Talous toipuu hitaasti – velkasuhde vakiintuu hetkellisesti

Suomen talous toipuu taantumasta hitaasti, kun heikko työllisyystilanne ja epävarmuus pitävät kotitaloudet varovaisina. Julkinen velkasuhde vakiintuu vaalikauden taitteessa hetkellisesti mutta ei pysyvästi, arvioi valtiovarainministeriö 22. syyskuuta julkaisemassaan ennusteessa.

Suomen talous on toipunut hitaasti, mutta merkkejä vauhdikkaammasta kasvusta on näkyvissä. Inflaation selvä hidastuminen ja korkojen lasku ovat parantaneet kotitalouksien ostovoimaa. Talouden epävarmuus on kuitenkin toistaiseksi ohjannut kotitalouksien lisätuloja enemmän säästämiseen kuin kulutukseen. Investointien ennakoidaan kasvavan nopeammin, sillä energiasiirtymään ja puolustukseen liittyvät hankkeet lisäävät niitä merkittävästi ennustejaksolla vuosina 2025–2027.

Tänä vuonna bruttokansantuote (bkt) kasvaa 1,0 prosenttia, ensi vuonna 1,4 prosenttia ja 1,7 prosenttia vuonna 2027.

”Suomen talous toipuu pitkittyneestä taantumasta, mutta julkisen talouden syväkyykky oikenee hitaasti. Yhteisymmärrys julkisen taloudenpidon tavoitteista ja julkisen 
velan taittaminen kestävästi alenevalle uralle olisi yhteinen kansallinen saavutus, josta tulevat sukupolvet meitä vielä kiittäisivät”, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander. 

Epävarmuus ja tullit hidastavat maailmantalouden elpymistä

Maailmantalouden epävarmuus on hieman vähentynyt alustavien tullisopimusten myötä. Alkuvuoden tiedot maailmantaloudesta ovat myös olleet jonkin verran odotuksia myönteisempiä. Tästä huolimatta epävarmuus on edelleen merkittävää. Epävarmuus ja aiempaa selvästi korkeammat Yhdysvaltojen tullit jarruttavat reaalitulojen nousun ja investointien aikaan saamaa kasvua.

Suomessa viennin kasvua heikentää selvästi Yhdysvaltojen kauppapolitiikka ja euron vahvistuminen, mutta sitä tukee euroalueen toipuminen. Tuonti kasvaa vientiä nopeammin, sillä Suomessa kysynnän kasvu perustuu investointeihin, joissa käytetään merkittävä määrä tuontipanoksia.

Kotitalouksien kulutus kasvuun ostovoiman perässä

Inflaatio on hidastunut selvästi, ja hintojen nousu pysyy maltillisena. Inflaatiota on hidastanut ennen muuta energian ja omistusasumisen hintojen lasku. Kuluttajahintaindeksin mukaan hintojen nousu olisi jo lähes pysähtynyt. Tämä johtuu kuitenkin asuntoluottojen korkojen laskusta. Pohjainflaatio on yli kahden prosentin ja pitkästä aikaa nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. 

Inflaation hidastumisen ja palkkojen korotusten myötä reaaliansiot ovat kääntyneet kasvuun. Kotitalouksien keskimääräisten reaalitulojen kasvua hidastavat tänä vuonna  kuitenkin heikko työllisyystilanne, sosiaalietuuksien leikkaukset ja kulutusverojen korotukset. Ensi vuonna käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu nopeutuu työllisyystilanteen parantuessa ja ansiotuloverotuksen keventyessä. Ostovoiman kasvusta huolimatta kulutus ei ole kasvanut. Heikko työllisyystilanne, epävarmuus ja vaatimaton luottamus talouteen ovat saaneet kotitaloudet säästämään kuluttamisen sijaan.

Investointeja paljon lähivuosina

Tänä vuonna investoinnit kasvavat selvästi kahden laskuvuoden jälkeen. Rakentamisessa tilanne on kuitenkin edelleen heikko. Varsinkin asuntorakentaminen elpyy hitaasti, sillä tehtyjen kauppojen määrän noususta huolimatta asuntomarkkinat eivät ole vielä toipuneet normaalitasolle. Asuntoja rakennetaan tällä hetkellä selvästi alle pidemmän aikavälin tarpeen. Kun rakentaminen alkaa tulevina vuosina elpyä, se luo talouteen kasvua.

Energiasiirtymään ja uuden teknologian käyttöönottoon liittyvät investoinnit sen sijaan kasvavat vauhdilla. Investointeja lisäävät myös puolustushankinnat, jotka kasvavat tänä vuonna selvästi hävittäjien myötä ja joiden taso pysyy korkeana myös tulevina vuosina.

Työllisyys kääntymässä kasvuun

Työllisyydessä ei ole tapahtunut käännettä kasvuun alkuvuoden aikana. Tuotannon kasvun myötä työllisyystilanteen odotetaan kuitenkin paranevan ensi vuodesta lähtien.  Vuositasolla työllisiä on tänä vuonna hieman viimevuotista vähemmän ja työttömiä selvästi enemmän, noin 9,4 prosenttia työvoimasta. Ensi vuonna työllisten määrä  kasvaa ja työttömyys laskee 9,0 prosenttiin. Myös vuonna 2027 työllisyyden kasvu jatkuu ja työllisyysaste (20–64-vuotiaat) nousee 77,3 prosenttiin.

Heikosta työllisyystilanteesta huolimatta työvoiman määrä on kasvanut viime vuosina reippaasti ja alkuvuonna työvoiman määrä on kääntynyt uudelleen kasvuun.  Työmarkkinoilla on paljon tilaa työllisyyden kasvulle. Työvoiman määrää lisäävät hallituksen työllisyystoimet ja maahanmuutto. Vaisun kysynnän takia työvoiman määrän  kasvu on toistaiseksi näkynyt kuitenkin ennen muuta työttömyyden nousuna.  

Julkinen velkasuhde vakiintuu hetkellisesti mutta ei pysyvästi

Talouden vaisun alkuvuoden vuoksi verotulot kasvavat hitaasti tänä vuonna. Menojen kasvu maltillistuu hidastuvan inflaation ja sopeutustoimien ansiosta, joskin korkomenot ja puolustusmenot kasvavat edelleen voimakkaasti. Julkisyhteisöjen alijäämä on tänä vuonna 4,3 prosenttia suhteessa bkt:hen. 

Talouden heikko suhdanne osuu kaikkein kipeimmin valtionhallintoon. Sen alijäämä on 4,2 prosenttia suhteessa bkt:hen. Valtio kantaa myös puolustusmenojen ja  velanhoitomenojen kasvusta aiheutuvan rasituksen. Nämä lisämenot ovat syventäneet jo ennestään mittavaa valtionhallinnon alijäämää ja siten voimistaneet velkaantumista. 

Ensi vuonna kiihtyvä talouskasvu ja sopeutustoimet kohentavat julkisyhteisöjen taloutta, ja alijäämä on 3,6 prosenttia suhteessa bkt:hen. Alijäämä asettuu 3,1 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuonna 2029.

Julkisyhteisöt ovat syvässä rakenteellisessa epätasapainossa, ja julkisen talouden kestävyysvaje on noin 2 prosenttia suhteessa bkt:hen eli noin 7 miljardia euroa vuoden 2029 tasolla. Vuonna 2029 valtionhallinto ja paikallishallinto ovat edelleen yhteensä yli 14 miljardia euroa alijäämäisiä, mikä luo mittavan tarpeen ottaa uutta velkaa. 

Ennusteen mukaan Suomen lähihistoriaan nähden reipaskaan talouskasvu ei kykene vakauttamaan velkaa pidempiaikaisesti saatikka kääntämään sitä alenevalle uralle suhteessa bkt:hen. Ennusteessa velkasuhde vakiintuu hetkellisesti vuonna 2027 ja kääntyy sen jälkeen välittömästi uudestaan kasvuun. Velkaantumista ei saada hallintaan, jos valtionhallinnon ja paikallishallinnon rahoitusta ei saada lähemmäksi tasapainoa. 

Lisätietoja: 

Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)gov.fi  
Finanssineuvos Janne Huovari, puh. 02955 30171, janne.huovari(at)gov.fi (reaalitalous)  
Finanssineuvos Jenni Pääkkönen, puh. 02955 30131, jenni.paakkonen(at)gov.fi (julkinen talous)