Kuntatalousohjelma
Epävarmuus ja eriytyminen varjostavat kuntataloutta
Kuntien taloudessa on edelleen tuntuva sopeuttamistarve. Yksittäisten kuntien talouden tilanteet vaihtelevat voimakkaasti, ja kuntakentässä on nähtävissä sekä taloudellista että toiminnallista eriytymistä. Suurissa ja kasvavissa kunnissa on runsaasti investointitarpeita. Samalla kuitenkin pienenevät lapsi- ja nuorisoikäluokat haastavat kuntia toiminnan sopeuttamisessa vähenevää palvelutarvetta vastaavaksi. Ongelmat työvoiman saatavuudessa, kaupungistuminen sekä syntyvyyden väheneminen edellyttävät uusia palveluiden järjestämistapoja niin kunnissa kuin valtakunnallisestikin.
Vuonna 2024 kuntatalouden tilanne heikkeni ennakoidusti, mikä johtui erityisesti sote-uudistukseen liittyvien kertaluonteisten erien poistumisesta. Kuntatalous ei kuitenkaan heikentynyt niin paljon kuin vielä edellisen syksyn kuntatalousohjelmassa arvioitiin. Ennakoitua parempaa tulosta selittivät toimintakulujen maltillinen kasvu sekä verotulojen odotettua parempi kehitys.
Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate heikkeni edellisvuodesta noin 1 miljardilla eurolla noin 3,5 miljardiin euroon vuonna 2024. Tilikauden tulos säilyi 1,1 miljardia euroa positiivisena, mutta sekin heikkeni edellisvuoteen verrattuna noin 0,65 miljardia euroa.
Kuntatalouden rahoituksellista tasapainoa mittaava toiminnan ja investointien rahavirta kääntyi vuonna 2024 0,45 miljardia euroa negatiiviseksi, mikä vaikutti osaltaan siihen, että lainamäärä kasvoi 0,73 miljardilla eurolla 20,6 miljardilla euroon.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on vuonna 2026 noin 3,5 miljardia euroa
Kuntien valtionapuihin osoitetaan noin 5,9 miljardia euroa vuonna 2026. Laskennalliset valtionosuudet ovat noin 4,8 miljardia euroa, kuntien verotulomenetysten korvaukset 0,6 miljardia euroa ja muut valtionavut 0,5 miljardia euroa.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on vuonna 2026 noin 3,5 miljardia euroa. Valtionosuus nousee kevään 2024 valtiontalouden kehyspäätökseen verrattuna noin 320 miljoonaa euroa ja vuoden 2025 talousarvioon verrattuna noin 130 miljoonaa euroa. Valtionosuutta kasvattavat vuonna 2026 valtionosuuden laskentatekijöiden muutokset, uudet ja laajenevat tehtävät, indeksikorotus sekä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus. Valtionosuuteen vaikuttavat vähentävästi hallitusohjelman mukainen indeksijarru ja valtionosuuteen tehtävät vähennykset.
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2026–2029 sisältää muun muassa varautumisen sote-uudistuksen omaisuusjärjestelyistä kunnille aiheutuvien kustannusten korvaamiseen yhteensä 150 miljoonalla eurolla vuosina 2027–2029. Lisäksi kuntatalouteen vaikuttaa peruspalvelujen valtionosuuden vähentäminen osana sopeutustoimia 75 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 alkaen.
Kokonaisuudessaan hallituskauden aikaiset päätökset vahvistavat kuntataloutta vuosina 2026—2029.
Tulojen ja menojen välinen merkittävä epätasapaino edellyttää tasapainottamistoimien jatkamista
Kuntatalouden vuosikatteen arvioidaan heikentyvän vuonna 2025 edelleen noin 0,6 miljardilla eurolla. Vuosikatteen heikkeneminen jää kuitenkin väliaikaiseksi, sillä sen arvioidaan vahvistuvan hieman jo vuosina 2026–2027 verotulojen kasvun piristyessä ja suhdanteen parantuessa. Kuntien talouspaineita lisäävät muun muassa palkkojen nousu, palveluverkon sopeutustarpeet, kasvaneet rahoitusvastuut työllisyydenhoidossa, kasvukeskusten investointitarpeet sekä sote-kiinteistöjen lain mukaisen vuokra-ajan päättyminen.
Painelaskelman perusteella vuosikatteet eivät riitä kehysvuosina nettoinvestointeihin. Kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirta jää painelaskelmassa noin 1,6 miljardia euroa negatiiviseksi vuosina 2026–2027 ja pysyy senkin jälkeen yli 1 miljardi euroa negatiivisena. Samalla kuntatalouden lainakannan arvioidaan kasvavan kehyskauden aikana voimakkaasti.
Kuntien verotulojen arvioidaan olevan vuonna 2025 yhteensä noin 14,3 miljardia. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna verotulot kasvavat noin 1 prosentilla. Vuonna 2026 verotulojen ennustetaan kasvavan 5,4 prosenttia.
Tulojen ja menojen merkittävä epätasapaino edellyttää kuntataloudessa pitkäjänteistä päätöksentekoa, yhä jatkuvia talouden tasapainottamistoimia tulevina vuosina sekä uusia palveluiden järjestämistapoja, joissa korostuu yhteistyö sekä kuntien että yksityisen sektorin välillä.
Kuntakokoryhmittäisen kuntatalouden painelaskelman perusteella kunnallisveron laskennallinen korotuspaine kasvaa vuosina 2026–2027 lähes kaikissa kuntakokoryhmissä, mutta niiden sisällä on kuitenkin huomattavaa vaihtelua. Suurin veronkorotuspaine on pienissä alle 5 000 asukkaan kunnissa.
Mikä on kuntatalousohjelma?
Kevään kuntatalousohjelma syventää julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevaa arviointia. Kuntatalousohjelman painopiste on kuntatalouden kehitysnäkymien ja hallituksen kuntatalouteen vaikuttavien toimenpiteiden tarkastelussa. Kuntatalousohjelma valmistellaan valtiovarainministeriön nimeämässä sihteeristössä, jossa ovat mukana kaikki keskeiset kuntien tehtävälainsäädäntöä ja kuntatalouteen vaikuttavia valtion toimenpiteitä valmistelevat ministeriöt sekä Suomen Kuntaliitto.
- Kuntatalousohjelma 2026 - 2029 (julkaisu)
- Kuntatalousohjelma (verkkosivu vm.fi, sisältää painelaskelmat)
Lisätietoja:
Finanssineuvos, yksikön päällikkö Pasi Leppänen, puh. 02955 30564 (kuntatalousohjelma)
Neuvotteleva virkamies Lotta Mattsson, puh 02955 30457 (kuntatalousohjelma)
Erityisasiantuntija Teija Kauhanen, puh. 02955 30619 (kuntatalousohjelma ja valtionosuuslaskelmat)
Finanssineuvos Ville Salonen, puh. 02995 30388 (kuntatalousohjelma)
Erityisasiantuntija Lauri Piirainen puh. 02995 30521 (kuntien painelaskelmat, valtionosuuslaskelmat)