikennehankkeiden vuoksi. 

Ratkaisuksi tarjotaan toisesta ääripäästä huoletonta lisävelkaantumista ja toisesta ääripäästä mittavia leikkauksia. Vahvan, pitkäjänteisen ja kestävän kasvun saavuttaminen vaatii kuitenkin laajempaa työkalupakkia. 

Selvää on, ettemme voi velkaantua loputtomasti, mutta samalla kuin karsimme menoja, on meidän huolehdittava talouskasvun edellytyksistä. Talouspolitiikka ei ole joko-tai, se on sekä-että.  Ei pidä myöskään unohtaa sitä, että kestävä julkinen talous ei ole itseisarvoinen päämäärä vaan väline hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi.

Arvoisa puhemies, 

Suhde velkaantumiseen on ollut esillä viime aikoina laajasti, myös kansainvälisessä keskustelussa. Euroopassa velkakeskustelu kietoutuu EU:n jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittamiseen, korona-ajan elvytykseen sekä vihreän siirtymän vaatimiin investointeihin. 

Olemme Suomessa yhä sitä mieltä, että puolustamme näkemystämme talouspolitiikan pelisääntöjen tärkeydestä ja noudattamisesta. Sääntöjä ei voida laatia kaikkein velkaantuneimpien ehdoilla. Tämä on näkemys siitäkin huolimatta, että koronakriisin jälkeen esimerkiksi velkakriteerin saavuttaminen on meille itsellemmekin haasteellista.

Samoin kuin EU:ssa, niin myös meillä kotimaassa talouspolitiikan pitkän linjan pelisäännöt ovat joutuneet koronakriisissä joustamaan. Joustovara on kuitenkin käytetty nyt loppuun, sillä hyvinvointiyhteiskuntamme rahoittaminen myös tulevaisuudessa edellyttää selkeää polkua kohti vakaata julkista taloudenpitoa. 

Se tarkoittaa valintoja. Vaikeitakin, mutta ei mahdottomia. Mahdottomana pidän vaihtoehtoa, jossa velkaannumme pysyvästi, ilman näkymää paremmasta huomisesta. 

Arvoisa puhemies,

Kuten edellä totesin, tärkein keino julkisen talouden tasapainottamiseksi pitkällä aikavälillä on kestävän ja vahvan talouskasvun edellytyksistä huolehtiminen. Emme voi tyytyä meille ennustettuun pitkän aikavälin prosentin – puolentoista kasvu-uraan. Se tarkoittaisi väistämättä negatiivista kierrettä ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ja rahoitusperustan rapautumista. Sitä en halua. 

Hallitus on sitoutunut valmistelemaan julkisen talouden kestävyystiekartan sekä linjaamaan sen tavoitteisiin johtavista toimenpidekokonaisuuksista ja toimista ensi kevään kehysriiheen mennessä. Kestävyystiekartta on käytännön polku kohti pitkällä aikavälillä kestävää julkista taloutta. Tässä kasvun edellytykset ovat keskiössä. 

Mitä vahvalle, pitkäjänteiselle ja kestävälle kasvu-uralle pääseminen sitten edellyttää? 

Tärkeimpänä pidän sitä, että ymmärrämme kasvun nojaavaan maakuntiin ja koko Suomeen. Alueilla syntyy elinvoimaa – uusilla ideoilla, ahkeruudella, osaamisella ja luonnonvarojen kestävän käytön turvin. Yritteliäisyys on kasvun ydin. Osaamista ja koulutusta tarvitaan koko Suomeen.

Kasvu edellyttää rohkeutta ja kykyä uudistua, myös vaikeissa asioissa. Tällaisia päätöksiä tarvitsemme esimerkiksi työllisyyden lisäämiseksi, niin etuuksien uudistamisen kautta, koulutusta kohdentamalla kuin työperäistä maahanmuuttoa helpottamalla. Työlle pitää löytää tekijät. Kasvu syntyy työnteosta. 

Kasvu edellyttää investointeja tutkimus- ja kehittämistoimintaan, niin valtiolta kuin yrityksiltäkin. Valtio on ensisijaisesti edellytysten luoja ja hyvän toimintaympäristön tarjoaja, mutta myös valtion taloudellista panosta tarvitaan talouskasvun aikaansaamiseksi. Ennakoitavuus eli valtion pitkä sihti on tässä tärkeintä yksityisen rahoituksen kannalta. 

Kasvu edellyttää priorisointia sekä tarkkaa puntarointia eri investointikohteiden välillä – minkälaisilla toimilla palvelemme isänmaan etua parhaiten ja jätämme kestävän yhteiskunnan ja talouden myös lapsillemme hoidettavaksi. Kaikkea hyvää ei saa kerralla.

Arvoisa puhemies, 

Juuri nyt taloudessa menee hyvin. Kyse on kuitenkin vain hetken huumasta, ellemme ole valmiita tekemään rohkeitakin valintoja. 

Tarvitsemme siis lisää työtä ja työntekijöitä, lisää tutkimus- ja kehittämistoimintaa, lisää yrityksiä ja investointeja sekä lisää alueellista elinvoimaa. Kaikki tämä edellyttää myös priorisointia. 

En lupaa, että kaikki päätökset ovat helppoja, mutta takaan, että ne ovat välttämättömiä.