Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa
Suomen talous kasvaa 2,1 prosenttia vuonna 2018, ennustaa valtiovarainministeriö 19.9.2017 julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan. Nopean kasvuvaiheen jatkuminen parantaa työllisyyttä ja kohentaa julkista taloutta. Ripeästä talouskasvusta huolimatta julkisen talouden velkaantuminen jatkuu.
Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa vuonna 2017 selvästi nopeammin kuin viime vuonna, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu kahden prosentin tuntumaan.
Lähivuosina talouden toimeliaisuutta lisäävät sekä kotimainen että ulkomainen kysyntä. Näiden kehityksessä on kuitenkin selvä ero. Viennin kasvumahdollisuuksia tukevat koheneva maailmanlaajuinen kysyntä ja yritysten kustannuskilpailukyvyn paraneminen. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa hidastuva ostovoimakehitys. Investointien kasvua rajoittaa asuntorakentamisen kasvun hiipuminen, mutta sitä kiihdyttävät isot tuotannolliset investointihankkeet.
Vuonna 2017 Suomen bruttokansantuotteen (BKT) ennustetaan kasvavan 2,9 prosenttia. Alkuvuonna myönteisen suhdanteen jatkumisesta on tullut uusia merkkejä. Näitä ovat muun muassa teollisuuden uusien tilausten ja yksityisen palvelutuotannon liikevaihdon kasvu sekä kasvukeskusten vahvana jatkuva rakennustoiminta.
Vuonna 2018 talouskasvu jatkuu edelleen vahvana, vaikka BKT:n kasvu hidastuu 2,1 prosenttiin. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoiman kasvu jää tätä vuotta hitaammaksi. Inflaation nopeutuminen heikentää palkansaajien ostovoimaa, vaikka samalla työllisyyden paraneminen ja työn verotuksen keventäminen tukevatkin sitä. Investoinnit lisääntyvät kone- ja laitehankintojen ansiosta tätä vuotta nopeammin. Myös rakennusinvestoinnit kasvavat edelleen nopeasti, vaikka asuinrakennusinvestointien kasvu hidastuukin.
Viennin kasvuvauhti jatkuu hyvänä. Viennin kasvu tulee jatkossakin pääosin tavaraviennistä, mikä kasvattaa myös tuotantopanosten tuontia. Myös kulutus- ja investointihyödykkeiden kysynnän kasvu lisää tuontia, joten nettoviennin positiivinen vaikutus talouskasvuun pienenee.
Vuonna 2019 BKT kasvaa 1,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu edelleen reaalitulojen vaimean kehityksen myötä. Yksityisten investointien kasvu jatkuu hyvänä. Työllisyys jatkaa kohenemistaan mutta hieman aiempaa hitaammin. Kuluttajahintojen nousu tasoittuu 1,5 prosenttiin vuonna 2019.
Maailmantalouden hyvä vire vahvistuu
Maailmantalouden kasvua ylläpitävät erityisesti kehittyvät taloudet, mutta myös teollisuusmaissa kasvu vahvistuu. Maailmankauppa on kehittynyt myönteisesti viime vuoden lopulta lähtien. Lähivuosina maailmankauppa kasvaa suurin piirtein yhtä nopeasti kuin maailman kokonaistuotanto. Maailmankaupan kasvu on kuitenkin selvästi hitaampaa kuin globalisaation kiihkeimpinä aikoina viime vuosikymmenellä.
Tuottavuuden kasvu hidastaa työllisyyden paranemista
Bruttokansantuotteen kohtuullisen nopea kasvu parantaa työllisyyttä, mutta työttömien määrä pienenee silti hitaasti. Työllisyystilanteen kohentumisen hidasteena ovat viime vuosina olleet erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välillä.
Työllisyyden ennustetaan paranevan lähes prosentin vuodessa, ja työllisyysaste nousee 70,5 prosenttiin vuonna 2019.
Julkinen talous on noususuhdanteesta huolimatta alijäämäinen
Kauan odotettu talouskasvu kohentaa julkisen talouden heikkoa tilaa. Verotulot kasvavat ja työttömyyden väheneminen pienentää työttömyysmenoja. Suhdannetilanteen paraneminen ei kuitenkaan poista julkista taloutta heikentäviä rakenteellisia tekijöitä. Noususuhdanteessakin julkisen talouden menot ovat selvästi tuloja suuremmat.
Bruttokansantuotteen ripeä kasvu kääntää julkisen velkasuhteen laskuun. Velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee silti verkkaisesti ja on 2020-luvun alussa edelleen 60 prosentin tuntumassa. Hallituksen tavoite velaksi elämisen lopettamisesta vuoteen 2021 mennessä ei näyttäisi toteutuvan.
Korkea velkasuhde muodostaa pitkällä aikavälillä riskin julkisen talouden vakaudelle. Julkiseen talouteen kohdistuu ensi vuosikymmenellä huomattavia menopaineita, jotka uhkaavat kääntää velkasuhteen uudelleen nousuun. Merkittävimpänä tekijänä on väestön ikääntyminen, joka lisää eläke-, hoito- ja hoivamenojen kasvua.
”Suotuisa suhdanne ei korjaa Suomen talouden vaisua perusvirettä. Ikääntyminen kuristaa taloutta suhdanteista riippumatta vielä pitkään”, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.
Julkiseen talouteen syntyy uusi alasektori vuonna 2020, kun maakunnat aloittavat toimintansa. Maakuntatalouden kansantalouden tilinpidon mukainen rahoitusasema on 2020-luvun alussa lievästi alijäämäinen. Alijäämä johtuu pääasiassa maakuntien valtakunnalliselle kiinteistöpalvelukeskukselle siirtyvien laajojen sairaalainvestointien velkarahoituksesta.
Taloudellinen katsaus, syksy 2017
Tiedotustilaisuuden esitysmateriaali
Lisätietoja:
Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)vm.fi
Finanssineuvos Jukka Railavo, puh. 02955 30540, jukka.railavo(at)vm.fi (suhdanteet)
Finanssineuvos Marja Paavonen, puh. 02955 30187, marja.paavonen(at)vm.fi (julkinen talous)