Valtioneuvoston kehittämistyöryhmän selvitys

Yhtenäinen valtioneuvosto syntyy yhteistyöllä ja yhtenäisillä toimintatavoilla

Työryhmä esittää toimenpiteinä yhtenäisemmän valtioneuvoston toimintaedellytysten parantamiseksi ensiksi nykyistä yhtenäisempää henkilöstöpolitiikkaa valtioneuvostoon, henkilöstön liikkuvuutta ja työkiertoa sekä valtioneuvoston yhteistä palkkausjärjestelmää. Näitä tavoitteita tukisi yhteensopivien tietojärjestelmien pikainen käyttöönotto valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä. Lisäksi ehdotetaan valtion ylimpien virkamiesten valintalautakunnan perustamista. Sen sijaan työryhmä ei näe ensisijaisena vaihtoehtona organisatorisesti yhtenäisen valtioneuvostoviraston perustamista, eikä se esitä rakenteellisia muutoksia valtioneuvostoon tai sen ministeriöihin.

Toiseksi työryhmä pitää kannatettavana, että hallitusohjelmasta tehdään entistä tiiviimpi strategia-asiakirja, ja että hallitusohjelman laatimisen jälkeen valmistellaan poliittisessa ohjauksessa hallituksen toimintasuunnitelma. Eduskunnan ja hallituksen välistä luottamusta lisäisi, jos hallituksen toimintasuunnitelman valmistuttua ministerit esittelisivät vastuullaan olevat hallituksen toimintasuunnitelman kohdat ministeriön asioita pääasiassa käsittelevälle eduskunnan valiokunnalle.

Kolmanneksi työryhmä on arvioinut pääministerin roolia hallituksen johtajana sekä hallituksen poliittisen johtamisen ja virkamiesjohtamisen välistä suhdetta. Työryhmän näkemyksen mukaan pääministerin asema valtioneuvoston johtamisessa ei kaipaa lainsäädännön muuttamista, mutta johtamistehtävää helpottaisi riittävä avustajien määrä. Työryhmä pitää myös keskeisenä, että hallituksen strategiaistuntoja käytetään entistä tehokkaammin hallituksen työvälineenä asioissa, joissa yhteinen sitoutuminen keskeisiin hankkeisiin tai asioihin on tarpeen. Virkamiesjohtamisen osalta työryhmä katsoo, että kansliapäälliköiden asema ministeriöiden korkeimpina virkamiehinä on säilytettävä ja että ns. kansliapäällikkökokouksen asemasta ja tehtävistä säädettäisiin nykyistä tarkemmin valtioneuvoston ohjesäännössä.

Neljänneksi työryhmä ehdottaa valtioneuvoston poikkihallinnollisen toiminnan tehostamista ja riittävää resursointia. Käytännön toimenpiteenä ehdotetaan, että valtioneuvoston yleisistunto voisi pääministerin aloitteesta asettaa määräaikaisia toimielimiä laajojen, poikkihallinnollisten asioiden valmistelua varten.

Viidentenä työryhmä on arvioinut toimia lainvalmistelun laadun kohentamiseksi, hyvän lainvalmistelutavan noudattamista, ministereiden perehdyttämistä hyvän lainvalmistelun periaatteiden noudattamiseen ja komiteatyön kehittämistä. Työryhmän mielestä komiteoita tulisi käyttää nykyistä useammin yhteiskunnallisesti merkittävien, laajakantoisten hankkeiden valmisteluun. Työryhmä ehdottaa lisäksi, että kaikkiin ministeriöihin valtioneuvoston kansliaa lukuun ottamatta perustetaan lainsäädäntöjohtajan virka, ja että oikeusministeriön voimavaroja vahvistetaan, jotta se pystyy nykyistä paremmin avustamaan muita ministeriöitä erityisesti valtiosääntöoikeutta ja muuta julkisoikeutta koskevissa kysymyksissä. Työryhmä korostaa hyvän lainvalmistelun periaatteiden noudattamista sekä poliittisella, että virkamiestasolla.