Hallitus esittää muutoksia Finanssivalvonnan maksuihin
Finanssivalvonnan maksuihin on odotettavissa korotuksia, jotta maksut riittävät kattamaan valvonnan kustannukset. Taustalla on etenkin rahoitusalan rakennemuutos.
Valvontamaksu on veronluonteinen maksu, jota Finanssivalvonta perii valvomiltaan yrityksiltä, esimerkiksi pankeilta ja vakuutusyhtiöiltä. Valvontamaksu koostuu kiinteästä perusmaksusta, suhteellisesta maksusta tai näiden yhdistelmästä.
Hallitus esittää, että perusmaksu nousee seitsemän prosenttia. Korotus vastaa bruttokansantuotteen nousua vuosina 2008–2015, jolloin nykyinen laki on ollut voimassa. Suhteellisen maksun kertoimet alenevat viidellä prosentilla.
Muutosten perusteena on, että maksurasite on viime vuosina siirtynyt suhteellista maksua maksaville, kun taseet ja liikevaihto ovat kasvaneet.
Finanssivalvonta perii valvontamaksua myös ulkomaisilta luottolaitoksilta, jotka ovat saaneet toimiluvan Euroopan talousalueella (ETA) ja joilla on sivuliike Suomessa. Esityksen mukaan näille luottolaitokselle tulee kolme eri maksuluokkaa, kun niitä on nykyisin vain yksi. Luokka määräytyy sivuliikkeen toiminnan laajuuden ja merkittävyyden mukaan, jotta maksut vastaavat valvontatyön määrää.
Rakennemuutos vaikuttaa
Suurempi vaikutus maksuihin on rahoitusalan rakennemuutoksella. Suomen suurin luottolaitos on ilmoittanut muuttavansa yhtiörakennettaan siten, että suurin osa sen toiminnoista Suomessa hoidetaan jatkossa sivuliikkeen välityksellä.
Alan rakennemuutoksen odotetaan pienentävän luottolaitosten yhteenlaskettua tasetta ja siten myös valvontamaksujen yhteenlaskettua enimmäismäärää. Tähän asti Finanssivalvonta on pystynyt antamaan alennuksia maksujen enimmäismäärästä.
Valtiovarainministeriö arvioi, että yksittäisten toimijoiden valvontamaksut nousevat noin 50 prosenttia, jos Finanssivalvonnan pitää pienentää maksualennuksia tai poistaa ne kokonaan. Jos ulkomainen sivuliike siirtyy uuteen merkittävän sivuliikkeen kategoriaan, maksukorotus on noin 100 prosenttia.
Valvontamaksujen katettava kustannukset
Maksumuutosten tavoitteena on varmistaa, että
- valvontamaksut riittävät kattamaan valvonnan kustannukset
- Finanssivalvonta pystyy sopeutumaan joustavasti rahoitusmarkkinoiden rakenteen muutokseen
- eri ryhmien valvontamaksut vastaavat pääpiirteissään niitä koskevien valvontatehtävien laajuutta.
Jatkossa rahoitusala kattaa noin kaksi kolmasosaa maksuista ja vakuutusala kolmasosan. Tämä vastaa valvonnan työmäärän jakautumista.
Joustavuutta johtokunnan kokoon
Lisäksi muutoksia tulee Finanssivalvonnan johtokuntaan. Jäseniä on vastedes viidestä kuuteen, kun nykyisin määrä on viisi.
Hallitus esittää muutoksia muun muassa lakiin Finanssivalvonnasta ja lakiin Finanssivalvonnan valvontamaksuista. Lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.
Hallituksen esitys julkaistaan päätökset-sivulla.
Lisätietoja:
Finanssineuvos Pauli Kariniemi, puh. 02955 30210, etunimi.sukunimi(at)vm.fi