Valtiovarainministeriön oman hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2023

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 34,8 miljardia euroa, joka on 13,3 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu pääosin uudesta hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoituksesta sekä uudistukseen liittyvästä kunnille maksettavien valtionosuuksien vähennyksestä.

Hallinnonalan määrärahoista hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoituksen osuus on 61,8 prosenttia, kunnille maksettavien avustusten osuus 10,2 prosenttia, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 16,1 prosenttia, EU-maksujen 7,2 prosenttia, energiaverotuen 0,3 prosenttia ja Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavien maksujen 0,9 prosenttia. Pääluokan määrärahoista virastojen toiminta- ja kulutusmenojen osuus on 3,2 prosenttia ja hallinnonalan arvonlisäveromenot 0,4 prosenttia.

Hyvinvointialueiden ja kuntien peruspalvelujen rahoitus

Hyvinvointialueiden yleiskatteiseen valtion rahoitukseen ehdotetaan 20,4  miljardia euroa. Hyvinvointialueiden rahoituksen pohja muodostuu vuonna 2023 pääasiassa kunnilta siirtyvistä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kustannuksista ja niitä vastaavista rahoituksen siirroista. Lisäksi hyvinvointialueiden rahoituksen tasoon vaikuttavat hyvinvointialueille osoitettavat uudet ja laajenevat lakisääteiset tehtävät, palvelutarpeen kasvuarvio sekä indeksikorotus.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun kustannusten arvioidaan olevan 253 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotus on 533 miljoonaa euroa eli 2,48 prosenttia.

Tammikuun 2023 maksuerästä puolet maksetaan hyvinvointialueille jo vuoden 2022 joulukuussa. Osuus on noin 1,9 miljardia euroa ja se vähennetään hyvinvointialueille tammikuussa 2023 maksettavasta erästä.

Lakisääteisen rahoituksen lisäksi hyvinvointialueilla on oikeus saada valtiolta rahoitusta se määrä, joka on tarpeen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi, jos rahoituksen taso muutoin vaarantaisi perustuslaissa tarkoitettujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen tai perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestämisen. Hyvinvointialueiden vuoden 2023 lisärahoitukseen ehdotetaan varauduttavaksi 65 miljoonalla eurolla.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 2,71 miljardia euroa, joka on 5,3 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääosin vuoden 2023 alussa voimaan tulevasta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, josta johtuen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta siirretään noin 5,4 miljardia euroa hyvinvointialueiden rahoitukseen.

Valtion ja kuntien välistä kustannustenjaon tarkistusta ei oteta huomioon vuonna 2023, sillä sote-uudistuksen yhteydessä peruspalvelujen valtionosuuslakiin tehdyn siirtymäsäännöksen mukaan kustannustenjaon tarkistus tehdään seuraavan kerran vasta valtion vuoden 2025 talousarvion yhteydessä. Vuonna 2023 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 2,5 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys noin 59 miljoonaa euroa. Kuntien peruspalvelujen tehtävänlisäykset kompensoidaan täysimääräisesti.

Kunnille kompensoidaan valtion päättämistä veroperustemuutoksista aiheutuneet verotulojen menetykset, johon ehdotetaan 0,8 miljardia euroa. Määrärahan taso laskee noin 1,8 miljardia euroa verrattuna vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon. Muutos johtuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, jonka yhteydessä yli 1,9 miljardia euroa verotulomenetysten korvauksista siirretään hyvinvointialueiden rahoitukseen.

Verotus ja tulli

Verohallinnon ja Tullin toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 627 miljoonaa euroa. Menoihin sisältyy 37 miljoonaa euroa kansallisen tulorekisterin toimintamenoja ja positiivisen luottotietorekisterin rakentamisen menoja. Tullin toimintamenoihin sisältyy 20 miljoonaa euroa tulliselvitysjärjestelmän kokonaisuudistukseen.

Lisäksi takaisin maksettaviin veroihin, verotukseen liittyviin korkomenoihin sekä autoveron vientipalautukseen ehdotetaan 30 miljoonaa euroa.

Palvelut valtioyhteisölle

Palveluihin valtioyhteisölle ehdotetaan 62 miljoonaa euroa. Määrärahat sisältävät Valtiokonttorin, Palkeiden ja Valtorin toimintamenot sekä Valtorin investointimenot. Pääosa palveluista rahoitetaan asiakkailta kerättävillä maksuilla. Tämän lisäksi Valtiokonttori tuottaa valtion keskitettyjä palveluita muun muassa varainhankinnan ja keskuskirjanpidon osalta. 

Senaatti-konsernin liikelaitosten investointivaltuuden enimmäismääräksi ehdotetaan 700 miljoonaa euroa. Investoinnit painottuvat rakentamiseen, joka on valtion tehtävien kannalta tarpeellista, parantaa sisäolosuhteita, kasvattaa toimitilatehokkuutta ja turvaa viranomaisten toimintaedellytykset.

Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto

Tilastotoimeen, valtion taloudelliseen tutkimukseen ja rekisterihallintoon ehdotetaan yhteensä 130 miljoonaa euroa. Summa sisältää Tilastokeskuksen toimintamenot 52 miljoonaa euroa, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot 4,7 miljoonaa euroa ja Digi- ja väestötietoviraston (DVV) toimintamenot 66 miljoonaa euroa. 

Sähköisen tunnistautumisen menoihin ehdotetaan 8 miljoonaa euroa. 

Valtion alue- ja paikallishallinto

Alue- ja paikallishallinnon määrärahat koostuvat lähes pelkästään aluehallintovirastojen toimintamenoista, jotka ovat 66 miljoonaa euroa.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta ehdotetaan kohdistettavan 1,5 miljoonaa euroa lupaviranomaismenoihin, joilla edistetään vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenottoa.

Valtion eläkemenot ja korvaukset

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja eläkkeisiin liittyviin menoihin ehdotetaan 5,6 miljardia euroa, joka on 238 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Kasvu aiheutuu pääosin eläkkeiden määrän kasvusta ja eläkkeisiin tehtävistä indeksitarkistuksista. 
Lisäksi Valtiokonttorin maksamiin vahingonkorvauksiin ja valtion matkavahinkoturvaan ehdotetaan 39 miljoonaa euroa.

Maksut Euroopan unionille

Euroopan unionille suoritettavien Suomen maksuosuuksien maksamiseen ehdotetaan noin 2,5 miljardia euroa, joka on 107 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.

Vuosi 2023 on EU:n rahoituskehyskauden 2021–2027 kolmas varainhoitovuosi. Ehdotettu määräraha perustuu komission esitykseen Euroopan unionin monivuotisen rahoituskehyksen maksukaton tasosta vuodelle 2023.

Komissio voi esittää jäsenvaltiolle lisäpyyntöjä tarvittavien varojen asettamiseksi komission käyttöön tilanteessa, jossa unionin talousarvion budjetoidut määrärahat eivät ole riittävät unionin käteisvarojen tarpeen kattamiseksi.

Lisätietoja:
Talouspäällikkö Jan Holmberg, puh. 02955 30156, jan.holmberg(at)gov.fi
Neuvotteleva virkamies Jussi Lammassaari, puh. 02955 30060, jussi.lammassaari(at)gov.fi (kuntien rahoitus)
Erityisasiantuntija Timo Jaakkola, puh. 02955 30277, timo.jaakkola.vm(at)gov.fi (hyvinvointialueiden rahoitus)