Hoppa till innehåll
  • Statsrådet
    • Statsrådets kansli
    • Försvars­ministeriet
    • Kommunikations­ministeriet
    • Utrikes­ministeriet
    • Finans­ministeriet
    • Arbets- och närings­ministeriet
    • Justitie­ministeriet
    • Under­visnings- och kultur­ministeriet
    • Social- och hälsovårds­ministeriet
    • Inrikes­ministeriet
    • Jord- och skogs­bruks­ministeriet
    • Miljö­ministeriet

Valitse kieli:

This page is in Finnish. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på finska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea suomagillii Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dehe vállje giela:

Taat sijđo lii suomâkielân Sirduu anarâškielâlijd sijđoid »

Tâi valjii kielâ:

Tät seidd lij lääʹddǩiõʹlle Sirddu lääʹddǩiõllsaž seiddõʹsse »

Leʹbe vaʹlljed ǩiõl:

Язык этого сайта финский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en finnois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Finnisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on englanniksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

Choose language:

Den här sidan är på engelska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea eŋgelasgillii Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dehe vállje giela:

Taat sijđo lii eŋgâlâskielân Sirduu anarâškielâlijd sijđoid »

Tâi valjii kielâ:

Tät seidd lij eŋgglõsǩiõʹlle Sirddu lääʹddǩiõllsaž seiddõʹsse »

Leʹbe vaʹlljed ǩiõl:

Язык этого сайта английский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en anglais. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Englisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ruotsiksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Swedish. Go to the English site »

Or choose language:

Välj språk:

Dát siidu lea ruoŧagillii Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dehe vállje giela:

Taat sijđo lii ruotâkielân Sirduu anarâškielâlijd sijđoid »

Tâi valjii kielâ:

Tät seidd lij ruõccǩiõʹlle Sirddu lääʹddǩiõllsaž seiddõʹsse »

Leʹbe vaʹlljed ǩiõl:

Язык этого сайта шведский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en suédois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Schwedisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on pohjois-saameksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in North Saami. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på nordsamiska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Vállje giela:

Taat sijđo lii tavesämikielân Sirduu anarâškielâlijd sijđoid »

Tâi valjii kielâ:

Tät seidd lij tâʹvvsääʹmǩiõʹlle Sirddu lääʹddǩiõllsaž seiddõʹsse »

Leʹbe vaʹlljed ǩiõl:

Язык этого сайта северосаамский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en same du Nord. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Nordsamisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on inarinsaameksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Inari Sámi. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på enaresamiska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea anárašgillii Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dehe vállje giela:

Valjii kielâ:

Tät seidd lij aanarsääʹmǩiõʹlle Sirddu lääʹddǩiõllsaž seiddõʹsse »

Leʹbe vaʹlljed ǩiõl:

Язык этого сайта инари-саамский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en sami inari. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Inari Sámi. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on koltansaameksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Skolt Sámi. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på skoltsamiska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea nuortalašgillii Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dehe vállje giela:

Taat sijđo lii nuorttâlâškielân Sirduu anarâškielâlijd sijđoid »

Tâi valjii kielâ:

Vaʹlljed ǩiõl:

Язык этого сайта скольт-саамский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en sámi skolt. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Skolt Sámi. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on venäjäksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Russian. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på ryska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea ruoššagillii Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dehe vállje giela:

Taat sijđo lii ruošâkielân Sirduu anarâškielâlijd sijđoid »

Tâi valjii kielâ:

Tät seidd lij ruõššǩiõʹlle Sirddu lääʹddǩiõllsaž seiddõʹsse »

Leʹbe vaʹlljed ǩiõl:

выберите язык:

Cette page est en russe. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Russisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ranskaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in French. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på franska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea fránskkagillii Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dehe vállje giela:

Taat sijđo lii ranskakielân Sirduu anarâškielâlijd sijđoid »

Tâi valjii kielâ:

Tät seidd lij fraansk-ǩiõʹlle Sirddu lääʹddǩiõllsaž seiddõʹsse »

Leʹbe vaʹlljed ǩiõl:

Язык этого сайта французский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Choisir la langue:

Diese Seite ist auf Französisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on saksaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in German. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på tyska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea duiskkagillii Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dehe vállje giela:

Taat sijđo lii saksakielân Sirduu anarâškielâlijd sijđoid »

Tâi valjii kielâ:

Tät seidd lij saksslaǩiõʹlle Sirddu lääʹddǩiõllsaž seiddõʹsse »

Leʹbe vaʹlljed ǩiõl:

Язык этого сайта немецкий. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en allemand. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Wählen Sie Ihre Sprache:

  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Media
Valtiovarainministeriö framsida
Meny
  • Framsida
  • Ansvarsområden
    • Finanspolitiken Budgeten, EU, internationellt
    • Ekonomiska utsikter Prognoser
    • Beskattning Skattesystemet och beredningen
    • Finansmarknaden Stabila och välfunktionerande marknader
    • Förvaltningspolitiken Förvaltningsutveckling och strukturer
    • Kommunärenden Ekonomi, strukturer och samarbete
    • Välfärdsområdena Uppgifter, verksamhet och ekonomi
    • Offentliga förvaltningens ICT Informationspolicy och styrning
    • Staten som arbetsgivare Personalen och arbetsgivarverksamheten
  • Aktuellt
  • Projekt och lagberedning
  • Publikationer
  • Ministeriet
  • Kontaktinformation
  • Pressmeddelanden och nyheter
  • Begäran om utlåtande
  • Evenemang
  • Aktuella teman
  • Finansministeriet i sociala medier
  • Beställ material

VUODENVAIHTEEN MUUTOKSIA

finansministeriet
Julkaisuajankohta 21.12.1998 22.00
Tyyppi:Tiedote -

Verotus

Vuoden 1999 veroasteikkolaki

Vuoden 1999 tuloveroasteikko lievenee tämän vuoden asteikkoon verrattuna. Asteikon kaikkien luokkien tulorajoja korotetaan 2 prosentilla ja marginaaliveroprosentteja ylintä lukuunottamatta alennetaan 0,5 prosenttiyksiköllä. Varallisuusveroasteikko ja yhteisön varallisuusveroprosentti pysyvät ennallaan.

Ennakkoperintä toimitetaan 1.1.1999 alkaen verovuoden 1999 veroperusteiden mukaisesti.

Progressiivinen tuloveroasteikko vuodelle 1999:

Verotettava ansiotulo vero alarajan kohdalla vero alarajan ylittävästä tulon osasta

47 000 - 63 000 50 5.5

63 000 - 80 000 930 15.5

80 000 - 112 000 3 565 19.5

112 000 - 176 000 9 805 25.5

176 000 - 312 000 26 125 31.5

312 000 - 68 965 38.0

Kaikkiaan tuloverotus kevenee 3,8 miljardilla markalla vuonna 1999.

Tuloverolaki

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärä nousee 5 500 markasta 8 600 markkaan. Vähennys alkaa pienentyä nykyisen 43 000 markan sijasta 75 000 markkaa ylittävältä tulon osalta. Pienennys on nykyisen 2 prosentin sijasta 3 prosenttia mainitun määrän ylimenevästä osuudesta.

Tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärä korotetaan 1 800 markasta 2 100 markkaan.

Verotettavan luovutusvoiton määrää laskettaessa sovellettava niin sanottu hankintameno-olettama muuttuu. Hankintameno-olettama on 20 prosenttia omaisuuden luovutushinnasta, ja jos omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta, 50 prosenttialuovutushinnasta. Lisäksi tarkistetaan osakkeiden hankinta-ajankohdan määrittämistä eräissä yritysmuodon muutostilanteissa.

Osingon pääomatulo-osuuden laskentaan tehdään rakenteellinen muutos. Pääoman tuottoaste laskee 15 prosentista 13,5 prosenttiin, mutta osinkoa ei enää vähennetä nettovarallisuudesta laskettaessa osakkeen matemaattista arvoa. Osakkeen matemaattista arvoa käytetään jaettaessa osinko pääomatulo- ja ansiotulo-osuuksiin. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta osinkojen verotukseen.

Osakaslainaa koskevia säännöksiä sovelletaan luonnollisen henkilön verovuonna osakeyhtiöstä nostamaan ja verovuoden päättyessä maksamatta olevaan rahalainaan, jos verovelvollinen tai hänen perheenjäsenensä omistavat vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista. Osakaslaina katsotaan lainansaajan veronalaiseksi pääomatuloksi. Takaisinmaksuvuonna verovelvollisella on oikeus vähentää maksamansa määrä pääomatuloistaan, jos laina maksetaan viimeistään viidentenä vuonna nostovuoden jälkeen. Osakaslainaa koskevia säännöksiä sovelletaan jo verovuodesta 1998 alkaen niihin osakaslainoihin, jotka on otettu 3.4.1998 tai sen jälkeen.

Laki elinkeinotulon verottamisesta

Irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöksestä tehtävän poiston enimmäismäärä alenee 30 prosentista 25 prosenttiin. Myös ammattimaiseen liikenteeseen käytetyn auton poistoprosentit alenevat. Arvoltaan vähäisten käyttöomaisuushankintojen hankintameno saadaan vähentää kokonaisuudessaan jo sinä verovuonna, jonka aikana käyttöomaisuus on otettu käyttöön. Eläkesäätiön kirjanpidossaan tekemä sijoitusomaisuuden arvonkorotus on veronalaista tuloa vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa.

Peitellyn osingon verotusta koskevien säännösten uudistaminen

Peiteltyyn osinkoon kohdistuva kahdenkertainen verotus poistetaan siten, että peitellyn osingon saajalle myönnetään hyvitys yhtiön maksamasta verosta. Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saama peitelty osinko on nykyiseen tapaan aina ansiotuloa. Muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa.

Kiinteistöverolaki

Kiinteistöveroprosenttien enimmäismääriä korotetaan. Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 0,20 - 1,00 ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentiksi 0,10 - 0,50. Nykyisin vastaavat prosentit ovat 0,20 - 0,80 ja 0,10 - 0,40.

Muiden asuinrakennusten, esimerkiksi kesäasuntojen, veroprosentti voidaan määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti. Nykyisin korotusosa voi olla enintään 0,50 prosenttiyksikköä. Voimalaitosrakennusten veroprosentti on enintään 1,40 ja ydinvoimalaitosrakennusten enintään 2,20. Nykyisin vastaavat prosentit ovat 1,00 ja 1,80.

Verovelvolliselle luottamussuoja

Uudistetussa verotusmenettelylaissa on säännös verovelvolliselle annettavasta luottamuksen suojasta. Asia on ratkaistava verovelvollisen eduksi, jos asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä ja verovelvollinen on toiminut vilpittömässä mielessä viranomaisen noudattaman käytännön tai ohjeiden mukaisesti, ja jos ei erityisistä syistä muuta johdu. Luottamusperiaate vahvistaa verovelvollisen asemaa myös nk. yhtiön sivuuttamistapauksessa.

Laissa on veroasian selvittämisvelvollisuuden pääperiaatteet. Sekä veroviranomaisen että verovelvollisen tulee mahdollisuuksiensa mukaan osallistua asian selvittämiseen. Pääasiallisesti sen osapuolen, jolla on siihen paremmat edellytykset, on esitettävä asiasta selvitystä.

Ennakkoperintälaki muuttuu siten, että ennakkoperintärekisteristä poistettu voidaan ottaa takaisin rekisteriin viimeistään vuoden kuluttua sieltä poistamisesta, jollei laiminlyöntien jatkumista ole pidettävä ilmeisenä. Nyt vastaava aika on kaksi vuotta.

PK-yrityksiä houkutellaan investoimaan kehitysalueelle

Kehitysalueelle tehtäviä investointeja pyritään edistämään siten, että pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetään verohuojennusta myös verovuosina 1999 ja 2000 kehitysalueille tehdyistä investoinneista. Kehitysalueelle perustetun tuotantolaitoksen ja matkailuyrityksen käyttöomaisuuden hankintameno saadaan vähentää verotuksessa säännönmukaisia poistoja suuremmin poistoin. Korotettu poisto koskee paitsi uusien yritysten perustamista myös jo olemassa olevien merkittävää uudistamista ja laajentamista.

Korotettu poisto voidaan tehdä omaisuuden käyttöönottovuonna ja kahtena sitä seuraavana vuonna. Näinä vuosina poiston enimmäismäärä on säännönmukainen poisto korotettuna 50 prosentilla. Irtaimen käyttöomaisuuden enimmäispoisto on tällöin 25 prosentin sijasta 37,5 prosenttia ja tuotantorakennuksen poisto 7 prosentin sijasta 10,5 prosenttia.

EY:n valtiontukia koskevien säännösten johdosta lain soveltamisalaa rajoitetaan siten, että huojennusta ei myönnetä toimialoille, joiden tukeminen on EY:n perustamissopimuksen mukaan kielletty tai joihin liittyy erityisiä rajoituksia (herkät alat). Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa. EY:n valtiontukisäännöksistä johtuvat rajoitukset koskevat kuitenkin jo vuonna 1998 tehtäviä investointeja

Makeisvero kuopataan vuonna 2000

Makeisverosta luovutaan vuoden 2000 alusta. Samalla makeis- ja virvoitusjuomaverolaki muutetaan pelkäksi virvoitusjuomaverolaiksi. Virvoitusjuomaveron perusverosta vapautetaan kaikkein pienimmät valmistajat kuitenkin jo vuoden 1999 alusta. Vapautuksella pyritään hallinnollisen työn vähentämiseen.

Hyödynnettävät jätteet verottomiksi

Kaatopaikan rakenteissa ja rakennuksissa hyödynnettävä jäte tulee verottomaksi. Jotta voitaisiin varmistaa eräiden jätteiden ohjautuminen jo toimiviin kierrätysjärjestelmiin, kaatopaikalla ei kuitenkaan voi verotta hyödyntää lasijätettä eikä murskaamatonta betonijätettä. Kaatopaikka-alueen ulkopuolella maahan hyödyntäen sijoitettu jäte on verotonta. Lisäksi hyödynnettävää ja käsiteltävää jätettä voidaan jatkossa varastoida kaatopaikalla erillisellä alueella verotta kolmen vuoden ajan.

Alkoholin ja tupakan osto ns. punaiselta torilta verolliseksi

EU:n ulkopuolelta tuotavista alkoholijuomista ja tupakkatuotteista, jotka ovat päässeet markkinoille ilman maahantuontiveroja, peritään jatkossa valmistevero siltä, joka vastaa tuotteista suoritettavasta tullista ja arvonlisäverosta. Valmistevero voidaan tällöin kantaa esimerkiksi henkilöltä, joka ostaa niin sanotulta punaiselta torilta alkoholijuomia ja tupakkatuotteita, joita ei ole esitetty tullille verotettaviksi maahantuonnin yhteydessä.

Toisesta EU:n jäsenvaltiosta lähetetyt yksityishenkilöiden väliset alkoholijuomia ja tupakkatuotteita sisältävät lahjat ovat verottomia, jos ne ovat luonteeltaan satunnaisia ja vastikkeettomia. Tällaisten lahjojen verottomuus rajoitetaan kuitenkin samoihin määriin, jotka matkustaja saa nykyisin tuoda verotta mukanaan toisesta jäsenvaltiosta.

Hyötyajoneuvojen polttoainesäiliöissään tuomia polttoainemääriä rajoitetaan

Suomeen Euroopan yhteisön ulkopuolelta saapuvien kuorma-autojen, linja-autojen ja muiden hyötyajoneuvojen sekä erikoisperävaunujen polttoainesäiliön sisältämä polttoaine on ensi vuodesta lähtien tullitonta enintään 400 litraan asti ja jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmillä varustettujen perävaunujen polttoainesäiliöiden sisältämä enintään 200 litraan asti matkaa kohti. Polttoaine on myös arvonlisä- ja valmisteverotonta enintään mainittuihin määriin asti.

Muutos koskee kuitenkin vain niiden hyötyajoneuvojen ja erikoisperävaunujen polttoaineita, jotka saapuvat Suomeen maanteitse Euroopan talousalueen ulkopuolelta eli käytännössä kiinteää tullittoman ja verottomien polttoaineen määrän rajoittamista koskevaa säännöstä sovellettaan itärajan ajoneuvoliikenteeseen.

Muutoksia käytettyjen autojen verotukseen

Käytettyjen ajoneuvojen verotuksessa sovellettavaa ikähyvitystä muutetaan siten, että vero alenee samassa suhteessa kuin autojen arvo alenee iän myötä. Vähäpäästöisyyden perusteella myönnettävä vähennys tulee myös käytetyille autoille, jos auto täyttää asianomaiset päästörajat. Ajoneuvo katsotaan kuuden kuukauden rekisterissä olon jälkeen käytetyksi, vaikka sillä ei olisi ajettu vähintään10 000 kilometriä, kuten aiemmin edellytettiin.

Ikähyvitys on jatkossa nykyisen 0,5 prosentin sijaan 0,6 prosenttia. Ensimmäisten käyttökuukausien aikainen arvon aleneminen otetaan huomioon laskemalla vähennys jo ensimmäisestä käyttökuukaudesta lukien. Kun ikähyvitystä ryhdytään kuuden käyttökuukauden jälkeen myöntämään, hyvitys alkaa 3,6 prosentista.

Ikähyvitys lasketaan ensimmäiseltä sadalta käyttökuukaudelta 0,6 prosentin määräisenä vastaavan uuden auton verosta. Sadan kuukauden jälkeen vähennys on 0,9 prosenttia kuukaudessa jäljellä olevasta verosta ja edelleen 200 kuukauden jälkeen 0,4 prosenttia kuukaudessa jäljellä olevasta verosta. Laskentamenetelmä vastaa tässä jäännösarvopoiston laskemista. Vähennystä myönnetään aina siihen saakka, kunnes ajoneuvo tulee yli 25 vuoden ikäisiä ajoneuvoja koskevan verotuksen piiriin.

Vähäpäästöisyyden perusteella myönnettävä vähennys myönnetään myös käytettyinä tuotaville autoille samoin edellytyksin kuin uusillekin autoille.

Samalla yli 25 vuoden ikäisinä tuotujen ajoneuvojen rakentelua koskevia säännöksiä helpotetaan. Nämä ajoneuvot verotetaan uudelleen rakennettuina ajoneuvoina vasta, kun 50 prosenttia tai enemmän osista vaihdetaan. Muiden käytettyinä tuotujen ajoneuvojen uudelleen verotuksessa sovellettava nykyinen 25 prosentin osien vaihtoraja korotetaan 33 prosenttiin.

Moottoriajoneuvoverolakiin muutoksia

Neste- tai maakaasua polttoaineenaan käyttävien ajoneuvojen verotusta yhtenäistetään siten, että kaikkien kaasumaisten polttoaineiden käyttö säädetään lisäveron alaiseksi ja samalla vapautetaan maakaasu- tai nestekaasukäyttöiset kuorma- ja linja-autot lisäverosta, jos ajoneuvon typenoksidien päästö on pienempi kuin 2,5 g/kWh.

Niin sanottujen kaksikäyttöautojen varsinainen ajoneuvovero on säädetty samaksi kuin henkilöautojen vero.

Lisäksi dieselveron maksamatta jättämisestä aiheutuvia seuraamuksia helpotetaan eräissä poikkeustilanteissa. Yleensä ns. dieselveron maksamatta jättämisestä seuraa, että ajoneuvon käyttö voidaan estää, eikä ajoneuvoa myöskään hyväksytä katsastuksessa. Ajoneuvon käyttö voidaan kuitenkin sallia, vaikka veroa on suorittamatta. Tarkoitus kuitenkin on, että tämä mahdollisuus rajoitetaan vain niihin tapauksiin, joissa auton omistaja ei ole tiennyt verorästistä eikä ole voinut saada siitä tietoa ajoneuvohallintokeskuksesta kysymälläkään.

Samalla luovutaan vaatimuksesta, että tosite varsinaisen ajoneuvoveron suorittamisesta on oltava ajoneuvossa mukana.

Rekisteristä poistettujen ajoneuvojen veroa palautetaan

Ajoneuvoveroa aletaan palauttaa, mikäli ajoneuvo poistetaan rekisteristä kesken verokauden. Pienin palautettava summa on 100 markkaa, jolloin aivan lyhytaikaisilta rekisteristä poistoilta vältytään.

Jotta ajoneuvo todettaisiin käyttämättömäksi ja vero palautettaisiin auton haltijalle, edellytetään, että auto poistetaan rekisteristä. Lain mukaan veron voi saada takaisin myös joissakin sellaisissa tapauksissa, joissa varsinainen rekisteristä poisto ei ole mahdollista, kuten jos esimerkiksi poliisi, ulosottoviranomainen tai kunta ottaa ajoneuvon haltuunsa.

Jos ajoneuvo tulee rekisteriin kesken verokautta, peritään siitä nykyisinkin veroa vain siltä ajalta, joka verokaudesta on vielä jäljellä. Vuoden alussa pienin maksettava määrä, joka tällä hetkellä on 200 markkaa, alennetaan 100 markkaan.

Erikseen annettavilla säännöksillä lisäksi kehitetään rekisteröintimenettelyä siten, että rekisteristä poistettuun autoon voi jatkossa saada takaisin samat rekisterikilvet, jotka siinä on aikaisemmin ollut, maksamatta 5000 markkaa niin sanotuista erityistunnuksen sisältävistä kilvistä.

Puhelinyhteisön ilmoitettava verottajalle tiedot osakkaistaan tai jäsenistään

Puhelinyhteisöjen, joissa osakkuus ja asiakkuus on erotettu toisistaan, tulee ilmoittaa verottajalle varallisuusverotusta varten tarpeelliset tiedot osakkaistaan tai jäsenistään. Veronalaiset varat on ilmoitettava veroilmoituksessa. Myös puhelinyhteisön osake tai osuustodistus, joka ei kuulu tavanomaiseen koti-irtaimistoon, tulee ilmoittaa.

Muutoksia matkakustannusten verovähennyksiin

Työmatkakustannusten verovähennysoikeuden ylärajaa korotetaan 3000 markalla. Samalla työttömän työnhakijan matkakustannusten 3000 markan omavastuuosuutta pienennetään 270 markalla jokaiselta täydeltä työttömyyskuukaudelta. Omavastuuosuus on kuitenkin vähintään 540 markkaa.

Lisäksi työnantaja voi ensi vuoden alusta lähtien korvata verovapaasti toissijaiseen työpaikkaan tehdystä matkasta johtuvat matkustamis- ja majoittautumiskustannukset. Jos työnantaja ei niitä korvaa, saa verovelvollinen vähentää tällaiset välttämättömät kustannukset tulonhankkimismenoina.

Väliyhteisölain soveltamisala kapenee ja valkoinen lista poistuu

Vuoden alussa voimaan tuleva laki ei koske teollista tuotantotoimintaa ja laivanvarustustoimintaa harjoittavien yhteisöjen lisäksi kaivos-, huolto- ja korjaustoimintaa, rakennus- ja energiatuotantoa eikä eräin rajoituksin myynti- tai markkinointitoimintaa harjoittavia yhteisöjä. Samalla luovutaan asetuksella annettavasta ns. valkoisesta listasta.

Muita muutoksia

Taloudellisen yhdistyksen muuttuminen osuuskunnaksi ei jatkossa katkaise omistusajan laskentaa myyntivoittoverotuksessa, vaan osuuskunnan osuudet katsotaan hankituiksi silloin, kun verovelvollinen on hankkinut osuutensa taloudellisessa yhdistyksessä. Tämä muutos koskee myös Puhelinosuuskunta HPY:tä (ent. Helsingin Puhelinyhdistys).

Seurakuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä siten, että valtion osuus vastaavasti nousee yhdellä prosenttiyksiköllä. Elinkeinotoimintaan tai maatalouteen liittyvä takausvelan korko muutetaan vähennyskelpoiseksi. Luonnollisen henkilön saama vähäinen valuuttakurssivoitto tulee 3000 markkaan saakka verovapaaksi. Pysyvästi verovapaaksi muutetaan myös huippu-urheilijoille maksettava valmennus- ja harjoitteluapuraha. Lisäksi palkan verovapautta koskevan niin sanotun kuuden kuukauden säännön siirtymäaikaa jatketaan vielä vuodella. Tämä koskee lähinnä Venäjän projektivientiä.

Uudet verotuksen oikaisulautakunnat aloittavat 1999

Verovelvollisen oikeusturvaa parannetaan lisäämällä verotuksen oikaisulautakunnan toimintaedellytyksiä, kohottamalla oikaisulautakunnan jäsenten ammattitaitoa sekä lisäämällä luottamusta oikaisulautakunnan riippumattomuuteen ja asiantuntemukseen. Uudet oikaisulautakunnat aloittavat työnsä vuoden 1999 alusta. Verotuksen oikaisulautakunta muuttuu nykyisestä veropiirikohtaisesta verovirastokohtaiseksi.

Verovirasto voi nykyiseen tapaan hyväksyä verovelvollisen tekemän oikaisuvaatimuksen osittain tai kokonaan. Ne oikaisuvaatimukset, joiden seurauksena veron määrä voi muuttua enintään 10 000 markkaa, voidaan ratkaista puheenjohtajan ja yhden veronmaksajia edustavan jäsenen kokoonpanossa, jos he ovat asiasta yksimielisiä. Muissa tilanteissa asia käsitellään oikaisulautakunnassa tai sen jaostossa.

Suomi mukaan EU:n tullialan tietojärjestelmään

EU:ssa on ensi vuonna tarkoitus saada operatiiviseen käyttöön uusi tullialan tietojärjestelmä. Se perustetaan jäsenvaltioiden allekirjoittamalla yleissopimuksella, joka säätelee tietotekniikan käyttöä tullialalla. Tietojärjestelmän tarkoituksena on nopeuttaa EU:n jäsenvaltioiden tullihallintojen välistä tietojenvaihtoa tullirikosten estämisessä ja selvittämisessä sekä rikoksia koskevissa syytetoimissa. Yleissopimus ei aseta mitään velvoitetta tietojen tallettamiseen. Tulliviranomainen harkitsee tapauskohtaiseksi voidaanko tietojärjestelmän avulla saada apua tullirikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi. Rekisteriin talletetut tiedot säilytetään vain niin kauan kuin on tarpeen sen tarkoituksen toteuttamiseksi, jota varten ne talletettiin.

Yleissopimuksen mukaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä, ellei itse yleissopimuksessa määrätä tiukemmista rajoituksista. Tietojärjestelmän käyttämisen ehtona on, että jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö takaa ainakin Euroopan neuvoston tietosuojayleissopimuksen periaatteiden mukaisen henkilötietojen suojan tason.

Rahoitusmarkkinat

Suomen Pankki osaksi Euroopan keskuspankkijärjestelmää

Suomen Pankki toimii Euroopan yhteisön perustamissopimuksen sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän perussäännön mukaisesti osana Euroopan keskuspankkijärjestelmää. Euroopan keskuspankkijärjestelmän tehtäviä hoitaessaan pankki toimii Euroopan keskuspankin suuntaviivojen ja ohjeiden mukaisesti. Suomen Pankki tai sen toimielimen jäsen ei saa Euroopan keskuspankkijärjestelmän tehtäviä hoitaessaan pyytää tai ottaa vastaan toimintaansa koskevia määräyksiä. Muutoin pankin on oltava tarvittaessa yhteistoiminnassa valtioneuvoston ja muiden viranomaisten kanssa.

Suomen Pankki toteuttaa osaltaan Euroopan keskuspankin neuvoston määrittelemää rahapolitiikkaa. Pankki huolehtii myös osaltaan rahahuollosta ja setelien liikkeeseen laskemisesta, valuuttavarannon hallussapidosta ja hoidosta sekä maksu- ja muun rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta ja tehokkuudesta sekä osallistuu sen kehittämiseen. Lisäksi pankki huolehtii toimintansa kannalta tarpeellisten tilastojen laatimisesta ja julkaisemisesta.

Pankkivaltuuston asema vahvistuu

Pääjohtajalla ja muilla johtokunnan jäsenillä on velvollisuus antaa pankkivaltuustolle säännöllisesti selvityksiä rahapolitiikan toteuttamisesta ja muusta Suomen Pankin toiminnasta. Perinteisen vuosittaisen kertomuksen lisäksi pankkivaltuusto antaa tarvittaessa eduskunnalle kertomuksia rahapolitiikan toteuttamisesta ja muusta pankin toiminnasta.

Rahalain kumoaminen ja uusi metallirahalaki

Rahalaki kumotaan. Sen eräitä säännöksiä sovelletaan kuitenkin edelleen, jotta lain nojalla liikkeeseen lasketut rahat säilyvät laillisina maksuvälineinä tarvittavan siirtymäkauden, kunnes euromääräiset rahat on otettu käyttöön. Metallirahaa koskevat säännökset sisältyvät uuteen lakiin metallirahast

Euron käyttöönotto aiheuttaa muutoksia peruskorkoon ja muihin viitekorkoihin

Peruskoron ja eräiden muiden viitekorkoina käytettävien korkojen määräytymisestä säädetään lailla. Uuden lain mukaisilla koroilla korvataan Suomen Pankin nykyisin määräämä peruskorko sekä pankin määrittelemät ja julkaisemat lyhyinä viitekorkoina käytettävät korot. Uudistukset johtuvat talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alkamisesta sekä euron käyttöön ottamisesta.

Peruskorko markkinakorkosidonnaiseksi

Uudessa järjestelmässä peruskorko vahvistetaan valtiovarainministeriön päätöksellä kahdesti vuodessa aina seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Peruskoron määrä on vahvistamista edeltävien kolmen kuukauden aikana julkaistun 12 kuukauden markkinakoron keskiarvo. Peruskorko vahvistetaan prosenttiyksikön neljäsosan tarkkuudella. Ensimmäisen kerran uusi peruskorko vahvistetaan kesäkuussa 1999.

Heliborin tilalle euribor

Valtiovarainministeriön päätöksellä (998/1998) on määrätty, että euriborkorot korvaavat erääntymisajoiltaan vastaavat heliborkorot 1.1.1999 lukien.

Pitkät viitekorot

Euroalueelle ei muodostune mitään yleisesti käytettäviä pitkiä viitekorkoja. Tämän vuoksi niitä ei ole tarkoitus korvata muilla koroilla. Vuoden 1999 tammikuun alun jälkeen pitkiin viitekorkoihin sidotut sopimukset jatkuvat normaalisti koronmääräytymisjakson loppuun. Sen jälkeen pankin ja asiakkaan tulee sopia uudesta viitekorosta.

Korkolain muutokset

Korkolain mukaiset korot vahvistaa Suomen Pankin sijasta valtiovarainministeriö. Myös korkolain mukaisten korkojen perusta muuttuu heliborkorosta euriborkoroksi.

Valtion markkamääräinen arvo-osuusmuotoinen velkakanta euromääräiseksi

Valtion markkamääräinen arvo-osuusmuotoinen velkakanta muutetaan euromääräiseksi 1.1.1999 alkaen. EMUn kolmanteen vaiheeseen osallistuvat jäsenvaltiot, kuten Suomi laskevat liikkeeseen uuden velan euromääräisenä 1.1.1999 alkaen. Jäsenvaltio voi lisäksi ryhtyä toimenpiteisiin julkisyhteisöjen liikkeeseen laskeman kansallisen valuuttayksikön määräisen velkakannan muuttamiseksi euromääräiseksi 1.1.1999 alkaen.

Muuttamismenettely

Lainat muutetaan euromääräisiksi Suomen Arvopaperikeskus Oy:ssäyhdellä kertaa 1.1.-3.1.1999 välisenä aikana soveltamalla ns. bottom-up menetelmää, jolloin yksittäisten Suomen Arvopaperikeskuksessa ylläpidettävien arvo-osuustilien arvo-osuuslajikohtaiset nimellisarvot muutetaan euromääräisiksi. Pyöristys tehdään lähimpään eurosenttiin normaalilla pyöristyssäännöllä. Tämän seurauksena muunnettavien emissioiden yksikkökoko on yksi sentti muuttamisen jälkeen.

Euromarkkinoilla vallitseviin markkinakäytäntöihin siirtyminen ja uusi koronlaskentaperuste

Muuttamiseen liittyen valtion joukkovelkakirjojen ja velkasitoumusten liikkeeseenlaskuissa siirrytään euromarkkinoilla vallitseviin markkinakäytäntöihin, jolloin muutettavan velkakannan osalta otetaan käyttöön vallitsevaan markkinakäytäntöön perustuva uusi koronlaskentaperuste. Valtion sarjaobligaatioilla uusi koronlaskentaperuste on todelliset päivät/todelliset päivät, mikä otetaan vanhan velkakannan osalta käyttöön aina vuonna 1999 tapahtuvan seuraavan kuponkikoron maksun yhteydessä. Valtion velkasitoumuksilla uusi koronlaskentaperuste on todelliset päivät/360 pv, mikä otetaan käyttöön vanhan velkasitoumuskannan osalta 1.1.1999 alkaen.

Valtioneuvosto oikeuttaa valtiokonttorin muilta osin päättämään muuttamiseen liittyvistä asioista ja menettelyistä.

Lainmuutoksella edistetään Suomen arvopaperimarkkinoiden kansainvälisiä yhteyksiä ja helpotetaan arvo-osuusjärjestelmän siirtymistä euroon

Arvopaperikeskusten välisten kansainvälisten yhteyksien perustaminen ja näiden yhteyksien kautta arvo-osuusjärjestelmään liitettävien ulkomaisten arvopaperien käsittely otetaan huomioon vuodenvaihteessa voimaan tulevassa lakimuutoksessa. Myös säännöksiä ulkomaisten arvopaperien liittämisestä arvo-osuusjärjestelmään tarkennetaan.

Lakiin sisältyvät lisäksi säännökset arvo-osuusjärjestelmään liitettyjen markkamääräisten joukkovelkakirjalainojen muuntamisesta euromääräisiksi. Muuntomenettelystä määrätään tarkemmin arvopaperikeskuksen säännöissä, jotka valtiovarainministeriö vahvistaa. Muunnettavien lainojen ja sitoumusten määrä on noin 210 mrd. mk.

Myös rahoitustarkastuksen tiedonsaantikeinoja hallintarekisteröidyistä arvo-osuuksista lisätään. Lisäksi Suomen Pankki ja ulkomainen keskuspankki voivat toimia omaisuudenhoitotilin tilinhaltijana Euroopan keskuspankkijärjestelmän vakuudenhallinnan tarpeiden mukaisesti.

Sijoitusrahastolaki uudistuu

Uudella lailla selkeytetään ja yksinkertaistetaan lain rakennetta. Myös viranomaisten välistä toimivallanjakoa täsmennetään. Laki sisältää muutokset, jotka ovat tarpeen sijoitusrahastodirektiivin eräiden säännösten täytäntöönpanemiseksi ja nykyisen täytäntöönpanon täsmentämiseksi.

Erikoissijoitusrahastojen tuotekehittelyä vapautetaan

Sijoitusrahastodirektiivin mukaisten sijoitusrahastojen ja erikoissijoitusrahastojen välistä rajanvetoa selvennetään. Samassa yhteydessä erikoissijoitusrahastojen kautta tapahtuvaa tuotekehittelyä vapautetaan. Erikoissijoitusrahasto voidaan perustaa valtioneuvoston luvalla, jollei ole aihetta olettaa, että rahoitusmarkkinoiden vakaus tai toimivuus vaarantuisi. Sijoitusrahastodirektiivin mukainen sijoitusrahasto puolestaan saa perustamisluvan rahoitustarkastukselta, mikäli rahaston säännöt ovat lain mukaiset ja selkeät.

Tuotekehittelyn vapautuminen edellyttää erikoissijoitusrahastoilta aiempaa laajempaa tiedonantovelvollisuutta. Koska erikoissijoitusrahastoja voidaan markkinoida sekä ammattimaisille että ei-ammattimaisille sijoittajille, erikoissijoitusrahastoista on laadittava lyhennetty rahastoesite. Siinä tuote kuvataan pääpiirteissään yksinkertaisesti ja selkeästi mieluiten yhdellä A4:llä. Lisäksi erikoissijoitusrahastojen varojen sisältö julkistetaan kolmen kuukauden välein.

Rahastoyhtiön toimilupamenettely uudistuu ja säilytysyhteisön tehtävät täsmentyvät

Rahastoyhtiön toimilupamenettely yhtenäistetään sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa säädetyn toimilupamenettelyn kanssa. Toimiluvan myöntämisen perusteita tarkennetaan rahastoyhtiön luotettavan hallinnon osalta ja rahastoyhtiön omistusrakennetta valvotaan. Sijoitusrahastotoiminta ei ole korvausrahastosuojan piirissä, mikä on otettu huomioon rahastoyhtiön pääomavaatimuksessa.

Valtioneuvosto voi myöntää toimiluvan pääasiassa säilytysyhteisötoimintaa harjoittavalle suomalaiselle osakeyhtiölle. Toimiluvan edellytyksissä otetaan huomioon toiminnan luonne sekä se, että säilytysyhteisötoimintaa harjoittavat tällä hetkellä luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset ja Euroopan talousalueella toimiluvan saaneiden luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten Suomen sivuliikkeet tai sivukonttorit.

Arvopaperilainaus käyntiin

Lainaustoiminnan yhtenä tarkoituksena on tehostaa selvitysjärjestelmän toimivuutta. Laissa pyritään edistämään sitä, että myös sijoitusrahaston varoista voidaan tehdä lainaussopimuksia. Tämä tapahtuu tarkistamalla vakuuden hallintaa koskevia säännöksiä.

Rahasto-osuudet arvo-osuusjärjestelmään

Arvo-osuusjärjestelmälaissa on aiempaa tarkemmat säännökset rahasto-osuuksien liittämisestä arvo-osuusjärjestelmään. Muutos mahdollistaa asetuksella säädettäväksi ajankohdan, johon mennessä rahasto-osuudet tulisi liittää arvo-osuusjärjestelmään.

Rahanpesuilmoitusvelvollisuus laajentuu

Rahastoyhtiöt ja säilytysyhteisöt tehdään rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetussa laissa tarkoitetulla tavalla ilmoitusvelvollisiksi.

Yhteissijoitusyritysten osuuksien markkinointi selkeytyy

Yhteissijoitusyrityksen osuuksien markkinointia koskevat säännökset yhdenmukaistetaan uuden soveltamisalasäännöksen kanssa. Yksinomaan ammattimaisille sijoittajille suunnattujen yhteissijoitusyritysten osuuksien markkinointi jää lain soveltamisalan ulkopuolelle.

Sijoitusrahastolaki on hyväksytty eduskunnassa ja se pyritään saattamaan voimaan mahdollisimman pian vuodenvaihteen jälkeen.

Euroopan Investointipankin pääoman korotus 100 miljardiin ecuun

Euroopan Investointipankin (EIP) valtuusto on päättänyt korottaa pankin pääoman 62 013 milj. ecusta 100 miljardiin ecuun. Korotus rahoitetaan pankin reserveistä, jotense ei tule aiheuttamaan budjettiseuraamuksia jäsenmaissa. Korotuksen jälkeen EIP voi myöntää lainoja 250 miljardiin ecuun asti. Pääoman korotus tulee voimaan 1.1.1999.

Valtion kiinteistölaitoksesta liikelaitos vuonna 1999

Valtion kiinteistölaitoksesta tulee valtion talousarvion ulkopuolinen liikelaitos vuoden 1999 alusta lukien. Kiinteistölaitoksen hallinnollisen aseman muutos parantaa sen mahdollisuuksia tuottaa maksullisia palveluja ja toimia kilpailuolosuhteissa liiketaloudellisin perustein. Laitos tarjoaa ensi sijassa toimitiloja valtion virastoille ja laitoksille. Liikelaitosmuotoinen kiinteistölaitos jatkaa nykyisen valtion kiinteistölaitoksen toimintaa. Nykyisen laitoksen henkilöstö siirtyy uuden laitoksen palvelukseen.

Se även

Mikko Spolander fortsätter som avdelningschef för ekonomiska avdelningen

FM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:16.4.2025 13.24

Ny webbutbildning introducerar i statens gemensamma arbetsmiljöer

FM
Typ:Nyhet Utgivningsdatum:15.4.2025 14.07

Förlikningsförslaget till statens tjänste- och arbetskollektivavtal har förkastats

FM
Typ:Nyhet Utgivningsdatum:14.4.2025 19.26

Skattestödet för datacentraler och gruvor föreslås bli slopat

FM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:10.4.2025 11.04

Finansministrarna diskuterar finansieringen av försvaret och finansmarknadens konkurrenskraft

FM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:9.4.2025 7.33

Statens arbetsmarknadsverk har fått ett meddelande från personalorganisationerna om utvidgning av stridsåtgärderna

FM
Typ:Nyhet Utgivningsdatum:7.4.2025 15.30
Valtiovarainministeriö framsida Valtiovarainministeriö

Snellmansgatan 1 A, Helsingfors

PB 28, 00023 Statsrådet

Tfn 0295 16001

Information om webbplatsen

Dataskydd

Tillgänglighetsutlåtande

Sidkarta

Frågor och kommentarer

  • Framsida
  • Ansvarsområden
    • Finanspolitiken
      • Utgångslägena för finanspolitiken
        • Offentliga ekonomin
        • Ramarna för den ekonomiska politiken
        • Finanspolitik
        • Strukturpolitiken
      • Ramarna för statsfinanserna och budgeten
        • Ramarna för statsfinanserna
        • Statsbudgeten
          • Statistik
        • Berednings- och tillämpningsbestämmelserna
        • Sammandrag av statsbudgetarna
        • Regeringens årsberättelse och bokslut
        • Tidsplanen för ram- och budgetberedningen
      • EU och ekonomin
        • Ekofin och eurogruppen
        • Europeiska planeringsterminen
        • Finanspolitiska regler
        • Budget
          • Budgetram
          • Egna medel
          • Årlig budget
          • Nationell revision av EU-medel
          • Revision och ansvarsfrihet
          • Bedrägeri­bekämpning
      • Utvärdering av och tillsyn over statsfinanserna
        • Riksdagens revisionsutskott
        • Statens revisionsverk
        • Kreditbetyg
        • Finländska ekonomin i internationell granskning
      • Internationella finansiella frågor
        • Euroområdets stabilitet
          • Upprätthållande av stabiliteten
          • Eurokrisen
        • Världsbanken
        • Klimatkoalitionen
        • Internationella valutafonden (IMF)
        • Europeiska investeringsbanken (EIB)
        • Europeiska banken för återuppbyggnad och utveckling (EBRD)
        • Europarådets utvecklingsbank (CEB)
        • EU:s makroekonomiska stöd
        • Nordiska finansinstitut
        • Parisklubben
      • Statsunderstöd
        • Materialbank
        • Parlamentarisk delegation
        • Samarbetsgrupp
    • Ekonomiska utsikter
      • Ekonomiska prognoser
        • Byggbranschens konjukturer
        • Inkomstarbetsgruppen
      • Metodbeskrivningarna
      • Ekonomiska analyser
    • Beskattning
      • Skattesystemet
      • Personbeskattning
        • Beskattning av förvärvsinkomst
        • Beskattning av kapitalinkomst
        • Källskatt på ränteinkomst
        • Arvs- och gåvoskatt
        • Överlåtelsebeskattning
      • Näringsbeskattningen
        • Beskattning av enskilda företagare och jordbruksidkare
        • Beskattning av delägare i näringssammanslutning
        • Beskattning av samfund
        • Beskattning av utdelning som erhålls av fysiska personer eller dödsbon
      • Internationella inkomstbeskattningen
        • Samarbetet inom internationell inkomstbeskattning
        • Skatteavtal
      • Fastighetsskatten
      • Mervärdesbeskattningen
        • Mervärdesskatten som en del av EU:s inkomster
        • Skatt på försäkringspremier
      • Punktbeskattningen
        • Alkoholbeskattningen
        • Tobaksaccisen
        • Beskattningen av läskedrycker
        • Energibeskattningen
        • Miljöskatter
        • Gruvmineralbeskattningen
      • Vägtrafikbeskattningen
        • Bilskatten
        • Fordonsskatten
        • Bränsleavgiften
      • Tullväsendet
      • Skattesubvention
    • Finansmarknaden
      • Finansiella regelverket
        • Kund- och investerarskydd
        • Kapitalmarknaderna
        • Värdepappers­marknaderna
        • Betalning
        • Nya finansteknologier
      • Stabiliteten och tillsynen
        • Bankernas soliditet och likviditet
        • Finanstillsynen och den gemensamma tillsynsmekanismen
        • Makrostabilitet
        • Resolutionen
        • Beredskap och försörjningsberedskap
      • Statens finansieringspolitik
        • Statsskulden och bemyndigande för upplåning
        • Statsborgen och statsgaranti
        • Statens pensionsfond
        • Grundränta
      • Bekämpning av penningtvätt och finansiering av terrorism
        • Förebyggande arbete
        • Lagstiftning
    • Förvaltningspolitiken
      • Öppenhet, förtroende och etik
      • Utgångspunkter och utsikter för förvaltningspolitiken
        • Framtidsarbete
        • Internationell verksamhet
        • Föregripande statlig styrning
      • Offentligt ledarskap
        • Värdegrund och principer för offentligt ledarskap
        • Gemensam utveckling och evenemang
        • Ledningens ställning och anställningsförhållanden
        • Rekrytering av chefer och karriär
        • Högsta ledningens bindningar
        • Förutsättningar för framgång
        • Kunskapsbaserad ledning
        • Stöd för statsförvaltningens ledning
      • Förvaltningens strukturer och styrningen
        • Statsförvaltningen
        • Kommunförvaltningen
        • Styrsystemen
        • Regionaliseringen
        • Ämbetsverksutvärderingar
      • Allmännyttiga tjänster
      • Offentlig upphandling
        • Standardavtalsvillkor för upphandling
      • Skötseln och styrningen av statsfinanserna
        • Statens ekonomiförvaltning
        • Revisionsnämnden för den offentliga förvaltningen och ekonomin
      • Intern kontroll och riskhantering
        • Koordinering av intern kontroll och riskhantering
        • Intern granskning
        • Riskhantering
        • Utvärdering av intern kontroll
      • Statens gemensamma tjänster
        • Statens fastigheter
        • Statens upphandlingar
        • Ekonomi- och personalförvaltningens tjänster
        • Utbildningsservice
      • Innovationer inom den offentliga förvaltningen
    • Kommunärenden
      • Kommunallagstiftningen
        • Kommunernas självstyrelse och beslutsfattande
        • Kommunstrukturen
          • Ändring av kommunindelning
          • Beslutsfattandet
          • Inledande och beredning
            • Sammanslagningprocess
            • Partiella sammanslagningar
            • Särskild kommunindelningsutredning
          • Understöd för sammanslagningsutredningar
          • Sammanslagningsunderstöd
        • Kommunernas personal
      • Kommunernas uppgifter och verksamhet
        • Kommunernas produktivitet och digitalisering
        • Incitamentsystem för digitalisering i kommunerna
          • Stöd för planeringen av digitaliseringsprojektet
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2022
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2021
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2020
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2019
        • Samarbetet mellan staten och kommunerna
          • Delegationer för kommunal ekonomi och kommunal förvaltning
        • Internationellt samarbete
      • Kommunalekonomin
        • Ekonomiska rapportering
          • Samarbetsgruppen
          • Anvisningar för ekonomisk rapportering
        • Uppföljningen och utvärderingen av kommunalekonomin
          • Kommunernas bokslutsuppgifter och bokslutskort
          • Budgetar och ekonomiplaner samt planeringsram för ekonomi
          • Kommuner som befinner sig i ett särskilt svårt ekonomiskt läge
        • Kommunekonomiprogrammet
        • Statsandelarna och hemkommunersättningarna
          • Statsandel för kommunal basservice
            • Frågor och svar om kommunernas statsandelar och om överföringskalkylen för social- och hälsovården
          • Kalkyler över statsandelarna
          • Hemkommunersättningarna för förskoleundervisning och grundläggande utbildning
          • Prövningsberoende höjning av statsandelar
        • Utvärderingen av lagberedningens konsekvenser för kommunerna
        • Bokföringsnämndens sektion för välfärdsområdena och kommunerna
        • Ersättning till kommunerna för kostnader för egendomsarrangemang
    • Välfärdsområdena
      • Uppgifter och verksamhet
        • Välfärds- och samarbetsområdena
        • Samarbetet mellan kommunerna och välfärdsområdena
        • Beslutsfattande
        • Styrningen
        • Välfärdsområdesdelegationen
        • Invånarnas deltagande
      • Välfärdsområdenas ekonomi
        • Finansiering
          • Finansieringskalkylerna
        • Tilläggsfinansiering
        • Budget och ekonomiplan
        • Investeringar
        • Ekonomiska rapportering
          • Samarbetsgruppen för ekonomirapportering
          • Anvisningar om välfärdsområdenas ekonomirapportering
      • Välfärdsområdesförhandlingarna
    • Offentliga förvaltningens ICT
      • Digitalisering
        • Offentliga tjänster digitaliseras
        • Digitaliseringen av processer
        • Servicemodellen med ett enda serviceställe
        • Tillgänglighet
        • Myndigheternas förpliktelse att tillhandahålla e-tjänster
        • E-tjänster
          • Tjänster för medborgare och företag
          • Infrastrukturtjänster för förvaltningen
        • Ett människocentrerat och föregripande samhälle
          • Genomförandet av nationella AI-programmet AuroraAI
        • Artificiell intelligens och robotisering
          • Anvisningar om utnyttjande av generativ artificiell intelligens som stöd och hjälpmedel i arbetet inom den offentliga förvaltningen
        • Lagen om digitala tjänster
        • Prioritering av digital myndighetskommunikation
          • Svar på vanliga frågor om prioriteringen av digital myndighetskommunikation
      • Livshändelsebaserad digitalisering
        • Programmet för främjande av livshändelsebaserad digitalisering
          • Frågor och svar om livshändelsebaserad digitalisering
        • Enkelt sätt av en avliden anhörigs ärender
          • Frågor och svar om underlättandet av smidig skötsel av en avliden anhörigs angelägenheter
      • Informationspolitik och styrning
        • Informationshanteringskarta för den offentliga förvaltningen
        • Informationshanteringslagen
        • Informationspolitisk redogörelse
        • Remissförfarandet i informationshanteringslagen
        • Öppen data
        • Arkitekturerna
        • Projektet för att förnya personbeteckningen
        • Projekt enligt regeringsprogrammet
          • Utnyttja och öppna information
        • Etiska rekommendationer för artificiell intelligens
        • Styrningen av informationshanteringen inom den offentliga förvaltningen
          • Samarbetsgrupperna inom informationshanteringen
        • Interoperabelt Europa
          • Vanliga frågor om interoperabelt Europa
      • EU och internationella samarbetet
      • Styrningen av tjänster och säkerhet
        • VAHTI-verksamheten
        • Den offentliga förvaltningens säkerhetsnätsverksamhet
        • Utveckling
        • Statens gemensamma informations- och kommunikationstekniska tjänster
          • Skyldighet att använda gemensamma tjänster och styrning av tjänsterna
          • Statens center för informations- och kommunikationsteknik Valtori och resultatstyrningen av Valtori
        • Utnyttjande av molntjänster inom den offentliga förvaltningen
      • Informationshanteringsnämnden
    • Staten som arbetsgivare
      • Avtalsverksamheten
        • Arbetsfred
        • Lokal avtalsverksamhet
        • Förtroendemannaverksamhet
        • Arbetarskydd
        • Samarbetet
        • Statistiksamarbetet
      • Statens tjänste- och arbetskollektivavtal
        • Avtal
      • Tjänste- och arbetsvillkor
        • Löner, incitamentsystem
          • Statens lönesystem
          • Resultatlön
          • Personalfonder
        • Arbetstid
        • Semestrar
        • Tjänsteresor
        • Frånvaron
        • Naturaförmåner
        • Företagshälsovården
        • Personalförvaltnings-dokument
      • Anvisningar, föreskrifter och rekommendationer
        • Övriga personalförvaltningens dokument
      • Tjänstemannarätt
        • Ledning av förändringar
        • Rättsfall
        • Besvär över beslut som gäller tjänsteman
      • Värdegrund och etik
        • Statens tjänstemannaetiska delegation
      • Stöd för personalledning
        • Statens personalstrategi
        • Personalplanering
        • Multilokalt arbete inom staten
        • Rekrytering
        • Prestations- och resultatledning
        • Kompetensutveckling
        • Personalrotation och tjänstemannautbyte
        • Jämställdhet och likabehandling
        • Verktyg och metoder
        • Statens tjänsteutmärkelsetecken
      • Statistik om statens personal
  • Aktuellt
    • Pressmeddelanden och nyheter
    • Begäran om utlåtande
    • Evenemang
    • Aktuella teman
      • Konsekvensbedömningar och prognoser
      • Regeringsförhandlingarna 2023
      • Kartläggning av utgifter och strukturer samt av skatter
      • Rysslands attack mot Ukraina
      • Finlands program för hållbar tillväxt
        • EU:s återhämtningsinstrument
          • Faciliteten för återhämtning och resiliens
          • Övriga program
        • Finlands plan för återhämtning och resiliens
          • Grön övergång
          • Digitalisering
          • Sysselsättning och kompetens
          • Social- och hälsovårdstjänster
          • REPowerEU
        • Beredningen
        • Centrala begrepp
      • Fördjupandet av kapitalmarknadsunionen
      • Fördjupandet av bankunionen
      • Digitala euron
    • Finansministeriet i sociala medier
    • Beställ material
  • Projekt och lagberedning
    • Digitaliseringsbyrån
      • Samarbetsgrupper
      • EU:s bestämmelser om digitalisering
    • Fastighetsskattereformen
    • Försök och avveckling av normer i kommunerna
      • Förslag till normavveckling
    • Kompetenscentret för kostnadseffektivitet
    • Programmet Offentliga lokaler i Finland
    • Projektet för genomförande av reformen av penningspelssystemet
    • Projekt för nationellt genomförande av den reviderade eIDAS-förordningen
      • Europeiska plånboksapplikationen
        • Europeiska e-identitetsplånboken – frågor och svar
        • Pilotförsök med europeisk e-identitetsplånbok
    • Reformen av statens regionförvaltning
      • Tillstånds-, styrnings- och tillsynsverkets genomförandeprojekt
    • Reformering av statens service- och lokalnät på 2020-talet
      • Frågor och svar om reformering av statens service- och lokalnät
      • Reformen i regionerna
    • Samarbetsforum för offentlig upphandling
      • Aktuellt om programmet
        • Årets upphandlande enhet
      • Verktyg, handböcker och utredningar
      • Möten och sammankomster
        • Nätverk för upphandlande enheter
        • IKT-Kohtaamo
        • Nätverket av upphandlingsforskare
      • Programperioden 2019-2023
        • Strategisk ledning
        • Utveckling av upphandlingskompetensen
        • Kunskapbaserad ledning och verkningsfullhet
        • Fungerande upphandlingar
        • Innovationer
        • Ekonomisk hållbarhet
        • Social hållbarhet
        • Ekologisk hållbarhet
        • Temagrupper
      • Nationella informationsresursen för offentlig upphandling
    • Statsförvaltningens produktivitetsprogram
    • Tillgång till bank­tjänster
    • Undanröjande av digitala hinder
    • Uppföljning av sysselsättningsmålen
    • Utnyttja och öppna information
    • Utveckling av den interna kontrollen och riskhanteringen
    • Utvecklingen av välfärdsområdenas finansieringsmodell
      • Vanliga frågor om ändringarna i finansieringslagen
    • Revision av statsandelssystemet för kommunal basservice
  • Publikationer
    • Webpublikationer
      • Statens resereglemente 2024
      • Statens resereglemente
      • Ekonomisk översikt, hösten 2025
  • Ministeriet
    • Uppdrag och målsättningar
    • Ledningen och organisationen
      • Ministrarna
        • Finansminister
        • Kommun- och regionminister
        • Näringsminister
      • Högsta ledningen
      • Avdelningarna
    • Nämnder
      • Informationshanteringsnämnden
        • Informationshanteringsnämdens sammansättning
        • Sektioner som informationshanteringsnämden tillsatt
        • Frågor och svar om informationshanteringslagen
      • Produktivitetsnämnden
        • Nämdens medlemmar
    • Förvaltningsområdet
      • Ämbetsverken
      • Fonder
      • Styrningen av förvaltningsområdet
      • Utmärkelsetecken
    • Beredskapsärenden
      • Beredskapslag
      • Säkerhetsstrategi för samhället
      • Strategi för cybersäkerhet
    • Visselblåsarskyd
    • Ministeriet som arbetsplats
      • Finansministeriet som arbetsplats
      • Lediga arbetsplatser
      • Bekanta dig med anställda
      • Praktikplats på finansministeriet
    • Historia
  • Kontaktinformation
    • Kontaktuppgifter och ärendehantering
    • Personsökning
    • FM:s kommunikation
    • Beskrivning av handlingars offentlighet

Kontaktinformation