Olosuhteet ovat suotuisat talouden elpymiselle
Talouskasvu kiihtyy 2,6 prosenttiin vuonna 2021 koronaepidemian hellittäessä globaalin elvytyksen tukemana, ennustaa valtiovarainministeriö 12. toukokuuta julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan.
Talous toipuu koronapandemiasta selvästi vasta vuoden 2021 loppupuolella, sillä tautitapausten määrän voimakas kasvu vuoden 2021 keväällä luo edelleen epävarmuutta taloudenpitäjien toiminnalle. Kesää kohti kuljettaessa epidemian kausivaihtelu hillitsee tautia. Kun myös rokottaminen etenee nopeasti, epidemia taintuu ja liikkumiselle ja liiketoiminnalle asetetut rajoitukset voidaan purkaa.
Julkisen talouden alijäämä pienenee vuonna 2022 voimakkaasti, kun koronaepidemian vuoksi päätetyt tukitoimet päättyvät ja talous elpyy. Julkinen talous on 2020-luvun puolivälissä kuitenkin edelleen reippaasti alijäämäinen. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) jatkaa kasvuaan.
”Talous näyttäisi palautuvan aika lailla normaaliin tilaan vuoden 2022 aikana. Valitettavasti julkisessa taloudenpidossa epidemian jälkeinen normaali tila tarkoittaa vähittäistä hivutusta, jota leimaavat vanheneva väestö, vaisu kasvunäkymä ja krooninen julkisen talouden alijäämä”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.
Maailmantaloutta elvytetään voimakkaasti
Maailmantalous elpyy koronapandemian aiheuttamasta taantumasta kuluvana vuonna mittavien elvytystoimien, rokotusten etenemisen sekä rajoitustoimien purkamisen seurauksena. Etenkin Yhdysvallat, mutta myös EU, toimeenpanevat mittavia talouden elvytystoimia. On odotettavissa, että riskiryhmien ohella myös työikäinen väestö on rokotettu keskeisissä talousmaissa syksyyn mennessä. Pandemian hellittäessä rajoitustoimia puretaan.
Koronavuoden säästöt kasvattavat kulutusta epidemian laantuessa
Yksityinen kulutus kasvaa tulojen kasvua nopeammin, kun kotitaloudet alkavat kuluttaa koronapandemian aikana kertyneitä säästöjään lähivuosina. Kulutuksen kasvu näkyy jo tavaroiden kulutuksessa. Ulkomaanmatkailuun sekä urheilu- ja kulttuuritapahtumiin liittyvien palveluiden odotetaan lähtevän kasvuun kulutuseristä viimeisimpinä.
Maailmanlaajuiset elvytystoimet pyrkivät tukemaan kulutusta ja investointeja, mikä tukee myös Suomen vientiä. Yksityiset investoinnit vähenevät kuitenkin vielä vuonna 2021 rakennusinvestointien vähentyessä. Kone- ja laiteinvestoinneissa sen sijaan näkyy elpymisen merkkejä maailmantalouden kohentuneiden kasvunäkymien vuoksi. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä lisätään tutkimus- ja kehitysinvestointeja sekä uudistetaan energiainfrastruktuuria.
Talouden elpyminen kiihdyttää työllisten määrän kasvua. Työllisten määrä ylittää vuoden 2019 tason vasta vuonna 2023, jolloin työllisyysaste nousee runsaaseen 73 prosenttiin. Työttömyysaste kääntyy selvään laskuun ja lähestyy rakenteellisen työttömyyden tasoa. Tämä kiihdyttää ansiotason nousua vuosina 2022 ja 2023. Inflaatiopaineet nousevat ennustejaksolla kysynnän palautuessa.
Julkinen talous jää epidemian hellitettyäkin alijäämäiseksi
Julkisen talouden alijäämä eli menojen ja tulojen välinen epätasapaino pysyy tänä vuonna suurena, kun koronaepidemian vuoksi päätetyt tukitoimet ja epidemian aikana kertyneen niin kutsutun palvelu- ja hoitovelan purkaminen pitävät julkiset menot korkeina. Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä pienenee voimakkaasti, kun tukitoimet päättyvät ja talouskasvu jatkuu ripeänä.
Vuosina 2023–2025 julkisen talouden alijäämä pienenee vähitellen lähemmäs epidemiaa edeltäneen ajan tasoa. Julkisten menojen ja tulojen välille jää kuitenkin koronaepidemian hellitettyäkin huomattava epätasapaino. Alijäämän arvioidaan olevan 2020-luvun puolivälissä 1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen eli 4,6 miljardia euroa. Julkista taloutta heikentää väestön ikääntyminen, joka on kasvattanut julkisia menoja jo pitkään. Myös talouden kasvunäkymät ovat 2020-luvun puoliväliä lähestyttäessä vaimeat. Niitä heikentää työikäisen väestön määrän väheneminen.
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa nykyisestä vajaasta 70 prosentista yli 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Velkasuhde on tällöin noin 16 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2019. Velkasuhteen kasvun arvioidaan jatkuvan myös vuoden 2025 jälkeen. Pitkällä aikavälillä julkisten menojen ja tulojen välillä on epätasapaino eli kestävyysvaje, jonka mittaluokka on noin 3 prosenttia suhteessa BKT:hen eli noin 8 miljardia euroa vuoden 2025 tasossa.
Talouden elpyminen voi olla ennustettua ripeämpää
Mittavan globaalin elvytyksen myötä maailmantalous ja Suomen vienti sekä investoinnit voivat kasvaa jopa ennustettua nopeammin. Ennusteen riskit kytkeytyvät kysymykseen siitä, onko epidemiatilanne hallinnassa vuoden 2021 kolmannella kvartaalilla. Hallinnalla tarkoitetaan sitä, että on voitu palata uuteen normaaliin ilman, että epidemia tai sen hillintätoimet merkittävästi rajoittavat arkea tai elinkeinoelämän toimintaa.
Talouskasvu voi jäädä ennustettua hitaammaksi tilanteessa, jossa tautitapausten määrän kasvu kiihtyisi vuoden 2021 syksyllä uudestaan Suomessa tai meille tärkeillä vientialueilla. Sairaalahoidon tarpeen lisääntyminen johtaisi myöhemmin huomattavasti kireämpiin rajoitustoimiin, mikä puolestaan hidastaisi talouskasvua entisestään.
Suomessa epidemian pitkittyminen vaikuttaisi kotimaiseen talouteen erityisesti yksityisen kulutuksen kautta ja merkittävimmin palveluiden kysynnän kautta.
Lisätietoja:
Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)vm.fi
Finanssineuvos Jukka Railavo, puh. 02955 30540, jukka.railavo(at)vm.fi (reaalitalous)
Finanssineuvos Marja Paavonen, puh. 02955 30187, marja.paavonen(at)vm.fi (julkinen talous)