Hankejohtaja Tuula Lybeck:
Miten tehdä näkymätön näkyväksi?
Valtionavustuksilla rahoitetaan merkittävä määrä yhteiskunnan toimintoja. Valtionavustustoiminta vaatii kehittämistä, jotta toiminta olisi entistä vaikuttavampaa, läpinäkyvämpää ja tehokkaampaa.
Työskentelin 24 vuotta opetus- ja kulttuuriministeriössä, jonka hallinnonalalla myönnetään merkittävä määrä valtionavustuksia. Valtionavustukset ovat valtion varoista jaettavaa harkinnanvaraista rahoitusta, jolla tuetaan yhteiskunnallisesti tarpeelliseksi katsottavia hankkeita ja toimintaa. Vuosien varrella pohdiskelin, mitä kaikkea kiinnostavaa avustusrahoilla saadaan aikaan.
Toimitimme poliittisen johdon tai median tarpeisiin käsipelillä koottuna satojen rivien listoja ja koosteita siitä, mihin avustusrahaa on myönnetty. Tietojen kerääminen oli työlästä eikä pelkkä yksittäisten myöntöpäätösten lista antanut kokonaiskuvaa avustusten kohteista − puhumattakaan siitä, mitä rahojen myöntämisen jälkeen tapahtui. Mihin rahat käytettiin ja mitä niillä saatiin aikaan?
Kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia. Nyt niihin etsitään vastauksia koko valtionhallinnon kattavassa valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeessa, joka kestää vuoden 2023 loppuun asti.
Valtionavustuksilla rahoitetaan monia yhteiskunnan toimintoja
Iso kuvan ääriviivat ovat jo alkaneet piirtyä. Yli 90 valtionapuviranomaista myöntää vuosittain noin neljä miljardia euroa avustuksia laajasti kymmeniin tuhansiin yhteiskunnan eri toimintoihin. Näistä rahapelituottoja on miljardi euroa.
Lyhyt esimerkkilistaus avustusten saajista luo kuvaa avustuksilla rahoitettavasta toiminnasta: Avustuksia saavat kuntien, korkeakoulujen ja yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet. Avustukset kohdentuvat uimahallien rakentamiskustannuksista muinaisjäännösten hoitoavustuksiin ja tunturialueiden ympäristönhoidosta hissien jälkiasennuksiin. Avustuksia myönnetään erilaisten liikunta-, nuoriso-, tiede-, kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveysalan ja hevosalan järjestöjen toimintaan. Avustuksilla rahoittavat toimintaansa myös maatalouden neuvontajärjestöt, ympäristöjärjestöt, kehitysyhteistyöjärjestöt ja kuluttajajärjestöt. Myös Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Suomen Kansallisooppera ja -baletti ovat avustusten saajia. Taiteilija- ja urheilija-apurahat ovat myös valtionavustuksia.
Valtionavustustoiminnan on oltava vaikuttavaa, läpinäkyvää ja tehokasta
Viime vuosina tehtyjen selvitysten mukaan valtionavustustoiminta on hajautunutta, siilomaista ja hyvin monimuotoista. Lisäksi avustusprosesseja ja niihin liittyviä toimintamalleja on monenlaisia. Valtionavustustoiminnan kehittämiselle on siis suuri tarve, ja kehittämistä ovat toivoneet sekä avustusten hakijat että myöntäjät.
Tavoitteenamme on uudistaa valtionavustustoimintaa niin, että Suomeen saadaan vaikuttava, läpinäkyvä ja tehokas valtionavustusjärjestelmä yhteiskunnallisten päämäärien edistämiseen. Tarvitsemme tietoa siitä, mihin rahat käytetään ja mitä niillä saadaan aikaan.
Kehittämistyön tuloksena valtionavustustoiminnasta tulee läpinäkyvämpää: jatkossa kuka tahansa pystyy tarkistamaan tutkiavustuksia.fi-sivustolta, mistä organisaatiosta, kenelle ja mihin tarkoituksiin valtionavustusta on myönnetty. Haluamme lisäksi rakentaa avustusten saajille työkaluja esimerkiksi kehittämisavustusten tuloksellisuuden osoittamiseen. Kehittämistyötä tehdään vaihteittain, ja ensimmäiset versiot uusista palveluista on tarkoitus pilotoida vuoden 2021 syksyllä.
Tavoitteemme on myös, että avustuksen hakemisesta ja myöntämisestä tulee aiempaa selkeämpää ja sujuvampaa. Pyrimme siihen, että avustuksia suunnataan, haetaan, myönnetään, seurataan ja arvioidaan yhdenmukaisella ja selkeällä tavalla. Tätä varten luomme yhtenäisen digitalisoidun valtionavustusprosessin.
Avoimuudesta ja näkyväksi tulemisesta hyödymme me kaikki.
Voit seurata hankkeen etenemistä muun muassa hankkeen sivuilta.
Tuula Lybeck
hankejohtaja
valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke
Twitter: LybeckTuula