Valtiovarainministeri Annika Saarikon puhe eduskunnan täysistunnossa
Valtiovarainministeri Annika Saarikon puhe eduskunnan täysistunnossa Helsingissä maanantaina 19. huhtikuuta 2022.
Arvoisa puhemies, hyvät kollegat,
Helmikuun alussa esittelin teille hallituksen ensimmäisen lisätalousarvion tälle vuodelle. Toivoin silloin, että kyseessä olisi vihdoin viimeinen koronalisätalousarvio. Totesin myös, että kaikkeen täytyy varautua.
Kaikkeen täytyy varautua – totisesti.
Arvoisa puhemies,
Hallitus joutui laatimaan julkisen talouden suunnitelman vuosille 2023-2026 hyvin erilaisissa olosuhteissa kuin vielä alkuvuodesta ajattelimme.
Valtiovarainministeriön helmikuun puolivälissä tehdyssä esityksessä julkisen talouden suunnitelmaksi oletuksena oli suhteellisen vahva talouskasvu vielä tälle vuodelle.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan alensi talouden kasvuennustetta, lisäsi inflaatiopaineita ja ylipäätään epävarmuutta sekä toi uusia menotarpeita puolustukseen ja turvallisuuteen. Hyökkäys on vastenmielinen ja tuomittava. Sydämemme ovat ukrainalaisten puolella.
Valtiovarainministeriön talousarviovalmistelun perusteita uusi toimintaympäristö ei kuitenkaan järkyttänyt. Sen pohjalta käytiin ministeriöiden kahdenväliset neuvottelut ja hallituksen yhteinen neuvottelu 5. huhtikuuta, hyökkäyksen luomat lisätarpeet tietenkin huomioon ottaen.
Hallitus päätti toteuttaa viime vuonna linjaamansa 370 miljoonan euron pysyvät säästöt kehystasoa alentamalla sekä kohdentamalla ne 328 miljoonan euron osalta hallinnonaloittain.
Veikkausyhtiön tuottojen ohjaaminen valtion yleiskatteelliseksi tuloksi toteutettiin parlamentaarisen työryhmän ehdotuksen mukaisesti.
Myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoja lisätiin parlamentaarisen työryhmän esityksen pohjalta. Lisäys on yhteensä 344 miljoonaa euroa verrattuna aiempaan kehystasoon. Aivan välttämättömiä yksityisiä tutkimus- ja kehitysinvestointeja vauhdittaa lisäksi uusi verokannustin, joka otetaan käyttöön ensi vuoden alusta alkaen.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostukset ovat osa hallituksen keskeistä tavoitetta vahvistaa talouden kasvun edellytyksiä. Pitkäjänteinen, vahva ja luonnon kannalta kestävä talouskasvu on paras keino hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi ja julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi.
Kasvun tueksi riihessä löydettiin ratkaisu myös investointien lupamenettelyjen vauhdittamiseen niin, että energiaomavaraisuuden lisäämistä pystytään nopeuttamaan entisestään.
Kolmas kasvun vahvistamisen avain on työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto, johon jo hallituksen aiemmat päätökset ovat antaneet paljon vauhtia ja niiden toimeenpanoa seurataan tiiviisti.
Talouskasvun edellytyksistä huolehtimisessa on otettu oppia myös menneestä. Finanssikriisistä toipumiseen meni taannoin noin 10 vuotta, mutta edellisestä, 1990-luvun lamasta toivuttiin paljon nopeammin juuri kohdentamalla menoja tutkimus- ja kehitysrahoitukseen määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Silloin päästiin vahvaan investointien ja tuottavuuden kasvuun mobiiliteknologian siivittämänä. Julkisen velan BKT-suhde taittui nopeasti.
Arvoisa puhemies,
Suomella on vahvaa edelläkävijyyttä ja kilpailukykyä ilmastonmuutosta hillitsevien teknologioiden, tuotannon ja palveluiden alalla. Näistä voi löytyä myös Suomen uusi ”Sampo” eli investointien ja kasvun moottori. Suomen kestävän kasvun ohjelmasta noin miljardi euroa kohdentuu investointeihin puhtaaseen energiantuotantoon, vähäpäästöisiin innovaatioihin, rakennusalan ympäristöratkaisuihin sekä sähköisen liikenteen latausinfrastruktuuriin.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan antoi puhtaan teknologian investoinneille vielä uuden pontimen eli omavaraisuuden. Hallituksen esitys julkisen talouden suunnitelmaksi sisältääkin lisätoimia, joilla vauhditetaan irtautumista Venäjän fossiilisesta energiasta – enemmän kotimaista energiantuotantoa ja fossiilista energiaa korvaavan teknologian hyödyntämistä.
Kehysriihen yhteydessä päätettiin myös pienituloisimpien kansalaisten sopeutumista äkilliseen energiahintojen nousuun aikaistamalla elinkustannusten nousua vastaavaa indeksikorotusta sosiaalietuuksiin. Tämä on oikeudenmukaista ja tarpeen yhteiskunnallisen eheyden ja eriarvoisuuden vähentämisen kannalta.
Arvoisa puhemies, hyvät kollegat,
Koronakriisissä valtio joutui ottamaan iskuja vastaan yritysten, kuntien ja yksittäisten ihmisten sijasta. Tarkoituksena oli rakentaa siltaa yli vaikeimman ajan, kompensoida rajoitusten haittoja elinkeinoelämälle ja ylläpitää työllisyyttä, kunnes päästään takaisin normaalimpaan aikaan.
Toki myös nyt tarvitaan valtion toimia, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan on erilainen kriisi. Turvallisuusympäristömme muuttui peruuttamattomasti. Venäjän eristäminen muun muassa fossiilisista polttoaineista irtautumalla tarkoittaa nopeaa siirtymää aivan uudenlaiseen toimintaympäristöön.
Valtion on toimittava myös uudessa kriisissä, mutta toisella tavalla kuin koronakriisissä: varautumalla ja vauhdittamalla siirtymää sekä estämällä eriarvoisuuden kasvua. Kaikkia markkinoiden aiheuttamia ongelmia ja äkillisiä muutoksia valtio ei pysty kompensoimaan tai korjaamaan.
Hallitus tekee merkittäviä panostuksia maanpuolustukseen, kyber- ja rajaturvallisuuteen sekä sotaa Ukrainasta pakenevien auttamiseksi.
Suomen sotilaallisessa toimintaympäristössä tapahtunut muutos edellyttää pitkäjänteistä puolustuskyvyn vahvistamista sekä nopeaa lyhyen ja keskipitkän aikavälin lisäresursointia Puolustusvoimien määrärahoihin. Lisäresursointi aloitetaan välittömästi jo kuluvana vuonna. Vuotuiset toimintamenot kasvavat 130–200 miljoonalla. Kertausharjoituskoulutettavien reserviläisten määrä lisääntyy ja materiaalin kunnossapidon taso nousee. Lisäksi puolustusmateriaalihankintoihin osoitetaan kehyskaudella yhteensä noin 1,5 miljardin euron lisäys.
Myös Rajavartiolaitosta vahvistetaan muun muassa hankkimalla uudet valvontalentokoneet. Puolustuksen ja rajan nopeisiin menotarpeisiin palataan vielä toukokuussa tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa. Samoin kyberturvallisuutta vahvistavat toimet aloitetaan välittömästi tänä vuonna, mutta myös kehyksessä osoitetaan lisävoimavaroja useita kymmeniä miljoonia vuosittain.
Ukrainasta sotaa pakenevat ihmiset ovat tilapäisen suojelun piirissä. Tavoite on saada heidät nopeasti osaksi normaalia, arkea, työelämää ja koulunkäyntiä. Kuntien rooli tässä on keskeinen ja hallitus korvaa kunnille niille aiheutuvat menot, joihin on myös kehyksessä varauduttu.
Arvoisa puhemies,
Venäjän hyökkäyksen vuoksi julkisen talouden perustana olevat reaalitalouden ennusteet ovat harvinaisen epävarmoja. Hyökkäystä edeltäviin ennusteisiin verrattuna Suomen BKT-kasvu lähestulkoon puolittuu tältä vuodelta. Ensi vuodelle oletamme kasvun jatkuvan 1,7 prosentin tasolla. Näillä kasvuoletuksilla budjettitalouden alijäämä olisi kehyskaudella keskimäärin 7,2 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen olisi ensi vuonna liki 67 prosenttia (66.9). Velkasuhde lähtisi kehyskauden loppupuolella kasvuun mm puolustus, tki ja velan korkomenojen kasvun vuoksi. Velkasuhteen pitämiseksi aisoissa tarvitaan siis lisää talouden kasvua vauhdittavia toimia sekä menojen priorisointia. Myönteistä on se, että työllisyysaste on noussut erittäin suotuisasti ja lähenee kehyskauden lopulla 75 prosenttia eli hyvää pohjoismaista tasoa ja hallituksen itselleen asettamaa tavoitetta.
On syytä huomioida, että hyvinvointialueuudistus muuttaa ensi vuonna olennaisesti valtion budjetin rakennetta. Kuntien sote-menot siirtyvät valtion budjettiin ja näin menotaso kasvaa 13,9 miljardilla. Valtionosuudet hyvinvointialueille katetaan valtionverotuksella ja kuntavero vastaavasti kevenee lähes 13 prosenttiyksikköä. Hyvinvointialueiden onnistuminen sosiaali- ja terveysmenojen kasvun hillinnässä on tärkeää koko julkisen talouden kannalta. Tätä hallitus varmistaa mm. tuottavuutta lisääviä kertaluonteisia ICT-investointeja tukemalla.
Hyvät kansanedustajat, Euroopassa on sota. Tästä syystä hallitus joutui tekemään kehyspoikkeuksen jolla tilanteeseen välittömästi liittyvät maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden, kyberturvallisuuden välttämättömät menolisäykset, joista edellä kerroin, katetaan kehyksen ulkopuolisina. Samoin Ukrainaan annettu apu, sotaa pakenevien ukrainalaisten auttaminen ja sotaan liittyvien pakotteiden välittömät vaikutukset valtion toiminnalle katetaan kehyksen ulkopuolisina. Lisäksi kehyksen ulkopuolisena rahoitetaan tänä vuonna energiahintojen nousun takia tehtävät yksittäiset toimet sekä määräaikaiset huoltovarmuuden kannalta välttämättömät investoinnit jotka lisäävät kotimaista energiantuotantoa ja vauhdittavat fossiilisesta energiasta luopumista. (Näitä yllättäviä menoja vastaavien leikkausten tekeminen muista menoista nopealla aikataululla ei olisi ollut kasvun tai yhteiskunnallisen eheyden kannalta perusteltua.)
Arvoisa puhemies,
Hallituksen talouspolitiikkaa on tehty tällä vaalikaudella poikkeuksellisen vaihtelevassa toimintaympäristössä. Korona-kriisin aikana valtio velkaantui nopeasti, mutta onnistui samalla ylläpitämään työllisyyttä ja vahvistamaan kasvun edellytyksiä. Kriisin aikana valmisteltiin merkittäviä tulevaisuuteen suuntaavia rakenteellisia toimia: oppivelvollisuus-, sote- ja työllisyyspalveluiden uudistukset.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan palautti kansakunnan, valtion ja politiikan perusasioiden äärelle. Syntyi uusi tärkeysjärjestys. Kaikinpuolisesta turvallisuudesta huolehtiminen, huoltovarmuus sekä kotimaisen ruoan ja energian saanti nousivat yhdessä yössä tärkeysjärjestyksen kärkeen.
Mutta myös tässä kriisissä on mahdollisuus uudistua ja vahvistaa tulevaisuuden kestävää talouskasvua. Hallituksen on myös tarpeen vaalia kykyä reagoida toimintaympäristön muutoksiin niiden vaatimalla tavalla ihmisten turvallisuus ja hyvinvointi varmistaen. Hallituksen julkisen talouden suunnitelman vuosille 2023-2026 voi tiivistää seuraavasti:
Varaudumme. Uudistumme. Pärjäämme.