Tuottavuuslautakunta:
Tuottavuuden kehitys Suomessa vaisua
Tuottavuuden kehitys Suomessa on ollut vaisua, mutta kustannuskilpailukyky on säilynyt. Tuottavuuslautakunnan mukaan Suomeen tarvitaan lisää korkean tuottavuuden yrityksiä ja niihin lisää osaavia työntekijöitä.
Valtiovarainministeriön yhteydessä toimiva tuottavuuslautakunta julkaisi raporttinsa 30. syyskuuta. Raportti tarkastelee Suomen poikkeuksellisen hitaan tuottavuuskasvun syitä, voimavarojen kohdentumista, kustannuskilpailukyvyn ja ansioiden kehitystä sekä innovaatiopolitiikkaa.
Tuottavuuden kehitys Suomessa on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut hyvin vaisua. Kustannuskilpailukyky on sen sijaan toistaiseksi säilynyt hyvänä palkkojen joustavuuden tukemana. Kustannuskilpailukyky on tärkeä Suomen kaltaiselle pienelle avotaloudelle lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä olennaisinta on talouden tuottavuus. Tuottavuuslautakunnan mukaan Suomeen tarvitaan lisää korkean tuottavuuden yrityksiä ja niihin lisää osaavia työntekijöitä.
Suomen hitaan tuottavuuskasvun taustalla on erityisesti kolme tekijää:
- elektroniikkateollisuuden kokema pysyvä negatiivinen teknologiashokki
- finanssikriisin jälkeinen vientiteollisuuden heikentynyt kustannuskilpailukyky, joka muun muassa vähensi kannusteita investoida
- voimavarojen huono kohdentuminen: tuottavimpien yritysten osuus työvoimasta ei ole riittävän suuri.
Voimavarojen heikko kohdentuminen alentaa merkittävästi tuottavuutta. Yritykset näyttäisivät käyttävän vähemmän työvoimaa ja enemmän pääomapanoksia kuin voiton tavoittelu edellyttäisi. Ilmiö viittaa yhtäältä ongelmiin osaavan työvoiman saatavuudessa ja työmarkkinoiden sääntelyssä ja toisaalta pääomaverotuksen vääristymiin. Heikko kohdentuminen ei kuitenkaan näytä johtuvan kilpailun puutteesta tai siitä, että talous uudistuu hitaasti puutteellisen yritysdynamiikan vuoksi.
Palkanmuodostuksen joustavuus tukenut kustannuskilpailukykyä
Suomen kustannuskilpailukyky on viime vuosina säilynyt hyvänä. Rekisteriaineistoihin nojaava kilpailukyvyn analyysi kertoo, että palkanmuodostuksen joustavuus on tukenut sekä kustannuskilpailukykyä että ansioiden kehittymistä. Palkat reagoivat paitsi suhdannevaihteluun myös muun muassa tuottavuuden ja kannattavuuden eroihin. Tällainen markkinaehtoinen jousto tasoittaa muun muassa työvoiman kysynnän erojen seurauksia ja edistää talouden vakaata kehitystä.
Tuottavuutta voidaan edistää innovaatiopolitiikalla
Tuottavuuslautakunta antaa raportissaan myös politiikkasuosituksia. Lautakunnan mukaan tuottavuutta voidaan edistää innovaatiopolitiikalla, ja onnistunut innovaatiopolitiikka vaatii muutakin kuin tutkimus- ja kehittämistoiminnan investointien tukemista. Osaavan, usein korkeakoulutetun, työvoiman saatavuus on keskeistä. Ennakoitava ja johdonmukainen sääntely-ympäristö luo edellytyksiä innovaatioinvestointeihin.
Lisätietoja:
Finanssineuvos Markku Stenborg, markku.stenborg(at)gov.fi, puh. 02955 30124
Tuottavuuslautakunnan tehtävänä on seurata Suomen talouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehitystä sekä tuottaa ja julkaista säännöllisesti niistä riippumattomat arviot. Lautakunta laatii myös taloudellisia selvityksiä ja laskelmia tulojen ja kustannusten kehityksestä. Lisäksi lautakunta osallistuu muiden EU:n jäsenvaltioiden tuottavuuslautakuntien ja EU:n talouspoliittisen komitean kanssa käyttävään keskusteluun ja tietojen vaihtoon.