Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen:
Hyvinvointialueiden tulee uudistaa palveluita rohkeasti

Valtion vuoden 2024 budjettiesitys on juuri valmistunut. Siinä hyvinvointialueiden rahoitukseen suunnataan 24,7 miljardia euroa. Tämä on todella suuri summa, yli neljäsosa koko valtion budjetista. Siksi on selvää, että hyvinvointialueiden talouden tilanne vaikuttaa merkittävästi myös julkisen talouden vahvistamistavoitteisiin.

Hyvinvointialueiden toimintaan ja talouteen liittyy merkittäviä haasteita, sillä tässä hetkessä yhdistyy monta tekijää: ikääntyvä väestö, alan henkilöstöpula sekä kohonneet kustannukset. Puhuimme tästä budjettiriihessä ja myös julkisuudessa on käyty asiasta vilkasta keskustelua. Lähes kaikilla alueilla on jo valmisteltu muutos- ja säästöohjelmia, jotka sisältävät toimenpiteitä muun muassa palvelurakenteeseen ja -verkkoon, digi- ja etäpalveluihin, tukipalveluihin, hankintoihin ja henkilöstöön.

Alueiden tilinpäätösennusteiden perusteella hyvinvointialueiden yhteenlaskettu tilikauden tulos voi olla vuoden lopussa yli miljardi euroa alijäämäinen, mutta ennusteisiin liittyy vielä epävarmuutta. Hallitus seuraa alueiden taloustilannetta tarkasti.

Hyvinvointialueiden toiminnan muutokset ovat välttämättömiä ja kiireellisiä

Keskustelussa on hyvä muistaa, että hyvinvointialueet ovat toimineet vajaat yhdeksän kuukautta. Nyt on tehty vasta hallinnollinen uudistus, ja on selvää, että alueiden toiminnan vakiintumiseen menee aikaa. Jatkossa on keskityttävä palveluiden turvaamiseen ja kehittämiseen.

Rahat ja henkilöstö eivät riitä nykyisellä tavalla organisoidun ja toteutetun sote-palvelujärjestelmän ylläpitoon. Alueiden tulee jatkaa rohkeaa uudistamista. On selvää, että palveluita ei voida tuottaa samalla mallilla kuin aiemmin. Meidän pitää yhdessä löytää uusia tapoja turvata suomalaisille tärkeät hyvinvointiyhteiskunnan palvelut myös tulevaisuudessa. Tässä työssä kaiken keskellä mielessä täytyy pitää ihminen.

Jotta ihmisten hoiva saadaan turvattua, kehittämisessä ja ratkaisuissa pitää käyttää laajalti erilaisia keinoja ja lähestyä asiaa eri suunnista. Nykyisiä jonoja puretaan Kela-korvausta kehittämällä. Samaan aikaan hoidon painopistettä on pyrittävä siirtämään kohti varhaisempaa tukea ja ongelmien ehkäisyä ajoissa.

Hyvinvointialueiden sisällä kannattaa etsiä uudenlaisia tekemisen tapoja ja hyödyntää digitalisaatiota tehokkaasti. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin osaamista on järkevää hyödyntää myös alan ammattilaisten saatavuuden lisäämisessä ja uudenlaisten tekemisen tapojen etsimisessä. Muun muassa näillä keinoilla osaajien työaikaa voi suunnata entistä paremmin sinne, missä se on tärkeintä: ihmisten hyvään hoivaan.

Hallitus tukee alueita vaikeiden päätösten tekemisessä

Hyvinvointialueilla on edessään kovaa työtä talouden tasapainottamisessa ja palveluiden kehittämisessä. Voin vakuuttaa, että emme jätä hyvinvointialueita työssään yksin. Tiivis yhteistyö ja luottamus valtion ja alueiden välillä on tärkeää. Jatkuvan ja hyvän vuoropuhelun alueiden ja valtion välillä tulee jatkua.

Hallitus on sitoutunut yksinkertaistamaan hyvinvointialueiden sääntelyä. Hallituksella onkin isot odotukset hallitusohjelmassa linjattua sote-palvelureformia kohtaan, jonka sosiaali- ja terveyministeriö käynnistää syksyllä. Hallitusohjelman mukaisesti palvelureformilla uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulainsäädäntö sekä siihen liittyvä ohjaus vastaamaan uusia sote-rakenteita ja valtakunnallisia sote-tavoitteita. Lisäksi poistetaan esteitä palveluiden integraation, tietojohtamisen, digitalisaation ja henkilöstön riittävyyden edistämiseksi.

Vielä on ennenaikaista tehdä johtopäätöksiä tulevaisuudesta tai rahoituksen riittävyydestä. Seuraamme taloustilannetta aktiivisesti osana hyvinvointialueiden ohjausprosesseja sekä valtion budjetin valmistelua. Rahoituksen riittävyyden varmistamiseen on lakisääteiset prosessit, kuten yksittäisen alueen lisärahoitus ja alueiden kokonaisrahoitukseen liittyvä jälkikäteistarkistus. Lisäksi alueiden taloustilanteeseen palataan joka tapauksessa ensi kevään hallituksen kehysriihessä.

Tuoreimmassa budjetissa esimerkiksi varataan rahoitusta sote- ja pelastusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi käynnistettävälle ohjelmalle, tuetaan ikäihmisten toimintakykyä, kotona pärjäämistä ja omaishoitajia sekä rahoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio-ohjelmaa. Myös tutkimustietoa tarvitaan, ja sitä hallitus vahvistaa esimerkiksi lisäämällä rahoitusta terveydenhuollon ja sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen.

Olemme myös uudistamassa hyvinvointialueiden ohjausta, jotta pääsemme yhtenäisiin ja selkeisiin tavoitteisiin. Päätökset sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen uudistamisesta tehdään alueilla. Hallitus tukee hyvinvointialueita työn onnistumisessa.

Anna-Kaisa Ikonen
​​​​​​​Kunta- ja alueministeri