Kuntatalousohjelma
Kuntatalouden haasteet edellyttävät pitkäjänteisiä sopeutustoimia
Kuntataloudessa on edelleen tuntuva sopeuttamistarve. Vuosina 2027–2030 kuntatalouden menojen ennustetaan kasvavan, erityisesti työttömyysetuuksien rahoitusvastuu lisää menojen epävarmuutta. Verotulojen kehityksen ennustetaan olevan kohtuullista, mutta valtionosuuksia rasittavat pysyvät ja määräaikaiset leikkaukset, vaikka hallituksen päätösperäiset toimet kokonaisuutena vahvistavat kuntataloutta.
Kuntatalouden tilanne heikkeni vuonna 2025, mutta säilyi kokonaisuutena kohtalaisena ja osoittautui aiemmin arvioitua paremmaksi. Kuntatalouden heikentymiseen vaikutti työvoima- ja elinkeinopalvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuun siirtyminen kunnille. Muutos lisäsi kuntien menoja merkittävästi suhdanneriskin toteutuessa.
Kehysriihestä panostuksia työllisyyteen ja indeksijarrun korotus
Kuntien valtionapuihin osoitetaan noin 5,8 miljardia euroa vuonna 2027. Laskennalliset valtionosuudet ovat noin 4,8 miljardia euroa, kuntien veromenetysten korvaukset 0,6 miljardia euroa ja muut valtionavut 0,4 miljardia euroa. Valtionosuuden tasoa vuonna 2027 alentaa erityisesti perustoimeentulotukimenojen kasvu vuonna 2025. Valtionosuudessa on huomioitu muun muassa hallitusohjelman mukainen kotoutumispalveluiden uudistus, jonka rahoitus kootaan peruspalvelujen valtionosuuteen.
Vuodelle 2027 valtionosuuden indeksikorotukseen sidottu vähennys korotetaan 2,8 prosenttiyksikköön, mikä vähentää valtionosuutta yhteensä 93,5 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla valmistellaan useita toimenpiteitä nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyden edistämiseksi.
Pääministeri Orpon hallituksen linjaamien toimenpiteiden yhteisvaikutus vahvistaa kuntataloutta noin 39 miljoonaa euroa vuonna 2027 ja keskimäärin noin 130 miljoonaa euroa muina kehyskauden vuosina.
Kuntien taloudellinen eriytyminen jatkuu
Talouskasvun heikot näkymät heijastuvat myös kuntatalouteen, jossa tulojen ja menojen epätasapaino jatkuu koko ennustejakson ajan. Kuntien talouspaineita lisäävät palkkaratkaisut, kasvaneet työttömyysetuuksien rahoitusvastuut, valtionosuuksiin kohdistuvat leikkaukset sekä välttämättömät investoinnit. Palvelutarpeen väheneminen ei vastaavasti realisoidu menojen alenemisena, sillä palveluverkon ja henkilöstörakenteen sopeuttaminen vaativat enemmän aikaa.
Tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja, vaikka verotulojen ennustettu kasvu ja sote-uudistukseen liittyvien määräaikaisten valtionosuusleikkausten päättyminen parantavatkin tilannetta ennustejakson lopulla. Toiminnan ja investointien rahavirta pysyy negatiivisena koko ennustejakson ajan ja kuntien taloudellinen eriytyminen jatkuu.
Kuntatalousohjelma vuosille 2027–2030, kevät 2026
Kuntakohtainen painelaskelma
Lisätietoja kuntatalousohjelmasta:
Finanssineuvos Kati Jussila, puh. 02955 30378, kati.jussila(at)gov.fi
Erityisasiantuntija Teija Kauhanen, puh. 02955 30619, teija.kauhanen(at)gov.fi
Neuvotteleva virkamies Lotta Mattsson, puh. 02955 30457, lotta.mattsson(at)gov.fi
Finanssineuvos Ville Salonen, puh. 02955 30388, ville.salonen(at)gov.fi.