Vaasan hallinto-oikeus 14.12.2017 17/0501/1
Irtisanominen kollektiiviperusteella
Tuotannolliset syyt
Taloudelliset syyt
Toiminnan uudelleenjärjestely
Organisaatiouudistus
Työn loppuminen
Uudelleen sijoittaminen
Oikeudenkäynnin viivästyminen
Virasto oli irtisanonut johtajan sihteeri A:n virkasuhteen päättymään 30.11.2015 tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Päätöksen mukaan toimenpiteiden perusteina olivat toimintamenojen merkittävä väheneminen ja EU-rakennerahastojen hallintotehtävien merkittävä väheneminen sekä rahoituksen vähenemisestä johtuvat tehtävien uudelleenjärjestelyt. Asiakirjojen mukaan valtiontalouden säästötoimista johtuvasta ELY-keskusten toimintamenokehysten vähenemisestä arvioitiin aiheutuvan yli 700 henkilötyövuoden säästötarve vuosina 2015 – 2018. Viraston lausunnossa oli mainittu myös lisäleikkauksista. A oli vaatinut päätöksen kumoamista ja vaatinut korvausta oikeudenkäynnin viivästymisestä.
Hallinto-oikeus katsoi, että määrärahojen merkittävän vähenemisen vuoksi työnantaja oli voinut organisoida tehtäviä uudelleen. Viraston mahdollisuudet tarjota A:lle tehtäviä suoritettavaksi olivat vähentyneet olennaisesti ja muutoin kuin tilapäisesti. Asiassa oli siis ollut valtion virkamieslain mukainen irtisanomisperuste. Asiassa oli lisäksi arvioitava, väistyykö irtisanomisperuste sillä valtion virkamieslain mukaisella perusteella, että irtisanomisen syyksi ilmoitetut tehtävien uudelleenjärjestelyt eivät tosiasiallisesti olleet vähentäneet tarjolla olevia tehtäviä tai muuttaneet tehtävien laatua. A oli esittänyt, että organisaatiomuutoksessa perustettu assistentin virka oli vastannut A:n aiempaa virkaa siten, että hänet olisi tullut siirtää uuteen virkaan. Hallinto-oikeus totesi, että tietyiltä osin tehtävät vastasivat toisiaan, mutta niissä oli myös eroavaisuuksia. Hallinto-oikeus piti kuitenkin ratkaisevana sitä, että toteutetut muutokset olivat liittyneet viraston johdon esikunnan kokonaisvaltaiseen uudelleenorganisointiin. Hallinto-oikeus katsoi, että organisaatiomuutoksen yhteydessä käyttöön otettu assistentin tehtävä oli tosiasiallisesti muuttanut tehtävien laatua. A:n irtisanomiselle oli siis ollut valtion virkamieslain mukaiset syyt.
A oli lisäksi vaatinut korvausta oikeudenkäynnin viivästymisestä. A:n mukaan käsittelyn pitkittyminen oli aiheuttanut A:lle ja hänen läheisilleen huolta ja epävarmuutta. Valituksenalainen päätös oli tehty 28.5.2015. A:n valitus oli tullut vireille hallinto-oikeudessa 23.12.2015. Asiassa oli saatu viraston lausunto 4.3.2016 ja A:n vastine 23.6.2016. Hallinto-oikeus katsoi, että tämä virkamiehen irtisanomista koskeva kiireellinen asia olisi tullut ratkaista vuoden sisällä vireille tulosta eli viimeistään joulukuussa 2016. Asian olennainen viivästyminen hallinto-oikeudessa oli johtunut pääasiassa hallinto-oikeuden työtilanteesta ja siitä, että A:n asia oli käsitelty samanaikaisesti muiden saman tyyppisten valitusten kanssa. Hyvityksen määrä on 1 500 euroa kultakin vuodelta, jona oikeudenkäynti on tuomioistuimen tai viranomaisen vastuulla olevasta syystä viivästynyt. Hyvityksen määrää voidaan korottaa, mikäli pääasia on erityisen merkittävä asianosaiselle. Irtisanomista koskeva asia koskee A:n toimeentuloa ja sitä voidaan pitää erityisen merkittävänä asianosaiselle. Toisaalta A oli nimitetty johdon assistentin tehtävään määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 12.10.2015-31.12.2017. A:n toimeentulo oli siten ollut turvattu irtisanomisesta huolimatta kyseisenä aikana, jota hyvitysvaatimus koski. Hallinto-oikeus katsoi, että korotukselle ei ollut perusteita.
Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Valtio velvoitettiin suorittamaan oikeudenkäynnin viivästymisestä 1 500 euroa.
Lainvoimainen.
Valtion virkamieslaki 27 § 1 momentti 2 kohta
Valtion virkamieslaki 27 § 2 momentti
Valtion virkamieslaki 27 § 4 momentti
Laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä 3 §
Laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä 4 §
Laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä 6 §
Laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä 9 § 2 momentti
