Hankejohtaja Tuula Lybeck
Suomi näyttää suuntaa valtionavustustoiminnan kehittämisessä
Suomessa koko valtionhallinto siirtyy vaiheittain valtionavustustoiminnan uuteen toimintamalliin ja ottaa käyttöön sitä tukevat yhteiset kansalliset valtionavustustoiminnan verkkopalvelut. Mutta miten valtionavustustoimintaa kehitetään muissa Euroopan maissa? Entä mitä se kertoo Suomessa tehtävästä kehitystyöstä? Ainakin sen, että Suomi etenee kehittämistyön etujoukoissa.
Suomi tavoittelee muiden maiden tavoin digitalisaatiohyötyjä
Valtionavustukset ovat valtion varoista myönnettävää harkinnanvaraista julkista rahoitusta, jolla tuetaan yhteiskunnallisesti tarpeelliseksi katsottavaa toimintaa tai hanketta. Sekä valtionavustusten hakemiseen että myöntämiseen liittyviä prosesseja digitalisoidaan, jotta niistä saataisiin entistäkin avoimempia ja sujuvampia. Samankaltaista kehitystyötä tehdään tällä hetkellä ympäri Eurooppaa.
Yksi kehitystyötä tehneistä maista on Norja, jossa on selvitetty valtionavustustoiminnan tilaa ja tulevaisuutta viime vuosina. Maidemme kehitystyön lähtökohdat ovat hyvin samanlaiset. Norjassa oli vuonna 2016 noin 600 tukiohjelmaa, kun Suomessa on useita satoja valtionavustushakuja vuosittain. Norjan tukiohjelmia hallinnoi 90 organisaatiota, mikä vastaa myös hyvin suomalaisten valtionapuviranomaisten lukumäärää.
Norjan pitkän ajan tavoitteena on yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa valtion tukijärjestelmät. Norjassa digitalisoidaan erityisesti järjestöjä koskevaa valtionavustustoimintaa – uutta mallia on tarkoitus laajentaa vasta myöhemmin koskemaan myös muita kuin järjestöjä. Ruotsissa pohditaan puolestaan kuntia koskevan valtionavustustoiminnan uudistamista.
Vaikuttaa siis siltä, että kehittämishankkeemme on laajempi kuin muissa maissa. Tällä hetkellä uudistamme valtionavustustoimintaa kokonaisuutena muun muassa järjestöjen ja kuntien kanssa, kun monessa muussa massa kehittämistyötä aloitetaan yhden hakijaryhmän kanssa. Myöhemmin on lisäksi tarkoitus jatkaa yksityishenkilöiden, tutkimuslaitosten ja yritysten valtionavustustoiminnan kehittämiseen.
Eri maat ottavat verkkopalveluja käyttöön samasta syystä
Valtionapuviranomaiset myöntävät Suomessa vuosittain noin neljä miljardia euroa valtionavustuksina esimerkiksi järjestöille, kunnille, yrityksille ja yksityishenkilöille. Tällä hetkellä meillä ei ole kuitenkaan selkeää kokonaiskuvaa valtionavustusten kohdentamisesta ja käytöstä – kuten ei ole myöskään monella verrokkimaalla. Uuden toimintamallin ansiosta saamme kuitenkin valtionavustusten vaikutuksista yhteiskuntaan jatkossa entistä paremmin tietoa.
Halu avata tietoa ja vahvistaa viranomaisten tiedonvaihtoa yhdistää erityisesti Suomea ja Hollantia. Kuten Hollannissa, jatkossa myös kuka tahansa voi tarkistaa Tutkiavustuksia.fi-palvelustamme, kuinka paljon valtionavustuksia on haettu, myönnetty ja maksettu. Tämä lisää avustustoiminnan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta.
Otamme kehitystyössämme mallia myös Tanskasta. Tanskassa on julkaistu vuodesta 2017 lähtien kaikkien eri viranomaisten valtionavustusohjelmat yhdessä verkkopalvelussa statens-tilskudspuljer.dk. Avaammekin ensi vuonna uuden Haeavustuksia.fi-palvelun, joka kokoaa tulevaisuudessa kaikki eri valtionapuviranomaisten valtionavustushaut yhteen paikkaan.
Kehitystyö on Suomessa laajempaa kuin muissa maissa
Suomella ja sen verrokkimailla on samankaltaiset syyt kehittää valtionavustustoimintaa. Meidän kaikkien kehitystyössä yhdistyy julkisen hallinnon digitalisaatio ja tietoperustaisuus, kuten myös tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa.
Suomessa tehtävän kehittämistyön laajuus kertoo kuitenkin siitä, että etenemme asiassa etujoukoissa. Koska kehittämishankeemme on todella laaja, kasvattaa se samalla kehitystyön vaativuutta. Emme ole valinneet helpointa reittiä.
Kehitämme valtionavustustoimintaa yhdessä ja yhtenäisesti julkisen hallinnon uudistamisen strategian mukaisesti. Se tarkoittaa ilmiöiden ja vaikuttavuuden tarkastelua, palvelujen suunnittelua ja kehitystä sekä siilojen purkamista yhdessä valtionavustusten hakijoiden ja myöntäjien kanssa.
On tärkeää, että valtionavustustoimintaa uudistetaan yhdessä julkisen hallinnon ja avustusten hakijoiden kanssa vakaa askel kerrallaan kuluvan vuosikymmenen aikana. Pitkän ajan tavoitteemme on läpinäkyvä, osallistava, vaikuttava, kestävää yhteiskuntaa tukeva valtionavustustoiminta vuoteen 2030 mennessä.
Tuula Lybeck
Hankejohtaja, valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke