Selvitys:
Budjettineutraali perustulo vähentäisi hieman köyhyyttä, mutta ei lisäisi työnteon kannattavuutta
Perustulo nostaisi pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien tuloja, mutta verotusta olisi kiristettävä perustulon rahoittamiseksi. Siksi heidän nettotulonsa pysyisivät lähes ennallaan, arvioidaan valtiovarainministeriölle tehdyssä selvityksessä.
Erityisasiantuntija Heikki Viitamäki tarkasteli selvityksessään koko aikuisväestön kattavaa perustulomallia. Perustulo korvaisi nykyisen vähimmäisturvan, ja sen ylittävä osa maksettaisiin ansioetuutena. Muuten perustulo rahoitettaisiin kiristämällä palkka- ja yrittäjätulon verotusta siten, että malli ei lisäisi eikä vähentäisi julkisen sektorin kustannuksia.
Perustuloa maksettaisiin yhteensä 37,5 miljardia euroa. Sillä korvattaisiin nykyisiä veronalaisia etuuksia 18 miljardilla eurolla.
Köyhyys vähenisi hieman
Tuloerot supistuisivat lievästi, ja köyhyys vähenisi hieman. Palkansaajien ja yrittäjien tuloverotus kiristyisi, mutta verojen jälkeiset nettotulot säilyisivät useimmilla lähes ennallaan. Työn verotus olisi pieni- ja keskituloisilla nykyistä progressiivisempaa.
Mallista hyötyisivät muun muassa pienituloiset palkansaajat ja yrittäjät, tulottomat ja pelkästään pääomatuloa saavat. Lukumääräisesti eniten häviäjiä olisi keski- ja suurituloisissa palkansaajissa sekä yrittäjissä.
Jo pienituloisten verotus kiristyisi
Usein esitetään, että perustulomallissa työnteko kannattaa aina, koska perustulo ei pienene työtulojen lisääntyessä. Selvityksen mukaan väitteelle ei ole perusteita. Vaikka pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien tulotaso nousisi, työnteko ei olisi nykyistä kannattavampaa. Tämä johtuisi siitä, että jo pienituloisten työn verotusta olisi kiristettävä, jotta malli voitaisiin rahoittaa.
Viitamäki arvioi selvityksessään ainoastaan perustulon välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Viitamäen mukaan on mahdollista, että mallilla olisi muita hyödyllisiä ominaisuuksia. Perustulo voisi esimerkiksi lieventää byrokratialoukkuja: vähimmäisetuuksien sovittelua ei tarvittaisi, vaan etuus- ja palkkatulon sovittaminen tapahtuisi verotuksen kautta.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Heikki Viitamäki, puh. 040 304 5543, viitamaki.heikki(at)gmail.com
Hallitusneuvos Panu Pykönen, puh. 02955 30225, panu.pykonen(at)vm.fi
Neuvotteleva virkamies Filip Kjellberg, puh. 02955 30123, filip.kjellberg(at)vm.fi