Hoppa till innehåll
Statsrådet och ministerierna Media

Talous elpyy koronaepidemian määräämässä tahdissa

Valtiovarainministeriö
17.12.2020 11.30
Tiedote

Talouskasvu kiihtyy 2,5 prosenttiin vuonna 2021 koronaepidemian hellittäessä, ennustaa valtiovarainministeriö 17. joulukuuta julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan.

Vuoden 2020 aikana talous supistuu 3,3 prosenttia. Koronapandemian väistyminen vuoden 2021 aikana palauttaa talouden lähemmäs normaaleja aikoja. Sitä ennen talouskasvu on edelleen hidasta rajoitustoimien lisääntymisen, taloudenpitäjien vähäisen luottamuksen sekä epävarmuuden kasvun vuoksi. Vuoden 2021 toisella puoliskolla talous kasvaa ripeästi. Bruttokansantuotteen (BKT) arvioidaan kasvavan 2,0 prosenttia vuonna 2022 ja 1,4 prosenttia vuonna 2023. 

Ennuste perustuu oletukselle, että koronaepidemiaan liittyvät tautitapaukset vähenevät voimakkaiden rajoitusten myötä vuodenvaihteen aikana. Jos tautitapausten määrä kääntyy uudestaan nousuun rajoitusten höllentämisen jälkeen, rajoituksia voidaan joutua jälleen kiristämän vuoden 2021 alkupuolella. Tämä luo epävarmuutta, mikä heikentää talouden palautumista vuoden 2021 keväällä. Rokotteiden käyttöönotto kevään aikana parantaa taloudenpitäjien uskoa tulevaisuuteen ja palauttaa vähitellen yhteiskunnan toimintoja kohti normaaleja aikoja.

Julkisen talouden tulojen ja menojen välinen epätasapaino pysyy yli 5 prosentissa suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Alijäämä pienenee tulevina vuosina asteittain mutta jää kuitenkin niin suureksi, että julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen näyttää jatkavan kasvuaan koko 2020-luvun alkupuolen ajan.

”Epidemia on ollut poikkeuksellista aikaa taloudessa ja yhteiskunnassa. Kun alkaa olla selvää, että Suomi on siirtymässä epidemian jälkeiseen aikaan, talouspolitiikan painopisteen olisi perusteltua siirtyä akuutista kriisinhoidosta talouden kasvun edellytysten vahvistamiseen ja julkisen taloudenpidon vakauttamiseen”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.

Pandemian kulku ohjaa maailmantaloutta

Maailmantalous elpyy koronapandemian aiheuttamasta syvästä taantumasta vuoden 2021 kuluessa. Elpyminen painottuu vuoden jälkipuoliskolle. Maailmankauppa on kesästä 2020 lähtien alkanut palautua pandemian aiheuttamasta syvästä romahduksesta, ja sen toipuminen jatkuu vähitellen. Kiinan talous on jo lähes palautunut kriisiä edeltävälle tasolle, mutta pandemia estää talouden normalisoitumista vielä useilla talousalueilla.

Elpyminen jatkuu lyhyen suvantovaiheen jälkeen

Suomessa talouden selvä toipuminen koronaepidemiasta siirtyy vuoden 2021 puolelle, sillä epidemian toinen aalto hidastaa talouskasvua tilapäisesti vuodenvaihteen ympärillä. Palveluiden kulutus vähenee uudelleen epidemian toisen aallon voimasta, mutta tavaroiden kulutus pysyy vahvana. Palveluiden kulutuksen odotetaan elpyvän vasta, kun kuluttajien luottamus palautuu vähitellen normaaliksi. 

Yksityisten investointien keskimääräinen kasvuvauhti jää vaisuksi. Vähitellen tointuva globaali talouskehitys kääntää investoinnit nousuun. Uusien rakennushankkeiden aloitusten ennakoidaan kuitenkin lykkääntyvän, ja asuntoinvestoinnit kääntyvät laskuun. 

Maailmankauppa on jo kääntynyt kasvu-uralle, millä on ollut suotuisa vaikutus tavaroiden vientiin, mutta palveluvienti vähenee edelleen. Vientiyritysten tuotannon kasvu lisää muualta maailmasta tuotujen välituotteiden kysyntää, ja nettoviennin vaikutus talouden kasvuun jää vaatimattomaksi. Kotimaisen arvonlisäyksen osuus viennistä ja BKT:sta ei ole noussut samassa suhteessa kuin EU:ssa keskimäärin.

Julkinen talous sukeltaa edelleen syvällä vuonna 2021

Vuoden 2021 puolelle jatkuva koronaepidemia sekä hallituksen päättämät yrityksiä, kansalaisia ja talouden elpymistä tukevat toimet pitävät julkisen talouden alijäämän hyvin suurena vuonna 2021. Ei-kiireellisen hoidon lykkääminen epidemian aikana aiheuttaa lisäksi palvelu- ja hoitovelkaa, joka lisää sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvupainetta epidemian laannuttua.

Julkinen velka kasvaa 69 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2020. Vuonna 2021 velkasuhteen kasvu hidastuu, kun epidemia väistyy ja talous elpyy. Julkisen talouden tulojen ja menojen välinen epätasapaino sekä väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu ylläpitävät kuitenkin velkasuhteen kasvua myös tulevina vuosina. Julkisen velkasuhteen arvioidaan olevan 75 prosenttia vuonna 2025.

Kehitys voi vielä yllättää molempiin suuntiin

Talouskasvu voi jäädä ennustettua hitaammaksi tilanteessa, jossa tautitapausten määrän kasvu kiihtyisi joko rajoitustoimien myöhästyessä tai niiden osoittautuessa tehottomiksi. Sairaalahoidon tarpeen lisääntyminen johtaisi myöhemmin huomattavasti kireämpiin rajoitustoimiin, mikä puolestaan hidastaisi talouskasvua entisestään.

Tautitapausten ja sairaalahoidon tarpeen lisääntyminen vähentää talouden luottamusta voimakkaasti, mikä hidastaa talouskasvua merkittävästi. Toisaalta taloudellisten vaikutusten mittaluokka riippuu myös julkisen vallan toimista epidemian hillitsemiseksi ja talouden tukemiseksi.  

Talous elpyy sitä nopeammin, mitä nopeammin rokotteita on saatavilla, miten suuri osa väestöstä rokotetaan ja mitä tehokkaampi rokote on. Rokotteiden luottamusta kohentava vaikutus voi myös olla arvioitua voimakkaampi, jolloin talous voi normalisoitua oletettua aikaisemmin. Erityisesti tämä lisäisi palveluiden nopeampaa ja voimakkaampaa palautumista sekä kotimaassa että kansainvälisesti. 

Voimakkaita toimia tuotannon ja kysynnän elvyttämiseksi on aloitettu ja suunnitteilla EU:ssa. Näiden toimien toteutuminen kuten myös Suomen hallituksen päättämät ja suunnittelemat toimet talouden elvyttämiseksi tukevat tuotantoa sekä meillä että muualla. 

Lisätietoja:
Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)vm.fi
Finanssineuvos Jukka Railavo, puh. 02955 30540, jukka.railavo(at)vm.fi (reaalitalous)
Finanssineuvos Marja Paavonen, puh. 02955 30187, marja.paavonen(at)vm.fi (julkinen talous)