Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Tuottavuuslautakunta:
Tuottavuus on hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistämisen avain

Valtiovarainministeriö
2.12.2020 14.10
Tiedote

Valtiovarainministeriön yhteydessä toimiva tuottavuuslautakunta julkaisi 2. joulukuuta raportin, jossa se käsittelee Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden tekijöitä.

Lautakunta tarkastelee raportissaan kilpailukykyä, tuottavuuden kasvun tekijöitä sekä Suomen ja kehittyneiden maiden tuottavuuskehitystä lyhyen ja pitkän aikavälin näkökulmasta. Lautakunta arvioi myös koronapandemian vaikutuksia tuottavuuteen sekä antaa politiikkasuosituksia. 

Lautakunta toteaa, että kansantaloudesta puhuttaessa kilpailukyky on käsitteenä moniulotteinen, mikä vaikeuttaa aiheesta käytävää talouspoliittista keskustelua. Tärkeä erottelu koskee lyhyen ja pitkän aikavälin kilpailukykyä. Lyhyellä aikavälillä muutoksia tapahtuu lähinnä vain hinnoissa ja kustannuksissa, ja silloin keskeisintä on kustannuskilpailukyky. Kustannuskilpailukykyyn vaikuttaa paitsi työn ja välituotteiden kustannukset, myös tuottavuus ja vientihinnat Suomessa ja vertailumaissa. Kyse on ennen kaikkea kustannusten sopeutumisesta tuottavuuteen. Pitkän aikavälin rakenteellinen kilpailukyky tarkoittaa ensisijaisesti kansantalouden kykyä kohentaa tuottavuutta kestävällä tavalla.

Kilpailukyky vaikuttaa ennen kaikkea viennin menestykseen. Kustannuskilpailukyky vaikuttaa vientiin lyhyellä, muutamien vuosien tähtäimellä. Rakenteellinen kilpailukyky edistää yritysten tuottavuutta ja sitä kautta kustannuskilpailukykyä ja vientimenestystä. 

Tuottavuus, kilpailukyky ja viennin menestys

Suomessa tuottavuus kasvoi hyvin nopeasti 1990-luvun laman ja vuoden 2008 finanssikriisin välisenä aikana, mutta supistui kriisin jälkeen enemmän kuin vertailukelpoisissa maissa. Tuottavuuskasvu kiihtyi vuodesta 2015 alkaen ja oli muita vanhoja euromaita nopeampaa vuosina 2015−2019. Vastaavasti myös Suomen kustannuskilpailukyky ja vientimenestys heikkenivät voimakkaasti finanssikriisin jälkeen mutta kohenivat vuodesta 2015 alkaen. 

Tuottavuuden kasvu on kuitenkin hidastunut useimmissa kehittyneissä maissa jo reilun vuosikymmenen ajan. Suomessa pudotus on ollut tavallista voimakkaampaa. Hidas tuottavuuskasvu on keskeinen ongelma ennen kaikkea hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Tuottavuuskasvun ylläpitämiseksi tarvittaisiin yhä suurempia panostuksia tutkimukseen, kehitykseen sekä innovaatioihin. Näiden panostusten tuottavuusvaikutuksissa on kuitenkin merkittäviä ja vaihtelevia viiveitä. 

Kustannuskilpailukyvystä huolehdittava

Hyvä kustannuskilpailukyky edistää vientiä, avoimen sektorin työllisyyttä ja houkuttelee investointeja. Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen on kuitenkin haasteellista. Kustannuskilpailukyvyn ja talouden menestyksen yhteydet ovat monimutkaisia ja niissäkin voi olla merkittäviä viiveitä. Talouden kysyntä- ja tarjontapuolelle iskee erilaisia shokkeja, jotka voivat vaikuttaa yhtaikaa kustannuskilpailukykyyn ja vientimenestykseen. Lisäksi viiveet kilpailukyvyn ja viennin menestyksen välillä voivat vaihdella eri oloissa.

Koronan vaikutukset tuottavuuteen

Lautakunta tarkastelee raportissaan myös koronapandemian vaikutuksia tuottavuuteen. Koronakriisi on vaikeuttanut lyhyen aikavälin tilastojen tulkintaa entisestään eikä neljännesvuositiedoista pitäisi lautakunnan mukaan vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Pitkittyvä koronakriisi on uhka myös tuottavuuskehitykselle.

Lisätietoja:

Finanssineuvos Markku Stenborg, markku.stenborg(at)vm.fi, puh. 02955 30124   

Valtiovarainministeriön yhteydessä toimivan tuottavuuslautakunnan tehtävänä on seurata Suomen talouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehitystä, tuottaa siitä riippumattomat arviot ja julkaista vuosittain tuottavuus ja kilpailukyky -raportti. Lisäksi lautakunta osallistuu muiden EU:n jäsenvaltioiden tuottavuuslautakuntien ja EU:n talouspoliittisen komitean kanssa käyttävään keskusteluun ja tietojen vaihtoon.