Alkoholiverotus

Alkoholiverotuksen piiriin kuuluvat olut, viini ja muut käymisteitse valmistetut alkoholijuomat, välituotteet sekä etyylialkoholia sisältävät juomat. Muita käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia ovat esimerkiksi siiderit ja long drink -juomat. Välituotteilla tarkoitetaan juomaa, jonka alkoholipitoisuus on enintään 22 tilavuusprosenttia ja joka ei ole olutta, viiniä eikä muuta käymisteitse valmistettua juomaa. Esimerkiksi väkevöidyt viinit ovat välituotteita. Alkoholijuomien verotus perustuu alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettuun lakiin (1471/1994).

Alkoholiveron kertymä vuonna 2023 oli 1 463 miljoona euroa.

Alkoholijuomien valmistevero on yksi EU:ssa yhdenmukaistetuista veroista. Alkoholiverotuksen rakenteesta, verotettavista tuotteista ja niiden määritelmistä säädetään Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 92/83/ETY. Alkoholijuomien vähimmäisveroista säädetään alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen määrien lähentämisestä annetussa neuvoston direktiivissä 92/84/ETY. Jäsenvaltiot voivat soveltaa vähimmäisverotasoja korkeampia veroja.

Alkoholiverotasot määritellään joko litralta valmista juomaa tai senttilitralta etyylialkoholia. Vuoden 2024 alussa alkoholiverotasot ovat

  • oluelle 36,20 senttiä senttilitralta etyylialkoholia
  • väkeville alkoholijuomille 54,80 senttiä senttilitralta etyylialkoholia
  • Viinien, muiden käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien ja välituotteiden verotasot litralle määritetään kohti valmista juomaa. Veron suuruus esimerkiksi 15–18 tilavuusprosenttiselle viinille on 456 senttiä litralta valmista alkoholijuomaa.

Verotuksella fiskaalisia ja kansanterveydellisiä tavoitteita

Alkoholiveroon on tehty viime vuosina useita korotuksia. Tätä ennen verotasoja laskettiin vuonna 2004 keskimäärin 33 prosentilla Baltian maiden liittyessä EU:hun ja Suomen määräaikaisten matkustajatuontirajoitusten päätyttyä. Veronalennuksella haluttiin ohjata alkoholin kulutusta matkustajatuonnin sijasta Suomessa verotettuihin tuotteisiin. Veroja on tämän jälkeen korotettu useasti valtiontaloudellisista syistä sekä alkoholista aiheutuvien kansanterveyshaittojen ehkäisemiseksi.

KUVA 1: Alkoholiverotasojen kehitys

Viime vuosien alkoholiverotasojen korotukset kuvassa.

Tehdyt alkoholiveron korotukset ovat osaltaan vähentäneet alkoholin kokonaiskulutusta, mikä on puolestaan vähentänyt myös alkoholihaittoja. Alkoholijuomien kokonaiskulutus on ollut Suomessa laskussa vuodesta 2007. Alkoholiverotuksen tasoa määriteltäessä on huomioitava myös alkoholijuomien kotimaisen hintatason ja matkustajatuonnin välinen yhteys. Riskinä on, että merkittävät veronkorotukset lisäävät paitsi alkoholin laillista matkustajatuontia myös matkustajatuontina tuodun alkoholin laitonta välittämistä kotimaassa.

Pienpanimoalennus

Suomessa on ollut vuodesta 1995 saakka pienpanimoille suunnattu veronalennus. Pienpanimot, jotka tuottavat enintään 15 miljoonaa litraa olutta vuodessa, saavat porrastetusti 10–50 prosenttia veronalennusta 10 miljoonan litran tuotantomäärään saakka. Pienpanimoalennuksen tarkoitus on tukea ja elvyttää paikallista oluen tuotantoa sekä kompensoida pienten ja suurten panimoiden välisiä kustannuseroja. Pienpanimoalennukseen oikeutettuja panimoita on Suomessa noin sata. Verotuki on nykyisellään yhteensä noin 15 miljoonaa euroa vuodessa.

 

Lisätietoa Verohallinnon Alkoholi- ja alkoholijuomavero-ohjeesta. Verohallinnon sivuilta löytyy myös esimerkkejä eri juomien veron määristä.

Jos sinulla on kysyttävää yksittäisestä veroasiasta, pyydämme ottamaan yhteyttä Verohallintoon.